6B Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – yhteisö yksityiskohtainen täyttöohje 2016

verovuosi 2016

  • Veroilmoituksesta ja liitelomakkeista on täytettävä kaikki ne kohdat, joihin yrityksellä on ilmoitettavaa.
  • Ilmoita määrät aina sentin tarkkuudella.
  • Jos kalenterivuoden 2016 aikana päättyy useampia tilikausia, jokaisen päättyneen tilikauden tiedot on annettava omilla lomakkeillaan. Verohallinto yhdistää eri tilikausien tiedot verovuoden tiedoiksi.
  • Katso myös lista liitelomakkeista
173 Tilinpäätös kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen

Merkitse kohtaan 173 rasti, jos yhtiön tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS tai GAAP) mukaisesti (kirjanpitolain luvussa 7 a tarkoitetulla tavalla).

184 Toimintaa sekä Manner-Suomessa että Ahvenanmaalla

Merkitse tähän kohtaan rasti, jos yhtiöllä on toimintaa sekä Ahvenanmaalla että mantereella.

Merkitse rasti myös siinä tapauksessa, että yhtiöllä on toimintaa vain Ahvenanmaalla mutta yhtiön kotipaikka on mantereella, tai kotipaikka on Ahvenanmaalla ja toimintaa Manner-Suomessa.

Selvitä vapaamuotoisella liitteellä, miten tulos jakautuu Ahvenanmaan ja Manner-Suomen kesken.

Ahvenanmaalainen yhteisö maksaa kaikesta ansaitsemastaan tulosta kunnallisveroa Ahvenanmaalle. Tämä perustuu Ahvenanmaan maakunnan kunnallisverolakiin (ks. Ålands författningssamling 119/2011).

Saman säännöksen mukaan myös Manner-Suomessa kotipaikan omaava yhteisö maksaa Ahvenanmaalle kunnallisveroa siitä osasta tuloa, joka on ansaittu Ahvenanmaalla. Tuloverolain mukaan kaikki yhteisöt maksavat kuitenkin 20 %:n tuloveron, joka jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken. Ahvenanmaalla toimivien yhteisöjen kunnallisverotus on siksi kaksinkertainen. Tämän kaksinkertaisuuden poistaa yhteisön kotipaikan mukaan joko Ahvenanmaan maakuntahallitus tai Verohallinto.

182

Yhtiö on velvollinen laatimaan siirtohinnoitteludokumentaation (VML 14a §)
(täytettävä lomake 78)

 

Merkitse rasti kohtaan 182, jos yhtiöllä on velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentointi. Täytä myös lomake 78 (Selvitys siirtohinnoittelusta)

Siirtohinnoitteludokumentointi on laadittava etuyhteydessä tehdyistä liiketoimista, jos toinen osapuoli on ulkomainen yritys tai liiketoimi on tehty ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välillä (VML 14 a §).

Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos jommallakummalla osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa osapuolissa (VML 31.2 §).

Dokumentointivelvollisia ovat yritykset, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista:

  • Yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä;
  • Yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa; 
  • Yritys ei täytä Euroopan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkkejä.
    Tätä kohtaa arvioitaessa on tärkeää huomata, että kansainväliseen konserniin kuuluminen johtaa usein siihen, että myös Suomessa toimiva pieni tai keskisuuri yritys on dokumentointivelvollinen. Kun henkilöstön määrään, liikevaihtoon ja taseen loppusummaan liittyviä rajoja lasketaan, huomioidaan käytännössä koko konsernin tiedot omistussuhteiden perusteella.

Lisätietoa siirtohinnoitteludokumentoinnista ohjeessa Siirtohinnoittelun dokumentointi (dnro 1471/37/2007).

176 Yhtiö on verovuonna ollut hankkivana osapuolena osakevaihdossa

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos

  • yhteisö on verovuonna hankkinut EVL 52 f §:ssä tarkoitetulla osakevaihdolla toisen yhtiön osakkeita niin, että ne tuottavat yli puolet tämän toisen yhtiön äänimäärästä.
  • yhteisöllä on jo ennestään ollut yli puolet toisen yhtiön äänimäärästä, ja yhteisö on hankkinut lisää saman yhtiön osakkeita sekä antanut liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita vastikkeena toisen yhtiön osakkeenomistajille.
175 Toimiala on muuttunut

Merkitse rasti kohtaan 175, jos toimiala on muuttunut.

Ilmoita muuttunut päätoimiala TOL 2008 -luokituksen mukaisesti.

Katso toimialakoodit Tilastokeskuksen sivuilta (tilastokeskus.fi)

  Veroilmoitusta täydentäviä tietoja antaa

Ilmoita sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa Verohallinnolle lisätietoja.

I Osakkeenomistajat ja heille annetut lainat yms.

Ilmoita osassa I yhtiön osakkeenomistajat sekä heille ja heidän omaisilleen annetut lainat ja muut suoritukset.

Osakkeenomistaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Osassa I on tilaa vain neljän osakkaan tiedoille. Jos tiedot eivät mahdu tähän kohtaan, anna kaikkien osakkaiden tiedot liitelomakkeella 72.

Osakkaana olevasta oikeushenkilöstä ilmoitetaan vain nimi, Y-tunnus ja osakkeiden lukumäärä.

Jos osakkaita on 1–10, tiedot on ilmoitettava jokaisesta osakkaasta.

Jos osakkaita on enemmän kuin kymmenen, ilmoita tiedot vain niistä osakkaista, jotka omistavat vähintään 10 % yhtiön osakkeista.

Jos jokainen osakas omistaa yhtiöstä alle 10 %, kohtaa ei tarvitse täyttää. Merkitse silloin rasti kohtaan ”Kaikkien osakkaiden omistusosuus alle 10 %” (kohta 185).

Osakaslainaa saaneen osakkaan ja omaisen tiedot on kuitenkin ilmoitettava aina, riippumatta omistusosuudesta.

Osakaslainasta on annettava lisäksi vuosi-ilmoitus, jos osakas tai hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Esimerkki: Miehen osuus yhtiön osakkeista on 5 % ja vaimon osuus 10 %. Yhtiössä on yhdeksän muuta osakasta, joiden kaikkien osuus on alle 10 %. Mies on vuonna 2011 saanut yhtiöstä lainaa 10 000 euroa. Vaimo on vuonna 2016 nostanut yhtiöstä osakaslainaa 5 000 euroa. Osassa I ilmoitetaan sekä miehen että vaimon tiedot ja heidän lainojensa määrät tilikauden 2016 päättyessä. Lisäksi vaimon vuonna 2016 saamasta osakaslainasta on annettava vuosi-ilmoitus, sillä puolisot omistavat yhteensä yli 10 % yhtiön osakkeista.
  a) Nimi

Ilmoita osakkeenomistajan nimi. Osakkaan nimi on ilmoitettava, vaikka hänelle ei olisikaan annettu lainaa tai muita suorituksia.

Ilmoita myös osakkaan omaisen nimi, jos suoritus tai laina on annettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön omaiselle, kuten puolisolle, lapselle, vanhemmalle tai muulle serkkua läheisemmälle sukulaiselle.

  b) Henkilötunnus tai Y-tunnus

Luonnolliset henkilöt

Ilmoita osakkaan henkilötunnus.

Ilmoita myös osakkaan omaisen henkilötunnus, jos suoritus tai laina on annettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön omaiselle.

Henkilötunnuksen sijasta voi ilmoittaa Y-tunnuksen, jos henkilöllä on sellainen.

Jos osakkaana on ulkomaisia henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta

  • paperilomakkeella jätä kohta tyhjäksi.
  • sähköisessä veroilmoituksessa merkitse henkilötunnukseksi PPKKVV-UUUU (eli syntymäaika-UUUU).

Oikeushenkilöt ja yritykset

Jos osakkeenomistaja on oikeushenkilö, ilmoita osakkaan Y-tunnus.

Jos osakkaana on ulkomaisia yrityksiä, joilla ei ole suomalaista Y-tunnusta

  • paperilomakkeella jätä kohta tyhjäksi.
  • sähköisessä veroilmoituksessa merkitse Y-tunnukseksi 0000000-0.
  Osakkeiden lukumäärä kpl

Merkitse tähän osakkaan omistamien osakkeiden kappalemäärä (ei prosenttiosuutta).

Huomaa, että osakkeiden lukumäärä on ilmoitettava, vaikka osakkaalle ei olisikaan annettu lainaa tai muita suorituksia.

Suoritukset

Tähän kohtaan ei merkitä suorituksia, joista työnantaja antaa vuosi-ilmoituksen. Poikkeus ovat osakaslainat, joista on annettava vuosi-ilmoitus, mutta jotka kuitenkin ilmoitetaan tässä.

Vuosi-ilmoitus on annettava esimerkiksi palkoista, palkkioista, luontoiseduista, matkakustannusten korvauksista ja vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista. Myös osingoista annetaan vuosi-ilmoitus, joten niitäkään ei merkitä tähän.

  Vuokrat

Niiden vuokrien yhteismäärä, jotka on kirjattu tilikaudelle suoriteperusteisesti osakkaan tai hänen omaisensa hyväksi.

  Korot

Niiden korkojen yhteismäärä, jotka on kirjattu suoriteperusteisesti osakkaan tai hänen omaisensa hyväksi.

  Luovutukset

Osakkeenomistajan tai hänen omaisensa hyväksi kirjattujen luovutushintojen yhteismäärä (esimerkiksi ostohintojen yhteissumma), jos yhtiö on tilikauden aikana ostanut osakkeenomistajalta tai omaisilta kiinteistöjä, huoneistoja, arvopapereita tai autoja.

  Muut

Osakkaalle tai hänen omaiselleen maksetut muut suoritukset, esimerkiksi takausprovisiot.

  Osakaslainat

Osakaslaina, jonka osakas tai osakkaan omainen on saanut yhtiöltä.

Ilmoita osakaslainan määrä sen suuruisena kuin se on tilikauden 2016 taseessa.

Kohdassa ilmoitetaan kaikki osakaslainat. Ilmoita sekä sellaiset osakaslainat, joista annetaan vuosi-ilmoitus ja jotka verotetaan pääomatulona, että sellaiset, joista vuosi-ilmoitusta ei anneta.

Vuosi-ilmoitus on annettava kalenterivuoden aikana osakkaille annetuista tai osakkaan takaisin maksamista rahalainoista, jos lainansaaja (luonnollinen henkilö), hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Perheenjäseniä ovat osakkaan puoliso ja alaikäiset lapset.

  Osakkeenomistajia on enemmän kuin 4

Merkitse rasti, jos olet ilmoittanut osakkaat ja heille maksetut suoritukset lisälomakkeella 72.

  Kaikkien osakkaiden omistusosuus alle 10 %

Merkitse rasti, jos jokaisen osakkaan omistusosuus yhtiöstä on pienempi kuin 10 %.

Jos merkitsit rastin, ilmoita kuitenkin tiedot niistä osakkaista ja osakkaiden omaisista, joilla on yhtiöltä verovuonna tai aikaisemmin saatua lainaa.

II Yhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt yrittäjäosakkaan käytössä

Erittele osassa II sellaiset yhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on käyttänyt asuntonaan tilikauden aikana.

Selvitys on annettava myös muiden kuin vakituisten asuntojen (esimerkiksi kesäasuntojen) käytöstä ja käyttäjästä.

Tässä osassa on tilaa vain yhden asunnon tiedoille. Jos yrittäjäosakkaan tai hänen perheensä käytössä on useampia kuin yksi yhtiön omistama asunto, anna tiedot vapaamuotoisella liitteellä. Rastita silloin veroilmoituslomakkeen lopusta kohta Muita liitteitä (180).

Jos yhtiön omistama asunto on useamman kuin yhden yrittäjäosakkaan käytössä, ilmoita tässä sen asuntoa käyttävän yrittäjäosakkaan tiedot, joka omistaa eniten yhtiön osakkeita.

  Osakkaan henkilötunnus

Yrittäjäosakkaan henkilötunnus.

Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan yhtiössä johtavassa asemassa olevaa henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

  Kiinteistön tai kiinteistö-/asunto-osakeyhtiön nimi

Kiinteistön tai kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön nimi.

  Käyttöaika asuntona

Merkitse asunnon käyttöajaksi se jakso yhtiön tilikaudesta, jona yrittäjäosakas tai hänen perheensä on käyttänyt asuntoa.

  Nettovarallisuuslaskelmassa käytetty arvo

Merkitse tähän kohtaan asunnon arvoksi sama arvo, jota käytetään veroilmoituksen osassa VI olevassa yhtiön varallisuuslaskelmassa.

Kiinteistön arvona käytetään joko tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa tai verotusarvoa sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

  • Tee vertailu lomakkeella 18, jos yhtiö omistaa useita kiinteistöjä.

Osakehuoneiston arvona käytetään joko tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa tai viimeistä eli vuoden 2005 verotusarvoa sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

  • Tee vertailu lomakkeella 8A.
  • Jos yhtiö on hankkinut osakehuoneiston vuonna 2006 tai sen jälkeen, vertailua ei tehdä, vaan arvona pidetään tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa. Jos tällaisen huoneiston hankintaan on käytetty jälleenhankintavarausta, käytetty määrä lisätään huoneiston arvoon.

Asunnon arvo vähennetään yrittäjäosakkaan omistamien osakkeiden arvosta, kun lasketaan, mikä osuus yrittäjäosakkaan yhtiöstä saamasta osingosta on pääomatulo-osinkoa ja mikä ansiotulo-osinkoa.

III Yhteisön päätös voitonjaosta (Tätä kohtaa ei täytetä, jos osinkoa tai ylijäämää ei jaeta)

537 Osingon- tai ylijäämän jakopäätös tehty

Jos päätös varsinaisesta osingonjaosta on tehty ja vuoden 2016 tilinpäätös vahvistettu ennen veroilmoituksen antamista, osingonjaosta ei tarvitse liittää veroilmoitukseen yhtiökokouksen pöytäkirjanotetta. Edellytyksenä on, että

  • voitonjakotiedot on ilmoitettu veroilmoituslomakkeella 6B
  • tiedot tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voiton tai tappion käsittelystä on ilmoitettu lomakkeella 63.

Sama koskee osuuskunnan kokousta ja ylijäämän jakoa.

Jos päätös osingonjaosta, lisäosingon jakamisesta, ylijäämän jakamista tai tilinpäätöksen vahvistamisesta vuodelta 2016 tehdään veroilmoituksen jättämisen jälkeen, tiedot on lähetettävä Verohallinnolle kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

Sähköisesti annettua veroilmoitusta voi täydentää verkossa.

Paperilla tiedot annetaan lomakkeella 63 tai liittämällä lomakkeeseen 63 ote yhtiökokouksen pöytäkirjasta. Tiedot lähetetään osoitteeseen 
Verohallinto 
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu 
PL 200 
00052 VERO

Ns. väliosingon jakamisesta ja osingon jakamisesta viimeistä edeltävältä tilikaudelta on aina annettava erillinen selvitys vapaamuotoisella liitteellä. Veroilmoituksen jättämisen jälkeen tapahtuvasta osingonjaosta ilmoitetaan aina lomakkeella 63 tai sen liitteenä annettavalla pöytäkirjanotteella.

Lue lisää työpanokseen perustuvan osingon ilmoittamisesta.

Lisätietoa osuuskuntien varojen jaosta ja ylijäämistä.

538 Osinko tai ylijäämä on nostettavissa

Päivä, josta lähtien osinko tai ylijäämä on nostettavissa. Jos osingon tai ylijäämän voi nostaa useammassa kuin yhdessä erässä, anna selvitys eri liitteellä.

Vuonna 2016 nostettavissa olevasta osingosta tai ylijäämästä on annettava erikseen vuosi-ilmoitus vuoden 2017 tammikuun loppuun mennessä. Osinkojen vuosi-ilmoituksen voi antaa sähköisesti tai paperilomakkeella: Vuosi-ilmoitus osingoista

522 Jaettavaksi päätetty osinko tai ylijäämä yhteensä

Tilikaudelta 2016 jaettavaksi päätetty osinko (ns. varsinainen osingonjako) tai ylijäämä.

Jos osinkoa tai ylijäämää ei jaeta, jätä kohta tyhjäksi.

Merkitse tähän kohtaan myös osinkona tai ylijäämänä pidettävä varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta.

Osakeyhtiölaki (OYL) sallii osingon jakamisen myös meneillään olevalta tilikaudelta (ns. väliosinko) sekä osingon jakamisen viimeistä edeltävältä tilikaudelta silloin, kun uutta tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu ja tilintarkastusta tehty. Verotuksessa nämäkin osingot katsotaan jaetuksi viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Näitä osinkoja ei kuitenkaan merkitä kohtaan 522, vaan niistä tulee antaa selvitys eri liitteellä.

Jos konserniyhtiöiden välisessä osingonjaossa on noudatettu ennakko-osinkojärjestelmää, jakajayhtiö merkitsee tähän kohtaan ennakollisen osingonjakopäätöksen mukaisen osingon.

Sijaisosinkoa ei merkitä tähän.

293 Vapaan oman pääoman rahastosta jaettavaksi päätetty määrä

Määrä, joka on päätetty jakaa yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta (OYL 13 luvun 1.1 §:n 1 kohta) tai Osuuskuntalain 16 luvun 1.1 §:n 1 kohta).

Merkitse tähän kohtaan vain sellainen varojen jako, jota pidetään luovutuksena.

Jaettavaksi päätettyä osinkoa tai ylijäämää ei merkitä tähän, vaan se ilmoitetaan edellä kohdassa 522.

IV Osakepääoman muutokset tilikauden päättymisen jälkeen

591 Osakepääomaa korotettiin

Korotuksen määrä, jos yhtiön osakepääomaa on korotettu tilikauden 2016 päättymisen jälkeen.

592 Osakepääomaa alennettiin

Osakepääoman alennuksen määrä, jos osakepääomaa on alennettu tilikauden 2016 päättymisen jälkeen.

580 Osakkeiden lukumäärä muutoksen jälkeen, kpl

Osakkeiden lukumäärä muutoksen jälkeen.

582 Nimellisarvo / kirjanpidollinen vasta-arvo

Osakkeen nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo.

583 Uuden osakkeen merkintähinta

Uuden osakkeen merkintähinta.

585 Merkintähintaa on käytettävä uuden osakkeen matemaattisena arvona

Merkitse rasti Kyllä-ruutuun, jos haluat että merkintähintaa käytetään uuden osakkeen matemaattisena arvona, kun osakkaiden saama osinko jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Muussa tapauksessa jako tehdään osakkeen nimellisarvon tai kirjanpidollisen vasta-arvon perusteella.

565 Korotus

Ilmoita, oliko osakepääoman korotus maksullinen vai maksuton.

586 Yhtiö on lunastanut/hankkinut/luovuttanut omia osakkeitaan

Merkitse rasti, jos yhtiö on tilikauden päättymisen jälkeen lunastanut tai muutoin hankkinut omia osakkeitaan tai luovuttanut niitä.

571 Yhtiön hallussa olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä, kpl

Niiden omien osakkeiden lukumäärä, jotka olivat yhtiön hallussa tilikauden 2016 päättyessä.

Kun osakkeen vertailuarvoa vuodelle 2016 lasketaan, huomioon otetaan myös tilikauden päättymisen jälkeen seuraavan tilikauden aikana tapahtuneet osakepääoman muutokset sekä omien osakkeiden hankkiminen, lunastaminen ja luovuttaminen. Niistä muutoksista, jotka eivät ole vielä tiedossa veroilmoitusta annettaessa, on annettava tiedot Verohallinnolle kuukauden kuluessa muutoksesta.

V Tuloverolaskelma

Merkitse tuloverolaskelman Verotus-sarakkeeseen elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut.

Tuloverolaskelmassa on varattu oma Kirjanpito-sarake niitä tuotto- ja kulueriä varten, joissa kirjanpitoon kirjattu määrä saattaa erota verotuksessa huomioon otettavasta määrästä.

Sekä Kirjanpito- että Verotus-sarake on täytettävä, vaikka luvut olisivat yhtä suuret.

Verovuoden verotettava tulo lasketaan Verotus-sarakkeen luvuista niin, että kohdassa A eriteltävistä elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista vähennetään kohdassa B ilmoitettavat elinkeinotoiminnan vähennyskelpoiset kulut.

Tuloverolaskelmalla eritellään vain elinkeinotoiminnan tuotot ja kulut, ei muiden tulolähteiden tuottoja ja kuluja.

Yhteisön henkilökohtaisesta tulolähteestä ja maatalouden tulolähteestä merkitään lomakkeelle 6B vain veronalaisten tuottojen ja vähennyskelpoisten kulujen yhteismäärät.

Yhteisön henkilökohtainen tulolähde

Yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tulos lasketaan lomakkeella 7A.

Siirrä henkilökohtaisen tulolähteen tuottojen yhteismäärä lomakkeelta 7A tuloverolaskelman kohtaan 355 ja kulujen yhteismäärä kohtaan 398.

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa ovat esimerkiksi:

  • elinkeinotoimintaan kuulumattoman kiinteistön vuokraus. Kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen vain, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiassa sellaisiin tarkoituksiin, jotka joko välittömästi tai välillisesti edistävät elinkeinotoimintaa (EVL 53 §)
  • metsätalouden harjoittaminen, joka ei kuulu elinkeinotoimintaan
  • passiivinen arvopaperiomistus
  • osakehuoneiston vuokraus, joka ei kuulu elinkeinotoimintaan
  • yhtiön rahavarojen lainaaminen osakkaille. Jos yhtiö on perinyt osakkaaltaan korkoa tai Verohallinto on lainan korottomuuden tai alikorkoisuuden vuoksi lisännyt korkoa osakeyhtiön tuloon (VML 29 §), korko on osakeyhtiön henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.

Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutuslaitokset

Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutuslaitokset eivät täytä osassa V olevaa tuloverolaskelmaa ja  yhteenvetoa tuloksesta ja tappiosta (Verotettava tulos / vahvistettava tappio).

Nämä yhteisöt laskevat ja ilmoittavat elinkeinotoiminnan tuloksen tai tappion lomakkeella 77.

Samalla lomakkeella 77 nämä yhteisöt ilmoittavat myös mahdollisen maatalouden tulolähteen ja henkilökohtaisen tulolähteen tuloksen tai tappion sekä erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa.

Lomake 77 täyttöohjeineen (vero.fi/lomakkeet)

Lukujen merkitseminen

Merkitse luvut aina numerotunnusten jäljessä olevaan tilaan.

Ilmoita rahamäärät sentin tarkkuudella ilman etumerkkiä.

Oletusarvo on, että tuotot lisäävät tulosta ja kulut vähentävät tulosta, joten lukujen eteen ei tarvita etumerkkejä. Jos ilmoittamasi erä kuitenkin poikkeaa oletusarvosta, merkitse luvun eteen miinusmerkki.

Esimerkki 1: Yhtiön liikevaihto on negatiivinen. Merkitse kohtaan 330 luvun eteen miinusmerkki.

Esimerkki 2: Yhtiö on saanut leasingmaksun palautusta, minkä vuoksi kuluerä on oletusarvon vastainen. Merkitse kohtaan 375 luvun eteen miinusmerkki.

A. Elinkeinotoiminnan tuotot

330 Liikevaihto

Kirjanpidon mukainen liikevaihto.

Liikevaihtoon luetaan varsinaisen toiminnan myyntitulot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot (KPL 4:1 §).

Jos yhtiön liikevaihtoon sisältyy osinkoja, ilmoita ne kohdissa 337 ja 338 (Saadut osingot). Vähennä vastaavasti osinkojen määrä liikevaihdosta, ennen kuin merkitset liikevaihdon tähän kohtaan.

331 Valmistus omaan käyttöön

Kirjanpidon mukainen valmistus omaan käyttöön.

Liiketoiminnan muut tuotot

332
333
Käyttöomaisuus­osakkeiden luovutusvoitot ja purkuvoitot

Kohta 332: kaikkien käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden luovutusvoittojen ja purkuvoittojen yhteissumma sen suuruisena kuin voitot ovat kirjanpidossa.

Anna erittely käyttöomaisuusosakkeiden luovutus- ja purkuvoitoista lomakkeilla 71A ja 71B seuraavasti:

  • lomakkeella 71A ilmoitetaan verotukseen vaikuttamattomat erät eli verovapaat luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelvottomat luovutus- ja purkutappiot
  • lomakkeella 71B ilmoitetaan veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot. Myös yhtymäosuuksien luovutus- ja purkuvoitot sekä -tappiot eritellään lomakkeella 71B.

Kohta 333: Veronalainen osuus

Siirrä tähän kohtaan käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot, jotka olet laskenut lomakkeella 71B. Huomaa, että tämän kohdan luku saadaan, kun veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista on ensin vähennetty sellaiset osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutus- ja purkutappiot, jotka voi vähentää vain luovutusvoitoista.

Käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden (ei kuitenkaan asunto- ja kiinteistöosakkeiden) luovutus- ja purkuvoitto on yleensä verovapaata tuloa, jos yhtiö on omistanut vähintään 10 % luovutetusta tai puretusta yhtiöstä yli vuoden ajan (EVL 6b § ja 51d §).

Veronalaista on siis mm. asunto- ja kiinteistöosakkeiden luovutusvoitto, alle 1 vuoden ajan omistetuista osakkeista saatu luovutusvoitto sekä sellaisen yhtiön osakkeiden luovutus, josta yhteisö on omistanut alle 10 %. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön luovutusvoitot ovat aina veronalaisia.

Merkitse tähän kohtaan myös lomakkeella 71A kohdissa 8 ja 9 ilmoittamasi erät, jotka pienentävät verovapaata luovutushintaa. Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutushinta on veronalaista siltä osin kuin kirjanpidollinen luovutusvoitto (luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotus) johtuu

  • aiemmin verotuksessa hyväksytystä osakkeiden arvonalennuspoistosta (EVL 42 §)
  • varauksesta tai avustuksesta, joka on vähennetty hankintamenosta
  • konserniyhtiöiden osakkeiden vähennyskelpoisesta luovutustappiosta, joka on syntynyt konserniyhtiöiden välillä.

Lue lisää käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verotuksesta (Verohallinnon ohje Yhteisön osakkeiden luovutusten verokohtelu).

334 Muun käyttöomaisuuden luovutusvoitot

Muun käyttöomaisuuden kuin osakkeiden ja osuuksien luovutusvoitot, kuten rakennusten, maa-alueiden ja EVL 33 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden luovutuksesta saadut voitot.
EVL 33 § koskee käyttöomaisuutta, jonka taloudellinen käyttöikä on enintään kolme vuotta, sekä pienhankintoja ja ammattimaiseen liikenteeseen käytettyjä autoja.

Tähän kohtaan ei merkitä irtaimen käyttöomaisuuden luovutusvoittoa, jos luovutuksella ei ole tulosvaikutusta (luovutusvoittoa vastaava muutos on kirjattu poistoeroon). Silloin luovutusvoitto ilmoitetaan kohdassa 358 (Tuloslaskelman muut verottomat tuotot) ja poistoeron muutos kohdassa 364 (Poistot) (Lue myös lomakkeen 62 täyttöohje).

335 Saadut avustukset ja tuet

Elinkeinotoimintaa varten saadut kirjanpidossa suoraan tuloutetut avustukset, lisät ja tuet valtiolta ja kunnalta (TEM, YM, TEKES jne.).

336 Muut liiketoiminnan muut tuotot

Veronalaiset (muut kuin edellä mainitut) liiketoiminnan muut tuotot tuloslaskelmasta.

Tähän kohtaan kuuluvia eriä ovat mm.

  • liiketoimintakaupoista syntyneet myyntivoitot
  • leasinghyvitykset
  • saadut vahingonkorvaukset
  • vuokratuotot kiinteistöistä
  • vuokratuotot henkilöstön virkistyskäytössä olevista tiloista
  • toimistopalvelutuotot.
Rahoitustuotot

337
338

Saadut osingot ja ylijäämät

Kohta 337: yhteisön saamien osinkojen, ylijäämien ja muiden voitonjaon luonteisten erien yhteismäärä kirjanpidon mukaisena. Myös osuuskunnasta saatu osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus (EVL 18 § 4 mom) merkitään tähän.

Muita voitonjaon luonteisia eriä ovat EVL 6d §:n 7 momentissa mainitut

  • säästöpankin maksama voitto-osuus ja korko
  • keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksama takuupääoman korko.

Anna erittely osingoista ja ylijäämistä liitelomakkeella 73. Liitelomaketta ei kuitenkaan tarvitse täyttää, jos yhteisöllä on ainoastaan Suomesta saatuja kokonaan verovapaita osinkoja tai ylijäämiä.
Tarkempaa tietoa osinkotulojen verotuksesta on lomakkeen 73 täyttöohjeessa

Tarkempi ohje osinkotulojen verotuksesta (Osinkotulojen verotus, dnro A207/200/2013).

Lisätietoa osuuskuntien varojenjaosta ja ylijäämistä.

Kohta 338: Veronalainen osuus

Merkitse tähän kohtaan osinkojen ja ylijäämien veronalainen osuus, jonka olet laskenut lomakkeella 73.

Listaamattoman yhtiön saama osinko listatusta yhtiöstä  on kokonaan veronalaista, kun omistusosuus on alle 10 %. Lisäksi osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos suoritus on osinkoa jakavalle yhtiölle vähennyskelpoinen. Myös osuuskunnasta saatu osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus (EVL 18 § 4 mom) on kokonaan veronalaista tuloa.

Ilmoita tässä kohdassa myös ns. REIT-yhtiöistä saadut osingot, jotka ovat kokonaan veronalaisia.

Ilmoita tässä myös ulkomaisesta väliyhteisöstä saadun osingon veronalainen osuus lomakkeelta 74.

339 Korkotuotot etuyhteysveloista

Etuyhteysveloista kotimaisilta ja ulkomaisilta osapuolilta saadut korkotuotot.

  • Esimerkiksi saman konsernin yrityksiltä (KPL 1:6 §) saadut korkotuotot.

Etuyhteysvelka voi olla välitöntä tai välillistä. Välitön etuyhteysvelka muodostuu silloin, kun velkasuhteen osapuolet ovat etuyhteydessä verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla (EVL 18 a § 5 mom.). Välillisenä etuyhteysvelkana pidetään muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta otettua velkaa siltä osin kuin:

  • etuyhteydessä olevalla osapuolella on saatava muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan tai
  • velan vakuutena on etuyhteysosapuolen saatava (EVL 18 a § 6 mom.).

Etuyhteysvelkojen korkotuottoihin voi sisältyä myös sellaisia EVL 18 a 1 §:ssä tarkoitettujen välillisten etuyhteysvelkojen korkotuottoja, jotka eivät sisälly kirjanpidon korkotuottoihin saman konsernin yrityksiltä (KPL 1:6). Tämän vuoksi etuyhteysvelkojen korkotuottoja voi olla enemmän kuin kirjanpidon korkotuottoja saman konsernin yrityksiltä.

340 Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä

Omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1:7 §) saadut korkotuotot.

341 Muut korkotuotot

Muut korkotuotot, esimerkiksi korkotuotot pankkisaamisista ja talletuksista.

Jos kyse on saamisista osakkailta, korkoja ei merkitä tähän, sillä ne kuuluvat yhteisön henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

342
343
Voitto-osuudet yhtymistä

Kohta  342: voitto-osuudet yhtymistä sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Voitto-osuus yhtymästä on verovapaata tuloa.

Yhtymän osakkaalle veronalaista tuloa on TVL 16 §:n ja 16a §:n mukaan laskettava yhtymän tulo-osuus.

Kohta 343: Tulo-osuuksien veronalainen osuus

Merkitse tähän kohtaan TVL 16 §:n mukaiset verotettavat tulo-osuudet kotimaisista yhtymistä sekä TVL 16a §:ssä tarkoitetut tulo-osuudet ulkomaisesta yhtymästä ja eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä.

Jos verotettavat tulo-osuudet eivät vielä ole tiedossa, jätä kohta tyhjäksi.

344 Rahoitusomaisuuden luovutusvoitot

Rahoitusomaisuuden luovutusvoitot, esimerkiksi rahoitusomaisuuteen kuuluneiden arvopapereiden myynnistä saadut luovutusvoitot.

345 Muut rahoitustuotot

Muut rahoitustuotot, esimerkiksi valuuttakurssivoitot.

346
347
Palautuvat arvonalennukset

Kohta 346:

  • Kirjanpidon mukaiset rahoitusomaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5a § 1 kohta).
  • Vaihto-omaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5a § 3 kohta).
  • Käyttöomaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5a § 5 kohta).

Kohta 347: Veronalainen osuus

Palautuva arvonalennus on yleensä veronalaista tuloa, ja se merkitään kohtaan 347. Arvonalennuksen palautus on kuitenkin verovapaata tuloa silloin, kun vastaavaa (esimerkiksi EVL 42 §:n nojalla tehtyä) käyttöomaisuuden arvonalennusta ei ole aikanaan hyväksytty vähennettäväksi verotuksessa.

348
349
Satunnaiset tuotot

Kohta 348: kirjanpidon mukaiset satunnaiset tuotot, esimerkiksi saatu konserniavustus.

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot, jotka perustuvat yhteisön tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin (KPL 4:2 §).

Kohta 349: Veronalainen osuus

Veronalainen osuus satunnaisista tuotoista.

Konserniavustuksista on lisäksi annettava erittely lomakkeella 65.

350
351
Varausten vähennykset

Kohta 350: kirjanpidon mukaiset pakollisten ja vapaaehtoisten varausten vähennykset.

Kohta 351: Veronalainen osuus
Veronalainen osuus varausten vähennyksistä. Veronalaisia ovat mm:

  • vähentämättä jäänyt jälleenhankintavaraus (EVL 43 §)
  • rakennus-, laivanrakennus- tai metalliteollisuusliikettä harjoittavan yrityksen tekemä takuuvaraus siltä osin kuin se ylittää takuukorjauksista syntyneet menot (EVL 47 §).

Erittele kirjanpitoon merkityt varaukset lomakkeella 62.

352 Osuus väliyhteisön tuloon

Yhteisön osuus ulkomaisen väliyhteisön verovuoden tuloon. Vähennä luvusta yhteisön osuus saman väliyhteisön viiden edellisen vuoden tappioista, jos tällaisia tappioita on ollut.

Anna tiedot jokaisesta väliyhteisöstä ja laske yhtiön osuus kunkin väliyhteisön tulosta tai tappiosta lomakkeella 74.

Ulkomaisella väliyhteisöllä tarkoitetaan sellaista ulkomaista yhteisöä, joka on Suomessa yleisesti verovelvollisten määräämisvallassa ja jonka tuloverotuksen tosiasiallinen taso yhteisön asuinvaltiossa on alhaisempi kuin 3/5 Suomen yhteisöveron tasosta. Myös matalan verorasituksen valtioon sijoittautunut ulkomaisen yhteisön kiinteä toimipaikka voi muodostaa väliyhteisön. Väliyhteisönä ei pidetä yhteisöä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueella tai verosopimusvaltiossa, jos Suomi on sopinut tämän valtion kanssa tarpeellisesta tietojenvaihdosta. Lisäksi edellytetään, että yhteisö on aidosti sijoittautunut kyseiseen valtioon.

Osakasta verotetaan väliyhteisön tulosta, jos hänen omistusosuutensa yhtiöstä joko yksin tai yhdessä samaan etupiiriin kuuluvien kanssa on vähintään 25 % tai hän on oikeutettu vähintään 25 %:n osuuteen yhtiön varallisuuden tuotosta. Jos ulkomainen väliyhteisö on kirjanpitolaissa tarkoitettu tytäryritys tai osakkuusyritys, liitä veroilmoitukseen väliyhteisön tilikauden ja edeltävän tilikauden tilinpäätös.

353 Muut veronalaiset tuotot (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

Veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Tilikauden tuloslaskelman ulkopuolisia tuottoja voivat olla esimerkiksi kirjanpidon ja verotuksen erilaisista jaksottamissäännöksistä johtuvat erot. Tällaisia eroja voi olla perustajaurakoinnissa. Katso lisää ohjeesta Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessa.

Huomaa, että yhtiön omien osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto ei ole veronalaista tuloa, eikä sitä merkitä tähän kohtaan.

354 Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä

Verotus-sarakkeen kohtien 330–353 yhteenlaskettu määrä eli elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä.

355 Henkilökohtaisen tulolähteen tuotot ja veronalainen luovutusvoitto

Laske yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tuottojen ja luovutusvoittojen yhteismäärä lomakkeella 7A ja merkitse yhteissumma tähän kohtaan.

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvat esimerkiksi ulkopuoliselle vuokratuista huoneistoista ja kiinteistöistä saadut vuokratuotot ja osakaslainojen korot (ks. tarkemmin osa (katso tarkemmin osa V Tuloverolaskelma).

Henkilökohtaisen tulolähteen tuottoja ja luovutusvoittoja ei saa sisällyttää elinkeinotoiminnan veronalaisiin tuottoihin.

356 Maatalouden tulolähteen tuotot

Maatalouden tulolähteen tuottojen yhteismäärä.

Maatalouden tulolähteen tuottoja ei sisällytetä elinkeinotoiminnan veronalaisiin tuottoihin.

357 Veronpalautus

Tuloslaskelmaan tuotoksi kirjattu veronpalautus.

Merkitse tähän myös veronpalautukselle maksettu yhteisökorko. Yhteisökorko on verovapaata tuloa.

358 Tuloslaskelman muut verottomat tuotot

Tuloslaskelmaan sisältyvien muiden verovapaiden tuottojen yhteismäärä.

Muita verovapaita tuottoja ovat esimerkiksi fuusiovoitot (EVL 52 b §) ja elokuvan tuotantotuki (ks. EVL 6.1 § 5 kohta).

Sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön perimät liittymismaksut ovat verovapaata tuloa, jos ne palautetaan maksajalle. Siirtokelpoiset liittymismaksut sen sijaan ovat veronalaista tuloa, eikä niitä merkitä tähän (muutettu EVL 6.1 § 3 kohta).

Tässä kohdassa ilmoitetaan myös ne luovutusvoitot, jotka on saatu epäsuoran tuloutuksen piiriin kuuluvasta irtaimesta kuluvasta käyttöomaisuudesta (EVL 30 §, katso myös ).

B. Elinkeinotoiminnan kulut

Materiaalit ja palvelut
359 Ostot ja varastojen muutokset

Merkitse tähän kohtaan

  • tilikauden aikana luovutettujen hyödykkeiden hankintamenot
  • ostot tilikauden aikana
  • valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden sekä tarvikevarastojen muutos (joko lisäys tai vähennys).
360 Ulkopuoliset palvelut

Yhteisön hankkimien ulkopuolisten palvelujen yhteismäärä.

Henkilöstökulut
361 Palkat ja palkkiot

Kirjanpidon mukaisten palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä.

362 Eläkekulut

Kirjanpidon mukaiset eläkekulut.

363 Muut henkilösivukulut

Muut kirjanpidon mukaiset henkilösivukulut.

Poistot ja käyttöomaisuuden arvonalentumiset
364
365
Poistot

Erittele poistot ensin lomakkeella 62.

Kohta 364: suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutokset, jotka rasittavat kirjanpidossa tulosta.

Siirrä lomakkeelta 62 poistojen ja poistoeron muutosten yhteismäärä tähän kohtaan.

Kohta 365: Vähennyskelpoinen osuus

Siirrä tähän kohtaan lomakkeelta 62 elinkeinoverolain mukaiset poistot, lisäpoistot ja mahdolliset veronhuojennuspoistot.

  • Elinkeinoverolain mukaisilla poistoilla tarkoitetaan poistoja, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia EVL 24, 30–34 ja 36–41 §:ien mukaan.
  • Tässä kohdassa ilmoitettavien poistojen tulee vastata lomakkeella 62 ilmoitettujen EVL-poistojen yhteismäärää (poistosarakkeiden kohdat 5 ja 6).

Tähän kohtaan sisällytetään myös mahdolliset hyllypoistot eli aikaisempina vuosina tehdyt poistot, joita ei ole vähennetty verotuksessa ja jotka yhteisö haluaa vähentää tänä vuonna.

  • Erittele aikaisempina vuosina hyväksymättä tai vähentämättä jätetyt poistot lomakkeella 12A.
  • Lomake 12A tulee täyttää myös sinä vuonna, jona uutta hyllypoistoa muodostetaan.

Leasingille otetusta omaisuudesta ei voi verotuksessa tehdä poistoa, vaikka kansainväliset tilinpäätösstandardit sen sallisivat. Tällaista poistoa ei myöskään merkitä kohtaan 365.

Katso lisää lomakkeen 62 täyttöohjeesta.

366
367
Käyttöomaisuuden arvonalentumiset

Kohta 366: kirjanpidon mukaiset käyttöomaisuuden arvonalentumiset, joita ei ole ilmoitettu poistojen yhteydessä.

Kohta 367: Vähennyskelpoinen osuus

Se osuus kulumattoman käyttöomaisuuden arvonalentumisista, joka on EVL 42 §:n mukaan vähennyskelpoinen.

Vähennyskelpoista on vain

  • muista arvopapereista kuin osakkeista tehty arvonalennus
  • muusta kulumattomasta käyttöomaisuudesta kuin maa-alueista tehty arvonalennus silloin, kun omaisuuden käypä arvo verovuoden päättyessä on olennaisesti alhaisempi kuin poistamatta oleva hankintameno.
Liiketoiminnan muut kulut
368 369 Edustuskulut

Kohta 368: kaikki kirjanpidon mukaiset edustuskulut. Tietoa edustuskuluista ja edustuskulun käsitteestä (ohjeessa Edustusmenot tuloverotuksessa).

Kohta 369: Vähennyskelpoinen osuus

  • Puolet (50 %) edustuskuluista (EVL 8.1 §:n 8 kohta).
370
371
Annetut lahjoitukset

Kohta 370: kaikki kirjanpidon mukaiset annetut lahjoitukset.

Kohta 371: Vähennyskelpoinen osuus

Vähennyskelpoinen osuus annetuista lahjoituksista.

Vähennyskelpoisia ovat vain kohtuulliset yleishyödylliselle yhteisölle annetut lahjoitukset, jotka yleensä on annettu paikalliseen tai yrityksen toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Yhteisöt saavat lisäksi tietyin edellytyksin vähentää eräitä sellaisia lahjoituksia, jotka on annettu kulttuuriperinteen säilyttämiseen tai tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen ja joiden suuruus on vähintään 850 euroa (TVL 57 §).

372
373
Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot

Kohta 372: käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappiot sekä purkutappiot sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Anna erittely käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappioista ja purkutappioista lomakkeilla 71A ja 71B seuraavasti:

  • Lomakkeella 71A ilmoitetaan erät, jotka eivät vaikuta verotukseen, eli verovapaat luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelvottomat luovutus- ja purkutappiot.
  • Lomakkeella 71B ilmoitetaan veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot. Vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot voivat joko olla rajoituksetta vähennyskelpoisia tai ne saadaan vähentää vain luovutus- ja purkuvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
  • Myös yhtymäosuuksien luovutus- ja purkuvoitot ja -tappiot eritellään lomakkeella 71B.

Kohta 373: Vähennyskelpoinen osuus

Sellaiset käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutus- ja purkutappiot, jotka ovat rajoituksetta vähennyskelpoisia.

  • luovutustappiot, jotka ovat syntyneet pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön käyttöomaisuudesta
  • tappiot, jotka ovat syntyneet yhteisön omistamien, elinkeinotoimintaan kuuluvien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ja niitä vastaavien osakkeiden luovutuksesta.

Huomaa, että luovutustappio on tavallisesti vähennyskelvoton (ja vastaava luovutusvoitto verovapaa), joten sitä ei merkitä tähän.

Luovutustappio voi olla myös vähennettävissä vain käyttöomaisuusosakkeiden veronalaisista luovutusvoitoista verovuonna tai viitenä seuraavana vuonna.

  • Tällainen luovutusvoitoista vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään jo silloin, kun kohdassa 333 ilmoitettavaa luovutusvoittojen veronalaista osuutta lasketaan. Siksi luovutustappiota ei näissäkään tapauksissa merkitä tähän.

Lisätietoa luovutustappioiden vähennysoikeudesta (ohjeessa Yhteisön osakkeiden luovutusten verokohtelu).

374 Muun käyttöomaisuuden luovutustappiot

Muun käyttöomaisuuden luovutustappiot, esimerkiksi rakennuksen, maa-alueen, pienhankinnan tai ammattimaisessa käytössä olleen auton (EVL 33 §) luovutuksesta syntynyt tappio.

Tähän kohtaan ei merkitä irtaimen käyttöomaisuuden luovutustappiota, jos luovutuksella ei ole tulosvaikutusta (tappiota vastaava määrä on kirjattu poistoeroon). Tällainen luovutustappio ilmoitetaan kohdassa 384 (Muut vähennyskelvottomat kulut) ja poistoeron muutos kohdassa 364 (Poistot).

375 Leasingmaksut

Kirjanpidon mukaiset leasingmaksut.

376 Myyntisaamisten arvonalentumiset

Myyntisaamisten arvonalenemiset (EVL 17 § 2 kohta).

377 Muut vähennyskelpoiset liiketoiminnan muut kulut

Merkitse kohtaan 377 liiketoiminnan vähennyskelpoiset muut kulut, joita ei ole merkitty liiketoiminnan muihin kuluihin Verotus-sarakkeen kohtiin 369–376. Tällaisia kuluja ovat muun muassa

  • vapaaehtoiset henkilösivukulut
  • toimitilakulut
  • ajoneuvokulut
  • tietotekniikkaan liittyvät laite- ja ohjelmistokulut
  • muut kone- ja kalustokulut
  • matkakulut
  • myyntikulut
  • markkinointikulut
  • tutkimus- ja kehityskulut
  • hallintopalvelut
  • muut hallintokulut
  • muut liikekulut.

Tähän kohtaan merkitään myös verotuksessa vähennyskelpoiset Yle-vero ja kiinteistövero.

Vähennyskelvottomat kulut

Vähennyskelvottomiin kuluihin merkitään erät, joille ei ole nimenomaista kohtaa muualla veroilmoituksella mutta jotka sisältyvät kirjanpidossa tuloslaskelman kuluihin.

Vähennyskelvottomat kulut ilmoitetaan tässä luettelossa, eikä näitä eriä saa sisällyttää varsinaisen tuloverolaskelman eriin.

378 Välittömät verot

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tuloverot. Kohtaan merkitään siis suoriteperusteisesti tilikaudelle kuuluvat verot, ei pelkästään tilikaudella maksettuja ennakkoveroja.

Kiinteistöveroa ei merkitä tähän, sillä se on vähennyskelpoinen.

379 Veronkorotukset

Kaikki veronkorotukset ovat vähennyskelvottomia riippumatta siitä, mihin veroon ne kohdistuvat.

Merkitse tähän myös maksettava yhteisökorko sekä veronlisäys, viivekorko ja laiminlyöntimaksu. Myös ne ovat vähennyskelvottomia.

380 Sakot ja muut rangaistusmaksut

Sakot, seuraamusmaksut ja muut sanktionluonteiset julkisoikeudelliset maksuseuraamukset (EVL 16 § 5 kohta).

381 Fuusiotappio

Fuusiotappio (EVL 52b §).

382 Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset

Merkitse tähän kohtaan käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset.

Käyttöomaisuusosakkeista tehty arvonalenemispoisto ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

383 Pakolliset varaukset

Kirjanpidossa tehdyt pakolliset varaukset. Pakolliset varaukset eivät yleensä ole vähennyskelpoisia verotuksessa.

Pakollisella varauksella tarkoitetaan KPL 5:14 §:n mukaisia velvoitteista vastaisuudessa aiheutuvia menoja ja menetyksiä, joiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei vielä tiedetä.

Tällaisia tulevia menoja ja menetyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi liiketoiminnan tuotantolinjan tai tuotantolaitoksen saneeraus ja lopettaminen, luovutettujen tuotteiden takuukorjausvastuut, reklamaatiot ja vahingonkorvaukset.

Takuukorjausvaraus on verotuksessa vähennyskelpoinen, mutta vain silloin, kun kyseessä on rakennus-, laivanrakennus-, tai metalliteollisuutta harjoittava liike, joka on vastuussa rakennuksen, sillan, lentokoneen tms. suurehkon koneyksikön virheellisyyksistä (EVL 47 §). Vähennyskelpoinen takuuvaraus merkitään kohtaan 395 (Vähennyskelpoinen osuus).

384 Muut vähennyskelvottomat kulut

Merkitse kohtaan 384 mahdolliset muut verotuksessa vähennyskelvottomat kulut.

Vähennyskelvottomia ovat esimerkiksi

  • verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat menot. Verovapaan tulon ylittävä osa menoista on kuitenkin vähennyskelpoinen (EVL 16 § 2 kohta).
  • sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut, jotka palautetaan yhteisölle, jos se luopuu liittymismaksun tuottamasta edusta (EVL 16 §:n 3 kohta)
  • annetut lahjukset ja lahjusten luonteiset edut
  • yhtiön omista osakkeista suorittama määrä, elleivät kyseessä ole sellaiset osakkeet, jotka yhtiö on luovuttanut työsuhteen perusteella (EVL 16 §:n 9 kohta ja EVL 18 §:n 3 mom.).
Rahoituskulut

328

329

Korkokulut etuyhteysveloista

Vähennyskelpoinen osuus (EVL 18 a §)

Etuyhteysveloista kotimaisille ja ulkomaisille osapuolille maksetut korkomenot.

  • Esimerkiksi korot, jotka yhteisö on maksanut saman konsernin yrityksille (KPL 1:6 §).

Etuyhteysvelka voi olla välitöntä tai välillistä. Välitön etuyhteysvelka muodostuu silloin, kun velkasuhteen osapuolet ovat etuyhteydessä verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:ssä tarkoitetulla tavalla (EVL 18 a § 5 mom.). Välillisenä etuyhteysvelkana pidetään muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta otettua velkaa siltä osin kuin:

  • etuyhteydessä olevalla osapuolella on saatava muulta kuin etuyhteydessä olevalta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan tai
  • velan vakuutena on etuyhteysosapuolen saatava (EVL 18 a § 6 mom.).

Etuyhteysvelkojen korkokuluihin voi sisältyä myös sellaisia EVL 18 a 1 §:ssä tarkoitettujen välillisten etuyhteysvelkojen korkokuluja, jotka eivät sisälly kirjanpidon korkokuluihin saman konsernin yrityksiltä (KPL 1:6). Tämän vuoksi etuyhteysvelkojen korkokuluja voi olla enemmän kuin kirjanpidon korkokuluja saman konsernin yrityksiltä.

Kohta 329: Vähennyskelpoinen osuus (EVL 18 a §)

Merkitse tähän kohtaan kaikki vähennyskelpoiset korkokulut etuyhteysveloista. Korkomenot ovat aina vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat korkotulojen suuruiset. Kaikki korot ovat vähennyskelpoisia myös silloin, kun yhtiön nettokorkomenot (korkotuloja suuremmat korkomenot) ovat enintään 500 000 euroa.

Täytä lomake 81 (Selvitys elinkeinotoiminnan nettokorkomenoista), jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa. Tämän summan ylittävät nettokorkomenot ovat vähennyskelpoisia siltä osin kuin ne ovat enintään 25 prosenttia oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Vähennyskelvottomien nettokorkomenojen määrä on enintään yhtä suuri kuin etuyhteysyritysten välisten nettokorkomenojen määrä.

  • Siirrä tähän kohtaan verovuoden vähennyskelpoisten etuyhteysvelkojen korkomenot lomakkeelta 81. Merkitse tähän kohtaan myös ne aikaisempien verovuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot, jotka yhtiö vaatii (lomakkeella 81) vähennettäväksi verovuonna.
386 Korkokulut omistusyhteysyrityksille

Korot, jotka yhteisö on kirjanpidon mukaan maksanut omistusyhteysyrityksille (KPL 1:7 §).

387 Muut korkokulut

Muut korkokulut, esimerkiksi korot, jotka johtuvat

  • ostoveloista
  • joukkovelkakirjalainoista
  • vaihtovelkakirjalainoista
  • rahoituslaitoslainoista
  • rahoitusyhtiölainoista
  • eläkelainoista
  • rahoitusvekseleistä.
388 Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset

Konsernituki, joka on annettu sellaiselle yhtiölle, josta yhteisö yksin tai yhdessä konserniyhtiöiden (ks. EVL 6b §:n 7 mom.) kanssa omistaa vähintään 10 %.

Ilmoita lisäksi muut vastaavat menot, jotka on suoritettu toisen yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta. Ilmoita myös tällaiselta yhtiöltä olevien saamisten (ei kuitenkaan myyntisaamisten) menetykset ja arvonalenemiset.

Nämä erät eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia (EVL 16 §:n 7 kohta).

389
390
Muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset

Kohta 389: kirjanpidon mukaiset muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset. Tällaisia menetyksiä ovat esimerkiksi kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta johtuvat menetykset.

Kohta 390: Vähennyskelpoinen osuus

Vähennyskelpoinen osuus muun rahoitusomaisuuden menetyksistä ja lopullisista arvonalentumisista.

  • Rahoitusomaisuuden menetykset ovat vähennyskelpoisia (EVL 17 §:n 1 kohta).
  • Myös rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset ovat EVL 17 §:n 2 kohdan mukaan yleensä vähennyskelpoisia, eivät kuitenkaan silloin, kun arvonaleneminen on kohdistunut toiselta konserniyhtiöltä olevaan saamiseen (ks. kohta 388).
391 Rahoitusomaisuuden luovutustappiot

Kirjanpidon mukaiset rahoitusomaisuuden luovutustappiot, esimerkiksi rahoitusomaisuuteen kuuluneen arvopaperin tai saamisen luovutuksesta syntyneet tappiot..

392 Muut rahoituskulut

Kirjanpidon mukaiset muut rahoituskulut, esimerkiksi

  • lainojen hoitokulut
  • limiittipalkkiot
  • takausprovisiot
  • luottovakuutukset
  • kiinnityskulut
  • perimiskulut
  • kurssitappiot
  • factoring-kulut
  • terminointikulut.

Ilmoita tässä kohdassa myös osuuskunnan EVL 18 §:n mukainen vähennyskelpoinen ylijäämänjako.

393 Satunnaiset kulut

Satunnaiset kulut, joille ei ole muuta kohtaa veroilmoituksella.

Satunnaiset kulut perustuvat yhteisön tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin.

Esimerkiksi konserniavustus merkitään tähän kohtaan. Konserniavustuksista tulee antaa lisäksi erittely lomakkeella 65.

394
395
Varausten lisäykset

Kohta 394: kirjanpidon mukaiset vapaaehtoisten varausten lisäykset. Anna erittely varauksista lomakkeella 62.

Kohta 395: Vähennyskelpoinen osuus

Se osa vapaaehtoisista varauksista, jonka voi vähentää verotuksessa .

Lomaketta 6B käyttävän yhteisön verotuksessa voi vähentää vain EVL 43 §:n mukaisen jälleenhankintavarauksen ja 47 §:ssä tarkoitetun takuuvarauksen lisäykset.

396 Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

Verotuksessa vähennyskelpoiset kulut, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi työperäiset osingot. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä maksettu osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos (TVL 33b § 3 mom., lisätietoa ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus, dnro 1103/32/2009).

Merkitse tähän kohtaan lisäksi koulutusvähennys, jota yhteisö vaatii verotuksessa. Anna koulutusvähennyksestä myös selvitys lomakkeella 79.

397 Elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä

Verotus-sarakkeessa olevien erien yhteenlaskettu määrä eli elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä.

398

Henkilökohtaisen tulolähteen kulut
(erittely lomakkeella 7A)

 

Henkilökohtaisen tulolähteen kulujen yhteismäärä.

Erittele kulut lomakkeella 7A.

Luovutustappioita ei merkitä henkilökohtaisen tulolähteen kuluksi, vaan ne voi vähentää vain luovutusvoitoista viiden seuraavan vuoden aikana.

Älä laske henkilökohtaisen tulolähteen kuluja elinkeinotoiminnan vähennyskelpoisten kulujen laskelmaan.

399 Maatalouden tulolähteen kulut

Maatalouden tulolähteen kulujen yhteismäärä.

Älä laske maatalouden tulolähteen kuluja elinkeinotoiminnan vähennyskelpoisten kulujen laskelmaan.

Tulos/tappio

Ilmoita tässä osassa eri tulolähteiden verovuoden 2016 tulokset tai vahvistettavat tappiot.

Älä merkitse aikaisempien vuosien tappioita veroilmoitukselle. Verohallinto vähentää ne automaattisesti, jos osakkeissa ja osuuksissa ei ole tapahtunut lomakkeen osassa VIII kuvattuja muutoksia. Tappioiden määrän voit tarkistaa verotuspäätöksestä.

500 Elinkeinotoiminnan tulos

Merkitse elinkeinotoiminnan tulos tähän kohtaan, jos tulos on positiivinen.

Elinkeinotoiminnan tulos saadaan, kun elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista (kohta 354) vähennetään elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut (kohta 397).

505 Elinkeinotoiminnan tappio

Merkitse tähän kohtaan elinkeinotoiminnan vahvistettava tappio, joka tavallisesti on elinkeinotoiminnan veronalaisten tuottojen (kohta 354) ja elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoisten kulujen (kohta 397) negatiivinen erotus.

Jos kuluihin kuitenkin sisältyy annettuja lahjoituksia tai konserniavustuksia (kohta 504), pienennä kohdassa 505 ilmoitettavaa tappiota niiden määrällä, sillä tällaisia eriä ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa.

501 Henkilökohtaisen tulolähteen tulos

Merkitse tähän kohtaan henkilökohtaisen tulolähteen tulos, jos se on positiivinen.

Tulos saadaan, kun henkilökohtaisen tulolähteen tuottojen ja veronalaisen luovutusvoiton yhteismäärästä (kohta 355) vähennetään henkilökohtaisen tulolähteen kulut (kohta 398).

506 Henkilökohtaisen tulolähteen tappio

Merkitse tähän kohtaan henkilökohtaisen tulolähteen tappio eli negatiivinen tulos.

Tulos saadaan, kun henkilökohtaisen tulolähteen tuottojen ja veronalaisen luovutusvoiton yhteismäärästä (kohta 355) vähennetään henkilökohtaisen tulolähteen kulut (kohta 398).

502 Maatalouden tulolähteen tulos

Merkitse tähän kohtaan maatalouden tulolähteen tulos, jos se on positiivinen.

Tulos saadaan, kun maatalouden tulolähteen tuotoista (kohta 356) vähennetään maatalouden tulolähteen kulut (kohta 399).

507 Maatalouden tulolähteen tappio

Merkitse tähän kohtaan maatalouden tulolähteen tappio, joka on maatalouden tulolähteen tuottojen (kohta 356) ja kulujen (kohta 399) negatiivinen erotus.

504 Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa

Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa.

Tällaisia eriä ovat konserniavustus, asuintalovaraus sekä lahjoitukset (TVL 57 §).

Lahjoitusvähennystä (TVL 57 §) ei oteta yhteisöjen verotuksessa huomioon vahvistettaessa elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota, koska vähennyksen saa tehdä erityissäännöksen nojalla. Lahjoitusvähennys otetaan kuitenkin huomioon vahvistettaessa henkilökohtaisen tulolähteen tappiota.

VI Varallisuuslaskelma

Kaikkien yhtiöiden tulee antaa varallisuuslaskelman tiedot, sillä tietoja tarvitaan mm. tilastoja varten. Listatut yhteisöt saavat kuitenkin ilmoittaa varat ja velat tasearvojen mukaisina, koska nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo eivät vaikuta näiden yhtiöiden jakaman osingon verotukseen. Lisäksi näiden yhtiöiden osakkeiden vertailuarvot määräytyvät kaupantekokurssien mukaan, eivät taseen perusteella.

Listatulla yhteisöllä tarkoitetaan tässä yhtiötä, jonka osakkeet tai jokin osakesarja on julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssissä Suomessa (NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla tai Pre-listalla), muualla Euroopan talousalueella tai vastaavalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella.

Luotto- ja vakuutuslaitosten sekä sijoituspalvelutoimintaa harjoittavien yritysten (sekä listattujen että listaamattomien) ei tarvitse täyttää varallisuuslaskelmaa kokonaan. Ne ilmoittavat vain varojen yhteismäärän (kohdassa 435), velkojen yhteismäärän (kohdassa 460) sekä näiden erotuksen (kohdassa 573 tai 574).

Yhtiöt, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, erittelevät varat sarakkeen alaosassa olevassa kohdassa Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL), velat kohdassa B ja oman pääoman kohdassa C.

A. Varat 

Merkitse varat varallisuuslaskelmaan verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon suuruisina, ellei ohjeessa toisin mainita. Varallisuuslaskelman arvot voivat poiketa tasearvoista.

Käyttöomaisuus

Käyttöomaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet (EVL 12 §).

Käyttöomaisuuteen luettavat hyödykkeet kuuluvat kirjanpidossa yleensä pysyviin vastaaviin.

Kuluvaa käyttöomaisuutta ovat esimerkiksi

  • rakennukset
  • koneet
  • kalustot ja muut esineet
  • patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet.

Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ja poistoeron muutokset eritellään lomakkeella 62.

Maa-alueet, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet ovat kulumatonta käyttöomaisuutta.

400 Aineettomat oikeudet

Aineettomien oikeuksien yhteismäärä.

Aineettomia oikeuksia ovat mm.

  • patentit
  • tekijänoikeudet
  • tavaramerkkioikeudet
  • lisenssimaksut
  • toimilupaoikeudet
  • atk-ohjelmien lisenssimaksut.
401 Pitkävaikutteiset menot

Sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa (ks. lomakkeen 62 kohta 844).

Pitkävaikutteisia ovat menot, jotka kerryttävät tai säilyttävät tuloa kolmen tai useamman vuoden ajan. Näistä varoihin luetaan esim. sellaiset aktivoidut menot, jotka EVL:n mukaan on aktivoitava. Tällaisia EVL 24 §:ssä tarkoitettuja menoja ovat mm. vuokrahuoneistojen perusparannusmenot ja liikearvon hankintameno. Lisäksi oikeuskäytännössä mm. kehittämismenoilla on katsottu voivan olla varallisuusarvoa.

Varoihin ei lueta laskennallisia verosaamisia, yhtiön perustamis- ja järjestelytoimista johtuneita menoja eikä sellaisia pitkävaikutteisia menoja, joilla ei ole varallisuusarvoa

402

Kiinteistöt
(erittely lomakkeella 18)

Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien yhteen laskettu arvo.

Erittele tiedot lomakkeella 18.

Arvona käytetään joko verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa (= lomakkeella 62 kohdassa 7 ilmoitettavan rakennuksen hankintamenon ja maapohjan hankintamenon yhteismäärä) tai vertailuarvoa (= verotusarvoa) sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Vertailu tehdään kiinteistöittäin.

Kiinteistöön luetaan maapohja ja sillä olevat rakennukset.

Kiinteistönä pidetään TVL 6 §:n mukaan myös sellaista toisen maalla olevaa rakennusta, rakennelmaa ja muuta laitosta, joka voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle niin, että myös hallintaoikeus maahan siirtyy.

Jos yhteisön tilikausi päättyy 1.1–30.9.2016, vertailuarvona käytetään poikkeuksellisesti vuoden 2015 verotusarvoa, sillä vuoden 2016 verotusarvoa ei tuolloin ole vielä vahvistettu.

Jos yhteisön tilikausi päättyy 1.10.–31.12.2016, vertailuarvona käytetään kiinteistön vuoden 2016 verotusarvoa.

Käyttöomaisuuteen kuuluvia rakennelmia ovat myös

  • polttoainesäiliöt, happosäiliöt ja muut sellaiset metallista tai muusta siihen verrattavasta aineesta rakennetut varasto- ja muut rakennelmat
  • puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennetut kevyet rakennelmat
  • rakennelmat, joita käytetään vain liiketoiminnan edistämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan.

Metsän vertailuarvo on metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna kymmenellä.

Maatalousmaan vertailuarvo on maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna seitsemällä. Tuotot vahvistetaan vuosittain Verohallinnon päätöksellä.

Vesi- ja joutoalueiden vertailuarvo on 0.

403 Koneet ja kalusto

Koneiden ja kaluston yhteinen verotuksessa poistamatta oleva hankintameno.

Koneita ja kalustoja ovat mm.

  • koneet ja laitteet
  • kuorma- ja pakettiautot
  • henkilöautot
  • ammattiautot
  • huonekalut
  • vuokrattava kalusto.

Leasingille otettua kalustoa ei lueta verotuksessa käyttöomaisuuteen, joten sitä ei merkitä tähän.

404 Ennakkomaksut

Käyttöomaisuuteen kuuluvat ennakkomaksut.

405 Käyttöomaisuusarvopaperit
(vertailu lomakkeella 8A)

Vertaa lomakkeella 8A käyttöomaisuuteen, rahoitusomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvien arvopapereiden tuloverotuksessa poistamatta olevia hankintamenoja ja vertailuarvoja.

Siirrä käyttöomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden välisumma kohtaan 405 siitä sarakkeesta, jossa arvopapereiden yhteisarvo on suurempi.

Pörssiosakkeiden arvo on 70 % osakkeen päätöskurssista yhtiönne tilikauden päättymispäivänä. Katso pörssikurssit (www.nasdaqomxnordic.com). Sivulta voit hakea yhtiön tilinpäätöspäivän kurssitietoja.

Sijoitusrahasto-osuuden ja yhteissijoitusyrityksen osuuden vertailuarvo on 70 % vuoden lopun käyvästä arvosta.

Noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo on ilmoitettu sen yhtiön verotuspäätöksessä, jonka osakkeista on kyse.

Ennen 1.1.2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvona käytetään vuoden 2005 verotusarvoa.

1.1.2006 tai sen jälkeen hankituilla huoneisto-osakkeilla ei ole erillistä vertailuarvoa, kuten ei myöskään noteeraamattomilla joukkovelkakirjoilla, optio-oikeuksilla ja osuuskunnan osuuksilla. Näiden arvopapereiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno merkitään lomakkeella 8A myös Vertailuarvo-sarakkeeseen.

406 Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset saman konsernin yrityksiltä.

Saman konsernin yrityksillä tarkoitetaan tässä kirjanpitolain mukaisia emoyrityksiä ja tytäryrityksiä (KPL 1:6 §).

407 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1:7 §).

408 Muut käyttöomaisuussaamiset

Muut käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset.

409 Muu käyttöomaisuus

Muut käyttöomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet.

Muuta käyttöomaisuutta voivat olla mm. elävä käyttöomaisuus, taide-esineet ja keräilyhyödykkeet.

410 Käyttöomaisuus yhteensä

Kohdissa 400–409 ilmoitettujen käyttöomaisuushyödykkeiden yhteismäärä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuutta ovat EVL 10 §:n mukaan kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu luovutettaviksi sellaisenaan tai jalostettuina elinkeinotoiminnassa. Vaihto-omaisuutta ovat myös elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet.

Merkitse vaihto-omaisuuden arvoksi hankintameno, josta on vähennetty mahdollinen EVL 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvonalentumisvähennys.

411 Aineet ja tarvikkeet

Aineita ja tarvikkeita ovat esimerkiksi raaka-aineet sekä apu- ja tarveaineet.

Aineet ja tarvikkeet saattavat liittyä välittömästi myytäväksi tarkoitetun hyödykkeen valmistamiseen tai valmistuksessa käytettävien koneiden ja laitteiden huoltoon.

Aineisiin ja tarvikkeisiin luetaan mukaan myös myytävien hyödykkeiden pakkaustarvikkeet.

412 Keskeneräiset tuotteet

Keskeneräisillä tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja, myytäväksi aiottuja hyödykkeitä, joiden valmistusprosessi on tilikauden päättyessä kesken (puolivalmisteet).

Keskeneräinen tuote voi olla aineellinen tai aineeton.

  • Aineeton vaihto-omaisuushyödyke on esimerkiksi arkkitehti- tai suunnittelualan yrityksen keskeneräinen suunnittelutyö tai keskeneräinen elokuva, jonka esitysoikeudet on tarkoitus myydä elokuvan valmistuttua.
413 Valmiit tuotteet

Valmiilla tuotteilla tarkoitetaan hyödykkeitä, jotka yhtiö on itse valmistanut ja saattanut luovutusvalmiiksi.

Valmiisiin tuotteisiin luetaan mukaan myös sivutuotteet ja valmistusjätteet, joita valmistustoimintaa harjoittavan yrityksen tuotannossa syntyy.

414 Tavarat

Tavaroita ovat hyödykkeet, jotka on hankittu ulkopuoliselta tavarantoimittajalta ja jotka on tarkoitettu myytäväksi sellaisenaan.

Tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittava voi laskea mukaan tavaroihin myös niiden myyntiä varten hankitut pakkaustarvikkeet.

415 Vaihto-omaisuuskiinteistöt

Vaihto-omaisuuteen kuuluvat kiinteistöt.

416 Vaihto-omaisuusarvopaperit

Vaihto-omaisuuteen kuuluvat arvopaperit.

417 Muu vaihto-omaisuus

Muut vaihto-omaisuuteen kuuluvat hyödykkeet.

Muuta vaihto-omaisuutta ovat mm. vaihto-omaisuuteen kuuluvat ennakkomaksut.

418 Vaihto-omaisuus yhteensä

Kohdissa 411–417 ilmoitettujen vaihto-omaisuushyödykkeiden yhteismäärä.

Rahoitusomaisuus

Rahoitusomaisuutta ovat rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut sellaiset rahavarat (EVL 9 §).

Tämän lisäksi rahoitusomaisuuteen luetaan yhtiön muut rahoitusvarat, kuten myyntisaamiset ja kassareservinä olevat arvopaperit.

Rahoitusomaisuuteen kuuluvan saamisen arvoksi merkitään nimellisarvo ja muun rahoitusomaisuuden arvoksi hankintameno. Molemmista tehdään ensin EVL 17 §:ssä tarkoitetut arvonalentumisvähennykset.

Jos saamiset eivät ole euromääräisiä vaan jossakin muussa valuutassa, ne arvostetaan samalla tavalla kuin kirjanpidossa eli yleensä tilinpäätöspäivän kurssiin (KPL 5:3 §).

419 Myyntisaamiset

Kaikki pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset, osamaksusaamiset yms.

420 Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Saamiset saman konsernin yrityksiltä, ei kuitenkaan myyntisaamisia.

Myyntisaamiset ilmoitetaan edellä kohdassa 419.

Konserniyrityksiä ovat kirjanpitolaissa tarkoitetut emoyritys ja tytäryritys (KPL 1:6 §).

421 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1:7 §), ei kuitenkaan myyntisaamisia.

Myyntisaamiset ilmoitetaan edellä kohdassa 419.

422 Lainasaamiset

Muut kuin edellä mainitut lainasaamiset, esimerkiksi pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset työntekijöiltä ja johdolta.

Huomaa, että lainasaamisia osakkailta ei merkitä tähän vaan kohtaan 432, sillä ne kuuluvat yhteisön TVL-tulolähteeseen.

423 Muut saamiset

Muita saamisia voivat olla mm. verosaamiset, vakuutustalletukset, maksetut vuokravakuudet ja vahingonkorvaussaamiset.

Laskennallisia verosaamisia (KPL 5:18 §) ei lueta varoihin nettovarallisuutta laskettaessa. Tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatuista veroista johtuva verosaaminen sen sijaan luetaan varoihin ja merkitään tähän kohtaan.

424 Rahoitusomaisuusarvopaperit
(erittely lomakkeella 8A)

Merkitse tähän kohtaan rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit.

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen sekä muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvat arvopaperit lomakkeella 8A. Siirrä välisumma (Rahoitusomaisuus yhteensä) lomakkeen 6B kohtaan 424 siitä sarakkeesta, jonka yhteissumma lomakkeen 8A alareunassa on suurempi.

425 Siirtosaamiset

Ilmoita tässä kohdassa siirtosaamiset.

426 Rahat

Yhtiön käteiset kassavarat.

427 Pankkisaamiset

Pankkisaamisia ovat mm. pankkivarat, talletukset, sijoitusvarat ja valuuttavarat.

428 Muu rahoitusomaisuus

Muut kuin kohdissa 419−427 eritellyt rahoitusomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet.

429 Rahoitusomaisuus yhteensä

Kohdissa 419−428 ilmoitettujen rahoitusomaisuushyödykkeiden yhteismäärä.

Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL)

Elinkeinotoimintaan kuulumatonta, tuloverolain (TVL) mukaan verotettavaa omaisuutta ei sisällytetä edellä oleviin käyttö-, vaihto- tai sijoitusomaisuuseriin, vaan se tulee merkitä seuraaviin eriin.

Merkitse varat laskelmaan verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon suuruisina, ellei kohdan ohjeessa sanota toisin.

430

Arvopaperit
(erittely lomakkeella 8A)

Elinkeinotoimintaan kuulumattomat arvopaperit.

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen sekä muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvat arvopaperit lomakkeella 8A. Siirrä välisumma ”Muut pitkäaikaiset sijoitukset” lomakkeen 6B kohtaan 430 siitä sarakkeesta, jonka yhteissumma lomakkeen 8A alareunassa on suurempi.

431 Kiinteistöt

Elinkeinotoimintaan kuulumattomat kiinteistöt, kuten ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt.

Ilmoita kiinteistöstä joko tuloverotuksessa poistamatta oleva hankintameno tai vertailuarvo (= verotusarvo) sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Jos yhtiön tilikausi päättyy 1.1.–30.9.2016, käytä vertailussa vuodelle 2015 määrättyä kiinteistön verotusarvoa.

432 Osakaslainat

Osakkaille ja heidän omaisilleen annettujen lainojen yhteismäärä tilinpäätöshetkellä.

Anna osakaskohtainen erittely osakaslainoista osassa I tai lomakkeella 72.

433 Muu TVL-omaisuus

Muu kuin kohdissa 430−432 eritelty elinkeinotoimintaan kuulumaton omaisuus.

434 Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL) yhteensä

Kohdissa 430−433 ilmoitettujen TVL-hyödykkeiden yhteismäärä eli muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL) yhteensä.

435 Varat yhteensä

Käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuuden sekä muiden pitkäaikaisten sijoitusten (TVL) yhteismäärä.

B. Velat 

450 Joukkovelkakirjalainat

Yhtiön liikkeelle laskemat lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset obligaatiolainat, debentuurilainat ja muut joukkovelkakirjalainat.

451 Vaihtovelkakirjalainat

Yhtiön ottamat lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset vaihtovelkakirjalainat.

452 Lainat rahoituslaitoksilta

Merkitse tähän kohtaan

  • pitkä- ja lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
  • rahoitusyhtiölainat ja niiden lyhennyserät
  • factoring-luottotilit
  • muut lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta.
453 Ostovelat

Ilmoita tässä kohdassa

  • pitkä- ja lyhytaikaiset ostovelat
  • osamaksuvelat
  • ostovelat omistusyhteysyrityksille ja konserniyrityksille
  • ostovelat investoinneista ja ennakkolaskuista
  • muut ostovelat.
454 Velat saman konsernin yrityksille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille, ei kuitenkaan ostovelkoja.

Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi

  • konserniyrityksiltä saadut ennakot
  • rahoitusvekselit konserniyrityksiltä
  • muut velat konserniyrityksille
  • siirtovelat konserniyrityksille.

Konserniyrityksiä ovat KPL 1:6 §:ssä tarkoitetut emo- ja tytäryritykset.

Jos konsernissa on noudatettu ennakko-osinkojärjestelmää, jakajayhtiö ei sisällytä tätä osingonjakovelkaa velkoihin, vaan se vähennetään nettovarallisuudesta samoin kuin jaettavaksi päätetty osinko.

Lisätietoa ennakko-osingoista on ohjeessa Ennakko-osinkojärjestelmä (tiedote 15/1999).

455 Velat omistusyhteysyrityksille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille (KPL 1:7 §), ei kuitenkaan ostovelkoja.

Tässä kohdassa ilmoitetaan siis esimerkiksi omistusyhteysyrityksiltä saadut ennakot, rahoitusvekselit ja muut velat sekä siirtovelat omistusyhteysyrityksille.

456 Velat osakkaille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat osakkaille ja heidän omaisilleen.

457 Siirtovelat

Pitkä- ja lyhytaikaiset siirtovelat, joita ovat muun muassa

  • etukäteen saadut vuokratulot
  • korkotulot
  • jaksotetut investointiavustukset
  • muut tuloennakot
  • tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvat palkkamenot
  • lomapalkkamenot.
458 Muut velat

Muita velkoja voivat olla esimerkiksi

  • pitkäaikaiset eläkelainat
  • saadut ennakot
  • rahoitusvekselit ja velat työntekijöille
  • lyhytaikaiset rahoitusvekselit
  • ennakonpidätysvelat
  • sosiaaliturvamaksuvelat.

Velkana pidetään myös vakuutuslaitoksen ja vakuutusyhtiön sekä eläkelaitoksen, eläkesäätiön ja eläkekassan vastuita ja vakavaraisuuden parantamiseksi tekemää varausta (laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2.3 §).

Myös sähkö-, tele- yms. laitoksen saamat liittymämaksut ovat velkaa, jos niihin liittyy palautusvelvollisuus (laki varojen arvostamisesta verotuksessa).

Nettovarallisuutta laskettaessa KPL 5:18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja ei pidetä velkana, joten niitä ei merkitä varallisuuslaskelmaan. Tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatuista veroista johtuva verovelka sen sijaan on velkaa.

459 Pääomalainat

Yhtiön ottamien pääomalainojen (OYL 12:1 §) yhteismäärä.

Pääomalaina katsotaan verotuksessa yleensä vieraan pääoman eräksi (vrt. arvostamislain 2.3 §), joten se merkitään kirjaustavasta riippumatta velaksi varallisuuslaskelmaan.

460 Velat yhteensä

Velkaerien yhteismäärä.

Huomaa, että tämän kohdan luku ei välttämättä ole kohtien 461 (Lyhytaikaiset velat yhteensä) ja 462 (Pitkäaikaiset velat yhteensä) yhteismäärä, koska kohtien 461 ja 462 luvut tulevat kirjanpidosta ja tämän kohdan luku taas lasketaan verosäännösten mukaan.

461 Lyhytaikaiset velat yhteensä

Kirjanpidon mukainen lyhytaikaisten velkojen yhteismäärä.

462 Pitkäaikaiset velat yhteensä

Kirjanpidon mukainen pitkäaikaisten velkojen yhteismäärä.

573 Nettovarallisuus – positiivinen

Vähennä kohdassa 435 olevasta varojen yhteismäärästä kohdan 460 velkojen yhteismäärä.

Jos varojen ja velkojen erotus on positiivinen, merkitse erotus tähän kohtaan.

574 Nettovarallisuus – negatiivinen

Jos varojen ja velkojen erotus on negatiivinen, merkitse erotus tähän kohtaan.

Osakkeen matemaattinen arvo

  • Voit laskea osakkeen matemaattisen arvon vuodelle 2017 niin, että jaat nettovarallisuuden (kohta 573) yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
  • Yhtiön lunastamia tai hankkimia, yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ei oteta huomioon osakkeiden lukumäärässä, kun osakkeen matemaattista arvoa (ja vertailuarvoa) lasketaan.
  • Osakkeen matemaattista arvoa käytetään osakkaiden vuonna 2017 saaman osingon verotuksessa.

Osakkeen vertailuarvo

Myös osakkeen vertailuarvo vuodelle 2017 lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Nettovarallisuudesta vähennetään kuitenkin vielä tilikaudelta 2016 jaettavaksi päätetty osinko ja ennakko-osinko (ei sijaisosinkoa). Lisäksi huomioon otetaan tilikauden päättymisen jälkeen seuraavan tilikauden aikana tapahtuneet olosuhteiden muutokset, kuten osakkeiden lukumäärän ja nimellisarvon muutokset, sulautuminen, jakautuminen jne.

C. Oma pääoma 

Ilmoita oman pääoman erät kirjanpidon mukaisina.

Sidottu oma pääoma

470 Osake- tai osuuspääoma

Yhteisön osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma.

495 Muu sidottu oma pääoma

Sidottua omaa pääomaa ovat kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto (OYL 8:1 §).

Myös vanhat vararahastot ja ylikurssirahastot ovat uuden osakeyhtiölain 8:1 §:ssä tarkoitettua sidottua omaa pääomaa (laki OYL:n voimaanpanosta, 13 §).

Vapaa oma pääoma

496 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

OYL 8:2 §:ssä tarkoitettu sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto.

497 Muut rahastot

Mahdolliset muut vapaaseen omaan pääomaan kuuluvat rahastot.

474 Edellisten tilikausien voitto

Kirjanpidon mukainen edellisten tilikausien voitto, jos edellisten tilikausien tulosten yhteenlaskettu määrä on voitollinen.

475 Edellisten tilikausien tappio

Kirjanpidon mukainen edellisten tilikausien tappio, jos edellisten tilikausien tulosten yhteenlaskettu määrä on tappiollinen.

476  Tilikauden voitto

Kirjanpidon mukainen tilikauden voitto.

”Tilikauden tappio” -kohdan alla voit halutessasi tehdä tarkistuslaskelman verotettavasta tulosta ja siihen vaikuttaneista eristä. Yhteissumman tulee olla yhtä suuri kuin kirjanpidon voitto.

477 Tilikauden tappio

Kirjanpidon mukainen tilikauden tappio.

Halutessasi voit tehdä tarkistuslaskelman verotuksessa vahvistettavasta tappiosta ja siihen vaikuttaneista eristä. Yhteissumman tulee vastata kirjanpidon mukaista tappiota.

Tarkistuslaskelma (vapaaehtoinen)

Seuraavien (kohdan 477 alla olevien), tunnuksettomien kohtien täyttäminen on vapaaehtoista.

  Verotettava tulos

Merkitse ensimmäiseen kohtaan verotettavien tulosten yhteissumma.

Yhteissumman saat laskemalla yhteen elinkeinotoiminnan (500), maatalouden (502) ja henkilökohtaisen tulolähteen (501) positiiviset tulokset.

Tuloksesta ei vähennetä edellisten vuosien tappiota.

  Verotuksessa vahvistettava tappio

Merkitse tähän kohtaan tilikauden verotuksessa vahvistettavien tappioiden yhteissumma.

Yhteissumman saat, kun lasket yhteen elinkeinotoiminnan (505), maatalouden (507) ja henkilökohtaisen tulolähteen (506) negatiiviset tulokset.

  Verovapaat tuotot

Lisää verotettavaan tulokseen tai vahvistettavaan tappioon tilikauden kirjanpidon mukaiset verovapaat tuotot.

Verovapaat tuotot saat laskemalla yhteen seuraavat tuloverolaskelman kohdat:
+ Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ja purkuvoitot, joista on vähennetty niiden veronalainen osa (kohdat 332–333)
+ Saadut osingot, joista on vähennetty niiden veronalaiset osuudet (kohdat 337–338)
+ Yhtymistä saadut voitto-osuudet, joista on vähennetty veronalaiset tulo-osuudet (kohdat 342–343)
+ Palautuvat arvonalennukset, joista on vähennetty niiden veronalainen osuus (kohdat 346–347)
+ Satunnaiset tuotot, joista on vähennetty niiden veronalainen osuus (kohdat 348–349)
+ Varausten vähennykset, joista on vähennetty niiden veronalainen osuus (kohdat 350–351)
+ Veronpalautus (357)
+ Tuloslaskelman muut verottomat tuotot (358)
+ Henkilökohtaisen tulolähteen saadut osingot (481), joista on vähennetty niiden veronalainen osuus (482) lomakkeelta 7A.

  Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut

Vähennä verotuksessa vähennyskelvottomat kulut. Vähennyskelvottomat kulut saat laskemalla yhteen seuraavat tuloverolaskelman kohdat:
+  Poistot, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus (edellisinä vuosina vähentämättä jätettyjä poistoja ei kuitenkaan merkitä tähän) (kohdat 364–365)
+  Käyttöomaisuuden arvonalentumiset, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus (kohdat 366–367)
+  Edustuskulut, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus (kohdat 368–369)
+  Annetut lahjoitukset, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus (kohdat 370–371)
+  Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus (kohdat 372–373)
+  Välittömät verot (378)
+  Veronkorotukset (379)
+  Sakot ja muut rangaistusmaksut (380)
+  Fuusiotappio (381)
+  Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset (382)
+  Pakolliset varaukset (383)
+  Muut vähennyskelvottomat kulut (384)
+  Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset (388)
+  Muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus (kohdat 389–390)
+ Varausten lisäykset, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus (kohdat 394–395).

  Muut kirjanpidon ja verotuksen tulosten erot

Muut kirjanpidon ja verotuksen tulosten erot, esimerkiksi:
-   Muut veronalaiset tuotot (ei tilikauden tuloslaskelmassa)
-   Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa (kohdasta 504)
+  Poistojen vähennyskelpoinen osuus -kohtaan (365) sisältyvät edellisinä vuosina vähentämättä jätetyt poistot
+  Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa), esim. verotuksessa vähennetty lahjoitus (TVL 57 §), jota ei ole kirjattu kuluksi kirjanpitoon.

Tarkistuslaskelman lopputuloksen tulee olla yhtä suuri kuin kirjanpidollinen tilikauden voitto (kohta 476) tai tappio (kohta 477).

478 Oma pääoma yhteensä

Oman pääoman erien yhteenlaskettu määrä eli kirjanpidon mukainen oma pääoma yhteensä.

VII Tilintarkastus

177 Tilintarkastus suoritettu

Tilintarkastuskertomus on aina annettava veroilmoituksen liitteenä, jos yhteisöllä on velvollisuus toimittaa tilintarkastus.

  • Merkitse rasti ruutuun 1 (Kyllä), jos tilintarkastus on suoritettu ennen veroilmoituksen antamista.
  • Merkitse rasti ruutuun 2 (Ei, suoritetaan myöhemmin), jos tilintarkastusta ei ole vielä tehty, mutta se suoritetaan myöhemmin.

Jos tilintarkastus ei ole valmistunut ennen veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää, tilintarkastuskertomus on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilintarkastuksen valmistumisesta.

Sähköisesti annettua veroilmoitusta voi täydentää verkossa.

Paperilla annettaessa tilintarkastuskertomuksen kansilehdeksi on nidottava lomake 63. Tiedot lähetetään osoitteeseen

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO.

Merkitse rasti ruutuun 3 (Ei, tilintarkastuslain 4 §:n perusteella tilintarkastaja on jätetty valitsematta), jos yhtiö on käyttänyt tilintarkastuslain (459/2007) antamaa mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta pienissä yhtiöissä. (Yhteisön velvollisuudesta valita tilintarkastaja säädetään uuden tilintarkastuslain 1141/2015 2 luvun 2 §:ssä.)

Yhteisö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltävällä tilikaudella on toteutunut enintään yksi seuraavista:

  • taseen loppusumma on yli 100 000 euroa
  • liikevaihto on yli 200 000 euroa
  • palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Tilintarkastaja on kuitenkin valittava, jos yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai yhteisön säännöissä on niin sovittu.

Tilintarkastuslain 4.3 §:ssä (uuden tilintarkastuslain 1141/2015 2 luvun 2 §:n 4 momentissa) on lisäksi eräitä toimialaa ja vaikutusvaltaa koskevia rajoituksia.

178 Sisältääkö tilintarkastuskertomus kielteisiä lausuntoja?

Merkitse rasti ruutuun 2 (Ei), jos tilintarkastuskertomus ei sisällä tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja.

Merkitse rasti ruutuun 1 (Kyllä), jos tilintarkastuskertomus sisältää tällaisia lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja.

VIII Tappion ja käyttämättömän hyvityksen vähentäminen

Osa VIII on aina täytettävä.

Yhteisön tappiota voidaan vähentää saman tulolähteen tuloksesta seuraavien 10 verovuoden aikana.

Myös käyttämättömän hyvityksen käyttöaika on kymmenen verovuotta. Käyttämätön hyvitys on syntynyt niin, että yhteisön saamaan osinkoon liittyvää yhtiöveron hyvitystä ei ole voitu lukea kokonaan hyväksi, koska yhteisöllä ei ole ollut maksettavaa tuloveroa.

Yhtiöveron hyvitystä koskeva laki on kumottu 1.1.2005 alkaen. Koska yhtiöveron hyvitykset ovat voimassa kymmenen vuoden ajan, yhteisöllä voi edelleen olla käyttämättömiä hyvityksiä, jotka ovat syntyneet verovuonna 2004.

Omistajanvaihdosten vaikutus

Yhteisö menettää tappion vähentämisoikeuden, jos sen osakkeista yli puolet on vaihtanut joko suoraan tai välillisesti omistajaa tappiovuoden aikana tai sen jälkeen muuten kuin perinnön tai testamentin vuoksi (eli esimerkiksi kaupalla tai vaihtamalla).

Yhteisö voi kuitenkin hakea Verohallinnolta poikkeuslupaa tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksesta huolimatta (TVL 122 §). Lisätietoja poikkeusluvan hakemisesta (ohjeessa Ennakkoratkaisu- ja poikkeuslupahakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös).

Osingon saajana olevan yhteisön käyttämättömiä hyvityksiä ei vähennetä myöhemmiltä vuosilta määrättävistä veroista, jos yli puolet yhteisön osakkeista on vaihtanut omistajaa em. tavoilla käyttämättömän hyvityksen syntyvuonna tai sen jälkeen.

Välilliset omistajanvaihdokset eli osakkaan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon, jos osakas omistaa vähintään 20 % yrityksestä ja tämän osakkaan osakkeiden tai osuuksien enemmistö vaihtaa omistajaa. Silloin kaikkien kyseisen omistajayhteisön tai -yhtymän osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.
 

Esimerkki: X Oy omistaa kaikki Z Oy:n osakkeet. Kun X Oy:n osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa, kaikkien Z Oy:n osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Pörssilistalla olevan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden omistajanvaihdokset eivät estä tappioiden ja käyttämättömien hyvitysten vähentämistä.

179 Onko yhteisön osakkeista tai osuuksista vaihtanut yli puolet omistajaa?

Merkitse rasti ruutuun 2 (Ei), jos yhtiön osakkeiden omistajat ovat pysyneet samoina niin, että yhtiöllä on oikeus vähentää aikaisempien vuosien tappioita ja saada hyväkseen aikaisempien vuosien käyttämättömiä hyvityksiä.

Merkitse rasti ruutuun 1 (Kyllä), jos osakkeista yli puolet on viimeisten kymmenen verovuoden aikana vaihtanut kerralla omistajaa. Merkitse lisäksi kohtaan 531 verovuosi, jona vaihto on tapahtunut.

Merkitse rasti ruutuun 1 (Kyllä) myös siinä tapauksessa, että yhtiön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa vaiheittain usean vuoden aikana tai yhtiössä on tapahtunut välillisiä omistajanvaihdoksia viimeisten kymmenen verovuoden aikana. Jätä silloin täyttämättä kohta 531 ja anna selvitys omistajanvaihdoksista ja vaihtumisajoista erillisellä liitteellä.

Esimerkki: Yhtiön kaikki 100 osaketta omistaa yksi henkilö. Hän myy 50 osaketta vuonna 2014 ja yhden osakkeen vuonna 2015. Yhtiön osakkeista yli puolet on siis vaihtanut omistajaa, kun vuosien 2014 ja 2015 omistajanvaihdokset huomioidaan. Yhtiöllä on tappioita vuosilta 2011−2015.

Yhtiö rastittaa vuoden 2015 veroilmoituksen kohdassa 179 vaihtoehdon 1 (Kyllä), koska yli puolet yhtiön osakkeista on vaihtanut omistajaa. Vuosiluvun yritys jättää tyhjäksi ja antaa omistajanvaihdoksista selvityksen erillisellä liitteellä.

Yhtiö ei saa vähentää verovuoden 2016 voitostaan vuosien 2011−2014 tappioita. Tappiovuonna 2015 vain yksi osake on vaihtanut omistajaa, joten yhtiö voi vähentää verovuoden 2016 voitostaan vuoden 2015 tappion.

Omistuksessa voi tapahtua muutos, vaikka osakkaat pysyisivät samoina. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi osakeannissa, kun osakkaat eivät merkitse uusia osakkeita omistuksiensa suhteessa.

180 Liitteet

Merkitse rasti kaikkien veroilmoituksen liitteenä olevien asiakirjojen kohdalle.

Muita liitteitä ovat vapaamuotoiset liitteet, kuten selvitys siitä, miten tulos jakautuu Ahvenanmaan ja Manner-Suomen kesken.

Vältä sellaisten vapaamuotoisten liitteiden antamista, joita ei mainita täyttöoppaassa, ellei liitteen antaminen ole välttämätöntä jonkin verotukseen vaikuttavan seikan selventämiseksi.

Jos annat veroilmoituksen paperilla, muista päiväys ja allekirjoitus.

Liitelomakkeet ja ohjeet:

Ohjeessa käytetyt lakilyhenteet ja muita lyhenteitä

EVL = laki elinkeinotulon verottamisesta
KPL = kirjanpitolaki
OYL = osakeyhtiölaki
TVL = tuloverolaki
VML = laki verotusmenettelystä

YTJ = yritys- ja yhteisötietojärjestelmä (www.ytj.fi)
PRH = patentti- ja rekisterihallitus