6B Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – yhteisö, täyttöohje 2019

Verovuosi 2019

  • Täytä veroilmoituksesta ja liitelomakkeista kaikki ne kohdat, jotka koskevat yritystä
  • Ilmoita rahamäärät aina sentin tarkkuudella.
  • Jos vuonna 2019 päättyy useampia tilikausia, anna jokaisesta tilikaudesta oma veroilmoitus. Verohallinto yhdistää eri tilikausien tiedot.
  • Katso lista liitelomakkeista
  • Ohjeessa käytetyt lyhenteet

Veroilmoitusta täydentäviä tietoja antaa

Ilmoita sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa Verohallinnolle lisätietoja.

Jos toimiala on muuttunut

Ilmoita uusi toimiala, jos toimiala on muuttunut.

Ilmoita muuttunut päätoimiala TOL 2008 -luokituksen mukaisesti.

Katso toimialakoodit Tilastokeskuksen sivuilta

OmaVerossa toimialaa ei ilmoiteta veroilmoituksella vaan OmaVeron asiakastiedoissa. Voit ilmoittaa uuden toimialan heti toimialamuutoksen jälkeen.

Toimintaa sekä Manner-Suomessa että Ahvenanmaalla

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiöllä on toimintaa sekä Ahvenanmaalla että mantereella.

Anna tieto myös siinä tapauksessa, että

  • yhtiöllä on toimintaa vain Ahvenanmaalla mutta yhtiön kotipaikka on mantereella
  • yhtiön kotipaikka on Ahvenanmaalla ja sillä on toimintaa Manner-Suomessa.

Selvitä vapaamuotoisella liitteellä, miten tulos jakautuu Ahvenanmaan ja Manner-Suomen kesken.

Ahvenanmaalainen yhteisö maksaa kaikesta ansaitsemastaan tulosta kunnallisveroa Ahvenanmaalle. Tämä perustuu Ahvenanmaan maakunnan kunnallisverolakiin (ks. Ålands författningssamling 119/2011).

Saman säännöksen mukaan myös Manner-Suomessa kotipaikan omaava yhteisö maksaa Ahvenanmaalle kunnallisveroa siitä osasta tuloa, joka on ansaittu Ahvenanmaalla. Tuloverolain mukaan kaikki yhteisöt maksavat kuitenkin 20 %:a tuloveroa, joka jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken. Ahvenanmaalla toimivien yhteisöjen kunnallisverotus olisi siksi kaksinkertainen. Tämän kaksinkertaisuuden poistaa yhteisön kotipaikan mukaan joko Ahvenanmaan maakuntahallitus tai Verohallinto.

Tilinpäätös on kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukainen

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiön tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS/IFRS tai GAAP) mukaisesti (kirjanpitolain luvussa 7 a tarkoitetulla tavalla).

Yhtiö on velvollinen laatimaan siirtohinnoitteludokumentaation (VML 14 a §) (täytä lomake 78)

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiöllä on velvollisuus laatia siirtohinnoitteludokumentointi. Täytä myös lomake 78 (Selvitys siirtohinnoittelusta).

Siirtohinnoitteludokumentointi pitää laatia etuyhteydessä tehdyistä liiketoimista, jos toinen osapuoli on ulkomainen yritys tai liiketoimi on tehty ulkomaisen yrityksen ja sen Suomessa sijaitsevan kiinteän toimipaikan välillä (VML 14 a §).
Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos jommallakummalla osapuolella on määräysvalta toisessa osapuolessa tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta molemmissa osapuolissa (VML 31 § 2 momentti).

Dokumentointivelvollisia ovat yritykset, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista ehdoista:

Yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä.

  • Yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa.
  • Yrityksen palveluksessa on vähintään 250 henkilöä.
  • Yrityksen liikevaihto on enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja taseen loppusumma on enemmän kuin 43 miljoonaa euroa.
  • Yritys ei täytä Euroopan komission suosituksessa 2003/361/EY tarkoitettuja pienen ja keskisuuren yrityksen tunnusmerkkejä.
    Tätä kohtaa arvioitaessa on tärkeää huomata, että kansainväliseen konserniin kuuluminen johtaa usein siihen, että myös Suomessa toimiva pieni tai keskisuuri yritys on dokumentointivelvollinen. Kun henkilöstön määrään, liikevaihtoon ja taseen loppusummaan liittyviä rajoja lasketaan, huomioidaan käytännössä koko konsernin tiedot omistussuhteiden perusteella.

Lue lisää ohjeesta Siirtohinnoittelun dokumentointi (dnro A129/200/2017).

Yhtiö on verovuonna ollut hankkivana osapuolena osakevaihdossa

Anna tässä kohdassa tieto, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • Yhteisö on verovuonna hankkinut EVL 52 f §:ssä tarkoitetulla osakevaihdolla toisen yhtiön osakkeita niin, että ne tuottavat yli puolet kyseisen yhtiön äänimäärästä.
  • Yhteisöllä on jo ennestään ollut yli puolet toisen yhtiön äänimäärästä, ja yhteisö on hankkinut lisää saman yhtiön osakkeita sekä antanut liikkeeseen laskemiaan uusia osakkeita vastikkeena kyseisen yhtiön osakkeenomistajille.

2 Osakkeenomistajat ja heille annetut lainat yms.

Ilmoita osassa 2 yhtiön osakkeenomistajat sekä heille ja heidän omaisilleen annetut lainat ja muut suoritukset.

Osakkeenomistaja voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö.

Ilmoita osakkaana olevasta oikeushenkilöstä vain nimi, Y-tunnus ja osakkeiden lukumäärä.

Jos osakkaita on 1–10, tiedot pitää ilmoittaa jokaisesta osakkaasta.

Jos osakkaita on enemmän kuin kymmenen, ilmoita tiedot vain niistä osakkaista, jotka omistavat vähintään 10 % yhtiön osakkeista.

Jos jokainen osakas omistaa yhtiöstä alle 10 %, kohtaa ei tarvitse täyttää. Merkitse silloin rasti kohtaan ”Kaikkien osakkaiden omistusosuus on alle 10 %”.

Osakaslainaa saaneen osakkaan ja omaisen tiedot pitää kuitenkin ilmoittaa aina, riippumatta omistusosuudesta.

Osakaslainasta on annettava lisäksi vuosi-ilmoitus, jos osakas tai hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Esimerkki: Miehen osuus yhtiön osakkeista on 5 % ja vaimon osuus 10 %. Yhtiössä on yhdeksän muuta osakasta, joiden kaikkien osuus on alle 10 %. Mies on vuonna 2013 saanut yhtiöstä lainaa 10 000 euroa. Vaimo on vuonna 2019 nostanut yhtiöstä osakaslainaa 5 000 euroa. Osassa 2 ilmoitetaan sekä miehen että vaimon tiedot ja heidän lainojensa määrät tilikauden 2019 päättyessä. Lisäksi vaimon vuonna 2019 saamasta osakaslainasta on annettava vuosi-ilmoitus, sillä puolisot omistavat yhteensä yli 10 % yhtiön osakkeista.s.

a) Osakkeenomistajan nimi

Ilmoita osakkeenomistajan nimi. Osakkaan nimi täytyy ilmoittaa, vaikka hänelle ei olisikaan annettu lainaa tai muita suorituksia.

Ilmoita myös osakkaan omaisen nimi, jos suoritus tai laina on annettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön omaiselle, kuten puolisolle, lapselle, vanhemmalle tai muulle serkkua läheisemmälle sukulaiselle.

b) Henkilötunnus tai Y-tunnus

Luonnolliset henkilöt

Ilmoita osakkaan henkilötunnus.

Ilmoita myös osakkaan omaisen henkilötunnus, jos suoritus tai laina on annettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön omaiselle.

Henkilötunnuksen sijasta voi ilmoittaa Y-tunnuksen, jos henkilöllä on sellainen.

Jos osakkaana on ulkomaisia henkilöitä, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta

  • merkitse sähköisessä veroilmoituksessa henkilötunnukseksi PPKKVV-UUUU (eli syntymäaika-UUUU)
  • jätä kohta paperilomakkeella tyhjäksi.

Oikeushenkilöt ja yritykset

Jos osakkeenomistaja on oikeushenkilö, ilmoita osakkaan Y-tunnus.

Jos osakkaana on ulkomaisia yrityksiä, joilla ei ole suomalaista Y-tunnusta

  • merkitse sähköisessä veroilmoituksessa Y-tunnukseksi 0000000-0
  • jätä kohta paperilomakkeella tyhjäksi.

Osakkeiden lukumäärä, kpl

Merkitse tähän osakkaan omistamien osakkeiden kappalemäärä (ei prosenttiosuutta).

Huomaa, että osakkeiden lukumäärä on ilmoitettava, vaikka osakkaalle ei olisikaan annettu lainaa tai muita suorituksia.

Suoritukset

Tähän kohtaan ei merkitä suorituksia, joista työnantaja antaa vuosi-ilmoituksen. Poikkeus ovat osakaslainat, joista pitää antaa vuosi-ilmoitus, mutta jotka kuitenkin ilmoitetaan tässä.

Vuosi-ilmoitus pitää antaa esimerkiksi palkoista, palkkioista, luontoiseduista, matkakustannusten korvauksista ja vapaaehtoisista eläkevakuutusmaksuista. Myös osingoista annetaan vuosi-ilmoitus, joten niitäkään ei merkitä tähän.

Vuokrat

Niiden vuokrien yhteismäärä, jotka on kirjattu tilikaudelle suoriteperusteisesti osakkaan tai hänen omaisensa hyväksi.

Korot

Niiden korkojen yhteismäärä, jotka on kirjattu suoriteperusteisesti osakkaan tai hänen omaisensa hyväksi.

Luovutukset

Osakkeenomistajan tai hänen omaisensa hyväksi kirjattujen luovutushintojen yhteismäärä (esimerkiksi ostohintojen yhteissumma), jos yhtiö on tilikauden aikana ostanut osakkeenomistajalta tai omaisilta kiinteistöjä, huoneistoja, arvopapereita tai autoja.

Muut

Osakkaalle tai hänen omaiselleen maksetut muut suoritukset, esimerkiksi takausprovisiot.

Osakaslainat

Osakaslaina, jonka osakas tai osakkaan omainen on saanut yhtiöltä.

Ilmoita osakaslaina sen suuruisena kuin se on tilikauden 2019 taseessa.

Kohdassa ilmoitetaan kaikki osakaslainat. Ilmoita sekä sellaiset osakaslainat, joista annetaan vuosi-ilmoitus ja jotka verotetaan pääomatulona, että sellaiset, joista vuosi-ilmoitusta ei anneta.

Vuosi-ilmoitus on annettava kalenterivuoden aikana osakkaille annetuista tai osakkaan takaisin maksamista rahalainoista, jos lainansaaja (luonnollinen henkilö), hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat vähintään 10 % yhtiön osakkeista tai äänimäärästä. Perheenjäseniä ovat osakkaan puoliso ja alaikäiset lapset.

Osakkeenomistajia on enemmän kuin 4

Merkitse rasti, jos olet ilmoittanut osakkaat ja heille maksetut suoritukset lisälomakkeella 72.

Kaikkien osakkaiden omistusosuus alle 10 %

Anna tässä kohdassa tieto, jos jokaisen osakkaan omistusosuus yhtiöstä on pienempi kuin 10 %.

Jos jokaisen osakkaan omistusosuus on alle 10 %, ilmoita kuitenkin tiedot niistä osakkaista ja osakkaiden omaisista, joilla on yhtiöltä verovuonna tai aikaisemmin saatua lainaa.

3 Yhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt yrittäjäosakkaan käytössä

Erittele osassa 3 sellaiset yhtiön omistamat huoneistot ja kiinteistöt, joita yrittäjäosakas tai hänen perheensä on käyttänyt asuntonaan tilikauden aikana.

Anna selvitys myös muiden kuin vakituisten asuntojen (esimerkiksi kesäasuntojen) käytöstä ja käyttäjästä.

Tässä osassa on tilaa vain yhden asunnon tiedoille. Jos yrittäjäosakkaan tai hänen perheensä käytössä on ollut useampia kuin yksi yhtiön omistama asunto, anna tiedot vapaamuotoisella liitteellä.

Jos yhtiön omistama asunto on useamman kuin yhden yrittäjäosakkaan käytössä, ilmoita tässä sen asuntoa käyttävän yrittäjäosakkaan tiedot, joka omistaa eniten yhtiön osakkeita.

Osakkaan henkilötunnus

Yrittäjäosakkaan henkilötunnus.

Yrittäjäosakkaalla tarkoitetaan yhtiössä johtavassa asemassa olevaa henkilöä, joka omistaa yksin yli 30 % tai yhdessä perheensä kanssa yli 50 % yhtiön osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä.

Kiinteistön, kiinteistöyhtiön tai asunto-osakeyhtiön nimi

Kiinteistön tai kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiön nimi.

Käyttöaika asuntona

Merkitse asunnon käyttöajaksi se jakso yhtiön tilikaudesta, jonka aikana yrittäjäosakas tai hänen perheensä on käyttänyt asuntoa.

Nettovarallisuuslaskelmassa käytetty arvo

Merkitse tähän kohtaan asunnon arvoksi sama arvo, jota käytät veroilmoituksen varallisuuslaskelmassa osassa 9 Varat. Jos vain osa asunnosta on ollut osakkaan tai hänen perheensä käytössä, merkitse asunnon arvoksi tätä osaa vastaava arvo.

Kiinteistön arvona käytetään joko tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa tai verotusarvoa sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

  • Tee vertailu lomakkeella 18, jos yhtiö omistaa useita kiinteistöjä.

Osakehuoneiston arvona käytetään joko tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa tai viimeistä eli vuoden 2005 verotusarvoa sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

  • Tee vertailu lomakkeella 8A.
  • Jos yhtiö on hankkinut osakehuoneiston vuonna 2006 tai sen jälkeen, vertailua ei tehdä, vaan arvona pidetään tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa. Jos tällaisen huoneiston hankintaan on käytetty jälleenhankintavarausta, lisää käytetty määrä huoneiston arvoon.

Asunnon arvo vähennetään yrittäjäosakkaan omistamien osakkeiden arvosta, kun lasketaan, mikä osuus yrittäjäosakkaan yhtiöstä saamasta osingosta on pääomatulo-osinkoa ja mikä ansiotulo-osinkoa.

4 Yhteisön päätös voitonjaosta (älä täytä tätä osaa, jos osinkoa tai ylijäämää ei jaeta)

Osingon- tai ylijäämän jako

Jakopäätös tehty

Anna osingonjakoa tai ylijäämänjakoa koskevat tiedot veroilmoituksessa 6B, jos päätös varsinaisesta osingonjaosta on tehty ja vuoden 2019 tilinpäätös vahvistettu ennen kuin annat veroilmoituksen. Liitä veroilmoitukseen lisäksi yhtiökokouksen pöytäkirjanote.

Jos päätös osingonjaosta, lisäosingon jakamisesta, ylijäämän jakamisesta tai tilinpäätöksen vahvistamisesta vuodelta 2019 tehdään veroilmoituksen jättämisen jälkeen, tiedot pitää lähettää Verohallinnolle kuukauden kuluessa päätöksestä.

Täydennä sähköisesti annettua veroilmoitusta verkossa.
Paperilla tiedot annetaan lomakkeella 63, johon liitetään ote yhtiökokouksen pöytäkirjasta. Lähetä tiedot osoitteeseen

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO

Niin sanotun väliosingon jakamisesta ja osingon jakamisesta viimeistä edeltävältä tilikaudelta täytyy aina antaa erillinen selvitys vapaamuotoisella liitteellä. Jos osinko jaetaan sen jälkeen, kun olet jo palauttanut veroilmoituksen, ilmoita osingonjaosta aina lomakkeella 63 tai sen liitteenä annettavalla pöytäkirjanotteella.

Lue lisää:
Työpanokseen perustuvan osingon verotus  
Osuuskunnan ja sen jäsenen verotuksesta

Nostettavissa

Päivä, josta lähtien osinko tai ylijäämä on nostettavissa. Jos osingon tai ylijäämän voi nostaa useammassa kuin yhdessä erässä, anna selvitys eri liitteellä. Silloin voit merkitä tähän sen päivän, jolloin ensimmäisen erän on voinut nostaa.

Vuonna 2019 nostettavissa olevasta osingosta tai ylijäämästä pitää antaa erikseen vuosi-ilmoitus vuoden 2020 tammikuun loppuun mennessä. Osinkojen vuosi-ilmoituksen voi antaa sähköisesti tai paperilomakkeella: Vuosi-ilmoitus osingoista

Jaettavaksi päätetty osinko tai ylijäämä yhteensä

Tilikaudelta 2019 jaettavaksi päätetty osinko (ns. varsinainen osingonjako) tai ylijäämä.

Jos osinkoa tai ylijäämää ei jaeta, jätä koko osa tyhjäksi.

Merkitse tähän kohtaan myös varat, jotka on jaettu osinkona tai ylijäämänä vapaan oman pääoman rahastosta.

Osakeyhtiölaki (OYL) sallii osingon jakamisen myös meneillään olevalta tilikaudelta (ns. väliosinko) sekä viimeistä edeltävältä tilikaudelta silloin, kun uutta tilinpäätöstä ei ole vielä vahvistettu ja tilintarkastusta tehty. Verotuksessa nämäkin osingot katsotaan jaetuksi viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Näitä osinkoja ei kuitenkaan merkitä tähän kohtaan, vaan niistä täytyy antaa selvitys eri liitteellä.

Jos konserniyhtiöiden välisessä osingonjaossa on noudatettu ennakko-osinkojärjestelmää, jakajayhtiö merkitsee tähän kohtaan ennakollisen osingonjakopäätöksen mukaisen osingon.

Sijaisosinkoa ei merkitä tähän.

Yritysjärjestelytilanteissa on huomioitava, että esimerkiksi jakautunut yhtiö ei voi enää jakautumisen jälkeen jakaa osinkoa, koska yhtiötä ei enää ole olemassa. Ohjeessa Yritysjärjestelyt ja verotus – jakautuminen on kerrottu tarkemmin, millä edellytyksillä jakautumisen yhteydessä syntynyt yhtiö voi jakaa osinkoa jo ennen kuin ensimmäinen tilinpäätös on vahvistettu.

Vapaan oman pääoman rahastosta tehty varojen jako

Ilmoita tällä rivillä tiedot varoista, jotka on päätetty jakaa yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta (osakeyhtiölain 13 luku 1 §:n 1 momentin 1 kohta tai osuuskuntalain 16 luku 1 § 1 momentin 1 kohta). Merkitse tähän vain sellainen varojen jako, jota pidetään luovutuksena.

Jaettavaksi päätettyä osinkoa tai ylijäämää ei merkitä tähän, vaan se ilmoitetaan edellisessä kohdassa (Jaettavaksi päätetty osinko tai ylijäämä yhteensä).

Päivä, jolloin päätös varojen jakamisesta on tehty.

Päivä, josta lähtien varat on voinut nostaa.

Merkitse tähän se osa varoista, joka on ollut nostettavissa verovuonna.

Jakopäätös tehty (ppkkvvvv)

Päivä, jolloin päätös varojen jakamisesta on tehty.

Nostettavissa (ppkkvvvv)

Päivä, josta lähtien varat on voinut nostaa.

Jaettavaksi päätetty määrä yhteensä

Merkitse tähän se osa varoista, joka on ollut nostettavissa verovuonna.

5 Osakepääoman muutokset tilikauden päättymisen jälkeen

Osakepääomaa korotettiin

Korotuksen määrä, jos yhtiön osakepääomaa on korotettu tilikauden 2019 päättymisen jälkeen.

Osakepääomaa alennettiin

Osakepääoman alennuksen määrä, jos osakepääomaa on alennettu tilikauden 2019 päättymisen jälkeen.

Osakkeiden lukumäärä muutoksen jälkeen

Osakkeiden lukumäärä muutoksen jälkeen.

Nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo

Osakkeen nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo.

Uuden osakkeen merkintähinta

Uuden osakkeen merkintähinta.

Merkintähintaa on käytettävä uuden osakkeen matemaattisena arvona

Anna tässä kohdassa tieto, jos haluat, että merkintähintaa käytetään uuden osakkeen matemaattisena arvona, kun osakkaiden saama osinko jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Muussa tapauksessa jako tehdään osakkeen nimellisarvon tai kirjanpidollisen vasta-arvon perusteella.

Korotus

Ilmoita, oliko osakepääoman korotus maksullinen vai maksuton.

Yhtiö on lunastanut/hankkinut/luovuttanut omia osakkeitaan

Anna tässä kohdassa tieto, jos yhtiö on tilikauden päättymisen jälkeen lunastanut tai muutoin hankkinut omia osakkeitaan tai luovuttanut niitä.

Yhtiön hallussa olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä

Niiden omien osakkeiden lukumäärä, jotka olivat yhtiön hallussa tilikauden 2019 päättyessä.

Kun osakkeen vertailuarvoa lasketaan vuodelle 2019, huomioon otetaan myös

  • osakepääoman muutokset, jotka ovat tapahtuneet tilikauden päättymisen jälkeen seuraavan tilikauden aikana
  • omien osakkeiden hankinta, lunastus ja luovutus.

Ilmoita Verohallinnolle muutokset, jotka tapahtuvat veroilmoituksen antamisen jälkeen. Tiedot pitää antaa kuukauden kuluessa muutoksesta.

Huomaa, että tässä kohdassa ilmoitetaan vain yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden määrä, eikä esim. yhtiön koko osakekannan mukaista osakemäärää.

Tuloverolaskelma

Merkitse tuloverolaskelman Verotus-sarakkeeseen elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut.

Tuloverolaskelmassa on varattu oma Kirjanpito-sarake niitä tuotto- ja kulueriä varten, joissa kirjanpitoon kirjattu määrä saattaa erota verotuksessa huomioon otettavasta määrästä.

Sekä Kirjanpito- että Verotus-sarake on täytettävä, vaikka luvut olisivat yhtä suuret.

Laske verovuoden verotettava tulo Verotus-sarakkeen luvuista seuraavasti. Vähennä elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista (osa 6 Elinkeinotoiminnan tuotot) elinkeinotoiminnan vähennyskelpoiset kulut (osa 7 Elinkeinotoiminnan kulut).

Tuloverolaskelmassa eritellään vain elinkeinotoiminnan tuotot ja kulut, ei muiden tulolähteiden tuottoja ja kuluja.

Yhteisön henkilökohtainen tulolähde

Yhteisön henkilökohtaisen tulolähteen tulos lasketaan lomakkeella 7A.

Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaa toimintaa ovat esimerkiksi

  • elinkeinotoimintaan kuulumattoman kiinteistön vuokraus. Kiinteistö kuuluu elinkeinotoiminnan tulolähteeseen vain, jos sitä käytetään yksinomaan tai pääasiassa sellaisiin tarkoituksiin, jotka joko välittömästi tai välillisesti edistävät elinkeinotoimintaa (EVL 53 §)
  • metsätalouden harjoittaminen, joka ei kuulu elinkeinotoimintaan
  • passiivinen arvopaperiomistus
  • osakehuoneiston vuokraus, joka ei kuulu elinkeinotoimintaan
  • yhtiön rahavarojen lainaaminen osakkaille. Jos yhtiö on perinyt osakkaaltaan korkoa tai Verohallinto on lainan korottomuuden tai alikorkoisuuden vuoksi lisännyt korkoa osakeyhtiön tuloon (VML 29 §), korko on osakeyhtiön henkilökohtaisen tulolähteen tuloa.

Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutuslaitokset

Luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja vakuutuslaitokset eivät täytä tuloverolaskelmaa ja yhteenvetoa tuloksesta ja tappiosta (Verotettava tulos tai vahvistettava tappio).

Nämä yhteisöt laskevat ja ilmoittavat elinkeinotoiminnan tuloksen tai tappion lomakkeella 77.

Samalla lomakkeella 77 nämä yhteisöt ilmoittavat myös mahdollisen maatalouden tulolähteen ja henkilökohtaisen tulolähteen tuloksen tai tappion sekä erät, joita ei oteta huomioon kun tappiota vahvistetaan.

Lomakkeen 77 ja täyttöohjeen saat lomakesivulta

Lukujen merkitseminen

Ilmoita rahamäärät sentin tarkkuudella ilman etumerkkiä. Oletusarvo on, että tuotot lisäävät tulosta ja kulut vähentävät tulosta, joten lukujen eteen ei tarvita etumerkkejä. Jos ilmoittamasi erä kuitenkin poikkeaa oletusarvosta, merkitse luvun eteen miinusmerkki.

Esimerkki 1: Yhtiön liikevaihto on negatiivinen. Merkitse luvun eteen miinusmerkki kohdassa 1 Liikevaihto (osa 6 Elinkeinotoiminnan tuotot).

Esimerkki 2: Yhtiö on saanut leasingmaksun palautusta, minkä vuoksi kuluerä on oletusarvon vastainen. Merkitse luvun eteen miinusmerkki kohdassa 4 Leasingmaksut (osa 7 Elinkeinotoiminnan kulut).

6 Elinkeinotoiminnan tuotot

1 Liikevaihto

Kirjanpidon mukainen liikevaihto.

Liikevaihtoon luetaan varsinaisen toiminnan myyntitulot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset sekä arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot (KPL 4 luku 1 §).

Jos yhtiön liikevaihtoon sisältyy osinkoja, ilmoita ne kohdan 4 (Rahoitustuotot) alakohdassa "Saadut osingot ja ylijäämät". Vähennä vastaavasti osinkojen määrä liikevaihdosta, ennen kuin merkitset liikevaihdon tähän kohtaan.

2 Valmistus omaan käyttöön

Ilmoita valmistus omaan käyttöön kirjanpidon mukaisena.

3 Liiketoiminnan muut tuotot

Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ja purkuvoitot

Kirjanpito-sarake:

Kaikkien käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden luovutusvoittojen ja purkuvoittojen yhteissumma sen suuruisena kuin voitot ovat kirjanpidossa.

Anna erittely käyttöomaisuusosakkeiden luovutus- ja purkuvoitoista lomakkeilla 71A ja 71B seuraavasti:

  • Lomakkeella 71A ilmoitetaan verotukseen vaikuttamattomat erät eli verovapaat luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelvottomat luovutus- ja purkutappiot.
  • Lomakkeella 71B ilmoitetaan veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot. Myös yhtymäosuuksien luovutus- ja purkuvoitot sekä luovutus- ja purkutappiot eritellään lomakkeella 71B.

Verotus-sarake:

Siirrä tähän kohtaan käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot, jotka olet laskenut lomakkeella 71B. Huomaa, että tämän kohdan luku saadaan, kun veronalaisista luovutus- ja purkuvoitoista on ensin vähennetty sellaiset osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutus- ja purkutappiot, jotka voi vähentää vain luovutusvoitoista.

Käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden (ei kuitenkaan asunto- ja kiinteistöosakkeiden) luovutus- ja purkuvoitto on yleensä verovapaata tuloa, jos yhtiö on omistanut vähintään 10 % luovutetusta tai puretusta yhtiöstä yli vuoden ajan (EVL 6 b § ja 51 d §).

Veronalaisia ovat siis muun muassa asunto- ja kiinteistöosakkeiden luovutusvoitto, alle 1 vuoden ajan omistetuista osakkeista saatu luovutusvoitto sekä sellaisen yhtiön osakkeiden luovutus, josta yhteisö on omistanut alle 10 %. Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön luovutusvoitot ovat aina veronalaisia.

Merkitse tähän kohtaan myös lomakkeen 71A kohdissa 8 ja 9 ilmoittamasi erät, jotka pienentävät verovapaata luovutushintaa. Verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutushinta on veronalaista siltä osin kuin kirjanpidollinen luovutusvoitto (luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotus) johtuu jostakin seuraavista syistä:

  • aiemmin verotuksessa hyväksytystä osakkeiden arvonalennuspoistosta (EVL 42 §)
  • varauksesta tai avustuksesta, joka on vähennetty hankintamenosta
  • konserniyhtiöiden osakkeiden vähennyskelpoisesta luovutustappiosta, joka on syntynyt konserniyhtiöiden välillä.

Lue lisää: Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu

Muun käyttöomaisuuden luovutusvoitot

Muun käyttöomaisuuden kuin osakkeiden ja osuuksien luovutusvoitot, kuten rakennusten, maa-alueiden ja EVL 33 §:ssä tarkoitetun käyttöomaisuuden luovutuksesta saadut voitot.
EVL 33 § koskee käyttöomaisuutta, jonka taloudellinen käyttöikä on enintään 3 vuotta, sekä pienhankintoja ja ammattimaiseen liikenteeseen käytettyjä autoja.

Tähän kohtaan ei merkitä irtaimen käyttöomaisuuden luovutusvoittoa, jos luovutuksella ei ole tulosvaikutusta (luovutusvoittoa vastaava muutos on kirjattu poistoeroon). Silloin luovutusvoitto ilmoitetaan kohdassa 13 "Tuloslaskelman muut verottomat tuotot" ja poistoeron muutos osan 7 (Elinkeinotoiminnan kulut) kohdassa 3 (Poistot ja arvonalentumiset).”

Lue myös lomakkeen 62 täyttöohje

Saadut avustukset ja tuet

Elinkeinotoimintaa varten saadut kirjanpidossa suoraan tuloutetut avustukset, lisät ja tuet valtiolta ja kunnalta (Työ- ja elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö, TEKES jne.).

Muut liiketoiminnan muut tuotot

Veronalaiset (muut kuin edellä mainitut) liiketoiminnan muut tuotot tuloslaskelmasta.

Tähän kohtaan kuuluvia eriä ovat mm.

  • liiketoimintakaupoista syntyneet myyntivoitot
  • leasinghyvitykset
  • saadut vahingonkorvaukset
  • vuokratuotot kiinteistöistä
  • vuokratuotot henkilöstön virkistyskäytössä olevista tiloista
  • toimistopalvelutuotot.

4 Rahoitustuotot

Saadut osingot ja ylijäämät

Kirjanpito-sarake:

Yhteisön saamien osinkojen, ylijäämien ja muiden voitonjaon luonteisten erien yhteismäärä kirjanpidon mukaisena. Ilmoita tässä lisäksi ennakko-osingot normaalien osinkojen tapaan. Ilmoita myös osuuskunnasta saatu ylijäämänpalautus, jonka osuuskunta saa vähentää (EVL 18 § 4 momentti).

Muita voitonjaon luonteisia eriä ovat EVL 6 d §:n 7 momentissa mainitut

  • säästöpankin maksama voitto-osuus ja korko
  • keskinäisen vakuutusyhtiön ja vakuutusyhdistyksen maksama takuupääoman korko.

Anna erittely osingoista ja ylijäämistä liitelomakkeella 73. Liitelomaketta ei kuitenkaan tarvitse täyttää, jos yhteisöllä on ainoastaan Suomesta saatuja kokonaan verovapaita osinkoja tai ylijäämiä.

Tarkempaa tietoa osinkotulojen verotuksesta on lomakkeen 73 täyttöohjeessa

Tarkempi ohje osinkotulojen verotuksesta (Osinkotulojen verotus, dnro A148/200/2017)

Lisätietoa osuuskuntien varojenjaosta ja ylijäämistä

Verotus-sarake:

Merkitse tähän kohtaan osinkojen ja ylijäämien veronalainen osuus, jonka olet ilmoittanut lomakkeella 73.

Listaamattoman yhtiön saama osinko listatusta yhtiöstä on kokonaan veronalaista, kun omistusosuus on alle 10 %. Lisäksi osinko on kokonaan veronalaista tuloa, jos suoritus on osinkoa jakavalle yhtiölle vähennyskelpoinen. Myös osuuskunnasta saatu osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus (EVL 18 § 4 momentti) on kokonaan veronalaista tuloa.

Ilmoita tässä kohdassa myös niin sanotuista REIT-yhtiöistä saadut osingot, jotka ovat kokonaan veronalaisia.

Ilmoita tässä myös ulkomaisesta väliyhteisöstä saadun osingon veronalainen osuus, jonka olet ilmoittanut lomakkeella 74.

Korkotuotot konserniyhteysveloista

Konserniyhteysveloista kotimaisilta ja ulkomaisilta osapuolilta saadut korkotuotot.

  • Esimerkiksi saman konsernin yrityksiltä (KPL 1:6 §) saadut korkotuotot.

Konserniyhteysvelka voi olla välitöntä (EVL 18 a § 6 momentti) tai välillistä (EVL 18 a § 7 momentti). Välitön konserniyhteysvelka on kysymyksessä silloin, kun konserniyhteydessä olevat osapuolet ovat velkasuhteessa keskenään. Osapuolet ovat konserniyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Välillisenä konserniyhteysvelkana pidetään velkaa, jonka yritys on antanut muulle kuin konserniyhteydessä olevalle osapuolelle, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • konserniyhteydessä olevalla osapuolella on saatava lainan ottaneelta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan
  • velan vakuutena on konserniyhteysosapuolen saatava.

Kaikki EVL 18 a §:n mukaisiin konserniyhteysvelkoihin liittyvät korkokulut eivät välttämättä sisälly kirjanpidon korkokuluihin saman konsernin yrityksiltä (KPL 1 luku 6 §). Tämän vuoksi tässä kohdassa ilmoitettavat konserniyhteysvelkojen korkokulut voivat poiketa kirjanpidon saman konsernin yrityksille suorituista korkokuluista.

Merkitse tähän myös konserniyhteysyrityksiltä saadut EVL 18 a §:n 2 momentin mukaiset muut tuotot kuin korkotuotot, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia.

Korkotuotot omistusyhteysyrityksiltä

Omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1:7 §) saadut korkotuotot.

Merkitse tähän myös omistusyhteysyrityksiltä saadut EVL 18 a §:n 2 momentin mukaiset muut tuotot kuin korkotuotot, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia.

Muut korkotuotot

Muut korkotuotot, esimerkiksi korkotuotot pankkisaamisista ja talletuksista.

Jos kyse on saamisista osakkailta, korkoja ei merkitä tähän, sillä ne kuuluvat yhteisön henkilökohtaiseen tulolähteeseen.

Merkitse tähän myös muilta kuin edellä mainituilta saadut EVL 18 a §:n 2 momentin mukaiset muut tuotot kuin korkotuotot, jotka ovat korvausta vieraasta pääomasta sekä rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyviä suorituksia.

Voitto-osuudet yhtymistä

Kirjanpito-sarake:

Voitto-osuudet yhtymistä sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Voitto-osuus yhtymästä on verovapaata tuloa.

Yhtymän osakkaalle veronalaista tuloa on TVL 16 §:n ja 16 a §:n mukaan laskettava yhtymän tulo-osuus.

Verotus-sarake: Tulo-osuuksien veronalainen osuus

Merkitse tähän kohtaan TVL 16 §:n mukaiset verotettavat tulo-osuudet kotimaisista yhtymistä sekä TVL 16 a §:ssä tarkoitetut tulo-osuudet ulkomaisesta yhtymästä ja eurooppalaisesta taloudellisesta etuyhtymästä.

Jos verotettavat tulo-osuudet eivät vielä ole tiedossa, jätä kohta tyhjäksi. Korjaa antamaasi veroilmoitusta myöhemmin, jos tulo-osuuden todellinen määrä selviää vasta veroilmoituksen antamisen jälkeen.

Rahoitusomaisuuden luovutusvoitot

Rahoitusomaisuuden luovutusvoitot, esimerkiksi rahoitusomaisuuteen kuuluneiden arvopapereiden myynnistä saadut luovutusvoitot.

Muut rahoitustuotot

Muut rahoitustuotot, esimerkiksi valuuttakurssivoitot.

5 Palautuvat arvonalennukset

Kirjanpito-sarake:

  • Kirjanpidon mukaiset rahoitusomaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 1 kohta).
  • Vaihto-omaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 3 kohta).
  • Käyttöomaisuuden palautuvat arvonalennukset (EVL 5 a § 5 kohta).

Verotus-sarake:

Palautuva arvonalennus on yleensä veronalaista tuloa. Merkitse se tähän kohtaan. Arvonalennuksen palautus on kuitenkin verovapaata tuloa silloin, kun vastaavaa (esimerkiksi EVL 42 §:n nojalla tehtyä) käyttöomaisuuden arvonalennusta ei ole aikanaan hyväksytty vähennettäväksi verotuksessa.

6 Saatu konserniavustus

Merkitse tähän yhteisön saama konserniavustus. Anna konserniavustuksista lisäksi erittely lomakkeella 65.

7 Varausten vähennykset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset pakollisten ja verotusperusteisten varausten vähennykset.

Verotus-sarake:

Veronalainen osuus varausten vähennyksistä. Veronalaisia ovat mm.

  • vähentämättä jäänyt jälleenhankintavaraus (EVL 43 §)
  • rakennus-, laivanrakennus- tai metalliteollisuusliikettä harjoittavan yrityksen tekemä takuuvaraus siltä osin kuin se ylittää takuukorjauksista syntyneet menot (EVL 47 §).

Erittele kirjanpitoon merkityt varaukset lomakkeella 62.

8 Osuus väliyhteisön tuloon

Yhteisön osuus ulkomaisen väliyhteisön verovuoden tulosta. Vähennä tästä luvusta yhteisön osuus saman väliyhteisön viiden edellisen vuoden tappioista, jos tällaisia tappioita on ollut.

Anna tiedot jokaisesta väliyhteisöstä ja laske yhtiön osuus kunkin väliyhteisön tulosta tai tappiosta lomakkeella 74.

Ulkomaisella väliyhteisöllä tarkoitetaan sellaista ulkomaista yhteisöä, joka on Suomessa yleisesti verovelvollisten määräämisvallassa ja jonka tuloverotuksen todellinen taso yhteisön asuinvaltiossa on alhaisempi kuin 3/5 Suomen yhteisöveron tasosta. Myös matalan verorasituksen valtioon sijoittautunut ulkomaisen yhteisön kiinteä toimipaikka voi muodostaa väliyhteisön. Väliyhteisönä ei pidetä yhteisöä, jonka kotipaikka on Euroopan talousalueella tai verosopimusvaltiossa, jonka kanssa Suomi on sopinut tarpeellisesta tietojenvaihdosta. Lisäksi edellytetään, että yhteisö aidosti sijaitsee kyseisessä valtiossa.

Osakasta verotetaan väliyhteisön tulosta, jos osakkaan omistusosuus yhtiöstä joko yksin tai yhdessä samaan etupiiriin kuuluvien kanssa on vähintään 25 % tai osakas on oikeutettu vähintään 25 %:n osuuteen yhtiön varallisuuden tuotosta. Jos ulkomainen väliyhteisö on kirjanpitolaissa tarkoitettu tytäryritys tai osakkuusyritys, liitä veroilmoitukseen väliyhteisön tilikauden ja edeltävän tilikauden tilinpäätös.

9 Muut veronalaiset tuotot (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

Veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Tilikauden tuloslaskelman ulkopuolisia tuottoja voivat olla esimerkiksi erot, jotka johtuvat kirjanpidon ja verotuksen erilaisista jaksottamissäännöksistä. Tällaisia eroja voi olla perustajaurakoinnissa.

Lue lisää: Perustajaurakointiliiketoiminta verotuksessa.

Huomaa, että yhtiön omien osakkeiden luovutuksesta syntynyt voitto ei ole veronalaista tuloa, eikä sitä merkitä tähän kohtaan.

10 Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä

Verotus-sarakkeen kohtien 1–9 yhteenlaskettu määrä eli elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä.

11 Veronpalautus

Tuloslaskelmaan tuotoksi kirjattu veronpalautus.

Merkitse tähän myös veronpalautukselle maksettu yhteisökorko. Yhteisökorko on verovapaata tuloa.

12 Elokuvan tuotantotuki

Elokuvan tuotantotuki (ks. EVL 6 § 1 momentin 5 kohta).

13 Tuloslaskelman muut verottomat tuotot

Tuloslaskelmaan sisältyvien muiden verovapaiden tuottojen yhteismäärä.

Muita verovapaita tuottoja ovat esimerkiksi fuusiovoitot (EVL 52 b §).

Sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön perimät liittymismaksut ovat verovapaata tuloa, jos ne palautetaan maksajalle. Siirtokelpoiset liittymismaksut sen sijaan ovat veronalaista tuloa, eikä niitä merkitä tähän (EVL 6 § 1 momentin 3 kohta).

Ilmoita tässä kohdassa myös ne luovutusvoitot, jotka on saatu epäsuoran tuloutuksen piiriin kuuluvasta irtaimesta kuluvasta käyttöomaisuudesta (EVL 30 §).

7 Elinkeinotoiminnan kulut

1 Materiaalit ja palvelut

Ostot ja varastojen muutokset

Merkitse tähän kohtaan

  • tilikauden aikana luovutettujen hyödykkeiden hankintamenot
  • ostot tilikauden aikana
  • valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden sekä tarvikevarastojen muutos (joko lisäys tai vähennys).

Ulkopuoliset palvelut

Yhteisön hankkimien ulkopuolisten palvelujen yhteismäärä.

2 Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

Kirjanpidon mukaiset palkat ja palkkiot.

Eläkekulut

Kirjanpidon mukaiset eläkekulut.

Muut henkilösivukulut

Muut kirjanpidon mukaiset henkilösivukulut.

3 Poistot ja käyttöomaisuuden arvonalentumiset

Poistot

Erittele poistot ensin lomakkeella 62.

Kirjanpito-sarake:

Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutokset, jotka rasittavat kirjanpidossa tulosta.

Siirrä poistojen ja poistoeron muutosten yhteismäärä tähän kohtaan lomakkeesta 62.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Siirrä tähän kohtaan lomakkeelta 62 elinkeinoverolain mukaiset poistot, lisäpoistot ja mahdolliset veronhuojennuspoistot.

  • Elinkeinoverolain mukaiset poistot tarkoittavat poistoja, jotka voi vähentää verotuksessa EVL 24, 30–34 ja 36–41 §:ien mukaan.
  • Tässä kohdassa ilmoitettavien poistojen pitää vastata lomakkeella 62 ilmoitettujen EVL-poistojen yhteismäärää (poistosarakkeiden kohdat 5 ja 6).

Tähän kohtaan sisällytetään myös mahdolliset hyllypoistot eli aikaisempina vuosina tehdyt poistot, joita ei ole vähennetty verotuksessa ja jotka yhteisö haluaa vähentää tänä vuonna.

  • Erittele aikaisempina vuosina hyväksymättä tai vähentämättä jätetyt poistot lomakkeella 12A.
  • Lomake 12A pitää täyttää myös sellaiselta vuodelta, jona uutta hyllypoistoa muodostetaan.

Leasingille otetusta omaisuudesta ei voi verotuksessa tehdä poistoa, vaikka kansainväliset tilinpäätösstandardit sen sallisivat. Tällaista poistoa ei myöskään merkitä Verotus-sarakkeeseen.

Lue lisää: lomakkeen 62 täyttöohje.

Käyttöomaisuuden arvonalentumiset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset käyttöomaisuuden arvonalentumiset, joita ei ole ilmoitettu poistojen yhteydessä.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Se osuus kulumattoman käyttöomaisuuden arvonalentumisista, joka on EVL 42 §:n mukaan vähennyskelpoinen.
Vähennyskelpoista on vain

  • muista arvopapereista kuin osakkeista tehty arvonalennus
  • muusta kulumattomasta käyttöomaisuudesta kuin maa-alueista tehty arvonalennus silloin, kun omaisuuden käypä arvo verovuoden päättyessä on olennaisesti alhaisempi kuin poistamaton hankintameno.

4 Liiketoiminnan muut kulut

Edustuskulut

Kirjanpito-sarake:

Kaikki kirjanpidon mukaiset edustuskulut. Tietoa edustuskuluista ja edustuskulun käsitteestä on ohjeessa Edustusmenot tuloverotuksessa.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

 Puolet (50 %) edustuskuluista (EVL 8 § 1 momentin 8 kohta).

Annetut lahjoitukset

Kirjanpito-sarake:

Kaikki kirjanpidon mukaiset yhteisön antamat lahjoitukset.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Merkitse tähän kohtaan vähennyskelpoinen osuus annetuista lahjoituksista.

Vähennyskelpoisia ovat vain kohtuulliset yleishyödylliselle yhteisölle annetut lahjoitukset, jotka on yleensä annettu paikalliseen tai yhteisön toimialaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Yhteisöt saavat lisäksi tietyin edellytyksin vähentää eräitä sellaisia lahjoituksia, jotka on annettu kulttuuriperinteen säilyttämiseen tai tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen ja joiden suuruus on vähintään 850 euroa (TVL 57 §).

Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot

Kirjanpito-sarake:

Käyttöomaisuuteen kuuluneiden osakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappiot sekä purkutappiot sen mukaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.
Anna erittely käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutustappioista ja purkutappioista lomakkeilla 71A ja 71B seuraavasti:

  • Lomakkeella 71A ilmoitetaan erät, jotka eivät vaikuta verotukseen, eli verovapaat luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelvottomat luovutus- ja purkutappiot.
  • Lomakkeella 71B ilmoitetaan veronalaiset luovutus- ja purkuvoitot sekä verotuksessa vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot. Vähennyskelpoiset luovutus- ja purkutappiot voivat joko olla rajoituksetta vähennyskelpoisia tai ne saadaan vähentää vain luovutus- ja purkuvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
  • Myös yhtymäosuuksien luovutus- ja purkuvoitot sekä luovutus- ja purkutappiot eritellään lomakkeella 71B.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Sellaiset käyttöomaisuusosakkeiden ja yhtymäosuuksien luovutus- ja purkutappiot, jotka voi vähentää verotuksessa ilman rajoituksia. Näitä ovat

  • luovutustappiot, jotka ovat syntyneet pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön käyttöomaisuudesta
  • tappiot, jotka ovat syntyneet yhteisön omistamien, elinkeinotoimintaan kuuluvien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden ja niitä vastaavien osakkeiden luovutuksesta.

Huomaa, että luovutustappio on tavallisesti vähennyskelvoton (ja vastaava luovutusvoitto verovapaa), joten sitä ei merkitä tähän.

Joissakin tapauksissa luovutustappion voi vähentää vain käyttöomaisuusosakkeiden veronalaisista luovutusvoitoista verovuonna tai viitenä seuraavana vuonna.

  • Tällainen luovutusvoitoista vähennyskelpoinen luovutustappio vähennetään jo silloin, kun lasketaan luovutusvoittojen veronalaista osuutta, joka ilmoitetaan osan 6 (Elinkeinotoiminnan tuotot) kohdassa 3 ”Liiketoiminnan muut tuotot”. Siksi luovutustappiota ei näissäkään tapauksissa merkitä tähän.

Lisätietoa luovutustappioiden vähennysoikeudesta on ohjeessa Yhteisön käyttöomaisuusosakkeiden luovutusten verokohtelu.

Muun käyttöomaisuuden luovutustappiot

Muun käyttöomaisuuden luovutustappiot, esimerkiksi rakennuksen, maa-alueen, pienhankinnan tai ammattimaisessa käytössä olleen auton (EVL 33 §) luovutuksesta syntynyt tappio.

Tähän kohtaan ei merkitä irtaimen käyttöomaisuuden luovutustappiota, jos luovutuksella ei ole tulosvaikutusta (eli jos tappiota vastaava määrä on kirjattu poistoeroon). Tällainen luovutustappio ilmoitetaan vähennyskelvottomina kuluina kohdassa "Muut vähennyskelvottomat kulut". Poistoeron muutos ilmoitetaan Kirjanpito-sarakkeessa kohdassa 3 "Poistot ja käyttöomaisuuden arvonalentumiset" (Poistot).

Leasingmaksut

Kirjanpidon mukaiset leasingmaksut.

Myyntisaamisten arvonalentumiset

Myyntisaamisten arvonalenemiset (EVL 17 § 2 kohta).

Muut vähennyskelpoiset liiketoiminnan muut kulut

Merkitse tähän kohtaan liiketoiminnan vähennyskelpoiset muut kulut, joita ei ole merkitty liiketoiminnan muihin kuluihin Verotus-sarakkeeseen kohdassa 4 "Liiketoiminnan muut kulut". Tällaisia kuluja ovat muun muassa

  • vapaaehtoiset henkilösivukulut
  • toimitilakulut
  • ajoneuvokulut
  • tietotekniikkaan liittyvät laite- ja ohjelmistokulut
  • muut kone- ja kalustokulut
  • matkakulut
  • myyntikulut
  • markkinointikulut
  • tutkimus- ja kehityskulut
  • hallintopalvelut
  • muut hallintokulut
  • muut liikekulut.

Tähän kohtaan merkitään myös verotuksessa vähennyskelpoiset Yle-vero ja kiinteistövero.

Vähennyskelvottomat kulut

Vähennyskelvottomiin kuluihin merkitään erät, joille ei ole omaa kohtaa muualla veroilmoituksessa mutta jotka sisältyvät kirjanpidossa tuloslaskelman kuluihin.

Vähennyskelvottomat kulut ilmoitetaan tässä luettelossa, eikä näitä eriä saa sisällyttää varsinaisen tuloverolaskelman eriin.

Välittömät verot

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut tuloverot. Kohtaan merkitään siis suoriteperusteisesti tilikaudelle kuuluvat verot, ei pelkästään tilikaudella maksettuja ennakkoveroja.

Kiinteistöveroa ei merkitä tähän kohtaan, sillä sen voi vähentää verotuksessa.

Veronkorotukset ja myöhästymismaksut

Kaikki veronkorotukset ovat vähennyskelvottomia riippumatta siitä, mihin veroon ne kohdistuvat.

Merkitse tähän myös myöhästymismaksu, huojennettu viivästyskorko, viivästyskorko ja laiminlyöntimaksu. Niitäkään ei voi vähentää verotuksessa.

Sakot ja muut rangaistusmaksut

Sakot, seuraamusmaksut ja muut sanktioluonteiset julkisoikeudelliset maksuseuraamukset (EVL 16 § 5 kohta).

Fuusiotappio

Fuusiotappio (EVL 52 b §).

Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset

Merkitse tähän kohtaan käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset.
Käyttöomaisuusosakkeista tehty arvonalenemispoisto ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Pakolliset varaukset

Kirjanpidossa tehdyt pakolliset varaukset. Pakollisia varauksia ei yleensä voi vähentää verotuksessa.

Pakollinen varaus tarkoittaa tulevia menoja, jotka aiheutuvat KPL 5 luvun 14 §:n mukaisista velvoitteista ja joiden täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei vielä tiedetä.

Tällaisia tulevia menoja ja menetyksiä voivat aiheuttaa esimerkiksi liiketoiminnan tuotantolinjan tai tuotantolaitoksen saneeraus ja lopettaminen, luovutettujen tuotteiden takuukorjausvastuut, reklamaatiot ja vahingonkorvaukset.

Takuukorjausvarauksen voi vähentää verotuksessa, mutta vain silloin, kun kyseessä on rakennus-, laivanrakennus-, tai metalliteollisuutta harjoittava liike, joka on vastuussa rakennuksen, sillan, lentokoneen tai muun vastaavan suurehkon koneyksikön virheistä (EVL 47 §). Merkitse vähennyskelpoinen takuuvaraus Verotus-sarakkeeseen kohdassa 8 ”Varausten lisäykset”.

Muut vähennyskelvottomat kulut

Merkitse tähän kohtaan mahdolliset muut kulut, joita ei voi vähentää verotuksessa.

Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi

  • verovapaan tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvat menot. Verovapaan tulon ylittävä osa menoista on kuitenkin vähennyskelpoinen (EVL 16 § 2 kohta).
  • sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoon liittymisestä suoritetut maksut, jotka palautetaan yhteisölle, jos se luopuu liittymismaksun tuottamasta edusta (EVL 16 § 3 kohta)
  • annetut lahjukset ja lahjusten kaltaiset edut
  • yhtiön omista osakkeistaan maksama summa, elleivät kyseessä ole sellaiset osakkeet, jotka yhtiö on luovuttanut työsuhteen perusteella (EVL 16 § 9 kohta ja EVL 18 § 3 momentti).

Rahoituskulut

Korkokulut konserniyhteysosapuolille (EVL 18 a §)

Konserniyhteysveloista kotimaisille ja ulkomaisille osapuolille suoritetut korkomenot.

  • Esimerkiksi korot, jotka yhteisö on suorittanut saman konsernin yrityksille (KPL 1 luku 6 §).

Konserniyhteysvelka voi olla välitöntä (EVL 18 a § 6 momentti) tai välillistä (EVL 18 a § 7 momentti). Välitön konserniyhteysvelka on kysymyksessä silloin, kun konserniyhteydessä olevat osapuolet ovat velkasuhteessa keskenään. Osapuolet ovat konserniyhteydessä toisiinsa, jos osapuolella on toisessa osapuolessa määräysvalta tai kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä määräysvalta velkasuhteen molemmissa osapuolissa verotusmenettelystä annetun lain (VML) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Välillisenä konserniyhteysvelkana pidetään velkaa, jonka yhteisö on ottanut muulta kuin konserniyhteydessä olevalta osapuolelta, jos jompikumpi seuraavista ehdoista täyttyy:

  • konserniyhteydessä olevalla osapuolella on saatava lainan antaneelta osapuolelta ja saatavalla on yhteys velkaan
  • velan vakuutena on konserniyhteysosapuolen saatava.

Kaikki EVL 18 a §:n mukaisiin konserniyhteysvelkoihin liittyvät korkokulut eivät välttämättä sisälly kirjanpidon korkokuluihin saman konsernin yrityksiltä (KPL 1 luku 6 §). Tämän vuoksi tässä kohdassa ilmoitettavat konserniyhteysvelkojen korkokulut voivat poiketa kirjanpidon saman konsernin yrityksille suorituista korkokuluista.

Korkokulut omistusyhteysyrityksille

Korot, jotka yhteisö on kirjanpidon mukaan maksanut omistusyhteysyrityksille (KPL 1 luku 7 §).

Muut korkokulut

Muut korkokulut, esimerkiksi korot, jotka johtuvat

  • ostoveloista
  • joukkovelkakirjalainoista
  • vaihtovelkakirjalainoista
  • rahoituslaitoslainoista
  • rahoitusyhtiölainoista
  • eläkelainoista
  • rahoitusvekseleistä.

Korkokuluna käsiteltävät rahoituskulut (EVL 18 a §)

EVL 18 a §:n 2 momentin mukaan korkomenona pidettävät rahoituksen hankinnan yhteydessä kertyvät suoritukset.

Oikaistut osuus korkokuluista (EVL 18 a §),

OmaVerossa kohta "Korkokulujen oikaisu (EVL 18 a §)

Merkitse tähän kohtaan euromäärä, jolla EVL 18 a §:n mukainen korkovähennysrajoitus mahdollisesti vaikuttaa vähennettävien korkomenojen määrään.

Laske vaikutus lomakkeella 81 (Selvitys nettokorkomenoista). Täytä lomake, jos yhtiön nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa. Lomaketta 81 käytetään kaikkien tulolähteiden tietojen ilmoittamiseen, mutta merkitse veroilmoitukseen 6B vain EVL:n mukainen osuus (ks. lomake 81 kohta 8).

Jos EVL 18 a §:stä johtuen yhtiön kaikki korkokulut eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia, merkitse tähän vähennyskelvoton osuus ja laita luvun eteen miinusmerkki.

Merkitse tähän kohtaan myös ne aikaisempien verovuosien vähennyskelvottomat nettokorkomenot, jotka yhtiö vaatii (lomakkeella 81) vähennettäväksi verovuonna.

Esimerkki 1:
Yhtiöllä on nettokorkomenoja yhteensä 1 300 000 euroa. Yhtiö laskee korkovähennysrajoituksen vaikutuksen lomakkeella 81. Laskelman perusteella nettokorkomenoja voidaan vähentää 1 300 000 euroa eli koko määrä. Vähennyskelvottomia nettokorkomenoja ei ole, ja vähennyskelpoiset nettokorkomenot sisältyvät veroilmoituksen edellisiin kohtiin. Tämä kohta jätetään tyhjäksi.

Esimerkki 2:
Yhtiöllä on nettokorkomenoja yhteensä 1 100 000 euroa. Yhtiö laskee korkovähennysrajoituksen vaikutuksen lomakkeella 81. Laskelman perusteella nettokorkomenoja voidaan vähentää 250 000 euroa, jolloin vähentämättä jää 850 000 euroa. Tähän kohtaan merkitään korkovähennysrajoituksen vaikutus eli –850 000 euroa. Yhtiön edellisissä kohdissa ilmoittamien korkokulujen vähennyskelpoinen määrä siis pienenee tässä kohdassa ilmoitettavalla 850 000 eurolla.

Esimerkki 3:
Yhtiöllä on verovuonna nettokorkomenoja yhteensä 1 300 000 euroa. Yhtiö laskee korkovähennysrajoituksen vaikutuksen lomakkeella 81. Laskelman perusteella verovuoden nettokorkomenoja voidaan vähentää 1 300 000 euroa ja vanhoja vähennyskelvottomia nettokorkomenoja 200 000 euroa. Verovuoden vähennyskelpoiset nettokorkomenot sisältyvät edellisiin kohtiin. Tähän kohtaan merkitään aiempina verovuosina vähentämättä jääneiden nettokorkomenojen vähennyskelpoinen osuus 200 000 euroa. Yhtiön edellisissä kohdissa vähennyskelpoisina ilmoittamien korkokulujen lisäksi yhtiö voi siis vähentää myös tässä kohdassa ilmoitetut 200 000 euroa.

Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset

Konsernituki, joka on annettu sellaiselle yhtiölle, josta yhteisö yksin tai yhdessä konserniyhtiöiden (ks. EVL 6 b § 7 momentti) kanssa omistaa vähintään 10 %.

Ilmoita lisäksi muut vastaavat menot, jotka on suoritettu toisen yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta. Ilmoita myös saamisten (ei kuitenkaan myyntisaamisten) menetykset ja arvonalenemiset tällaiselta yhtiöltä.

Näitä eriä ei voi vähentää verotuksessa (EVL 16 § 7 kohta).

Muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset. Tällaisia ovat esimerkiksi menetykset, jotka johtuvat kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Vähennyskelpoinen osuus muun rahoitusomaisuuden menetyksistä ja lopullisista arvonalentumisista.

  • Rahoitusomaisuuden menetykset ovat vähennyskelpoisia (EVL 17 § 1 kohta).
  • Myös rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset ovat EVL 17 §:n 2 kohdan mukaan yleensä vähennyskelpoisia, paitsi silloin, kun arvonaleneminen on kohdistunut saamiseen toiselta konserniyhtiöltä (ks. edellinen kohta ”Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset").

Rahoitusomaisuuden luovutustappiot

Kirjanpidon mukaiset rahoitusomaisuuden luovutustappiot, esimerkiksi rahoitusomaisuuteen kuuluneen arvopaperin tai saamisen luovutuksesta syntyneet tappiot.

Muut rahoituskulut

Kirjanpidon mukaiset muut rahoituskulut, esimerkiksi

  • lainojen hoitokulut
  • limiittipalkkiot
  • takausprovisiot
  • luottovakuutukset
  • kiinnityskulut
  • perimiskulut
  • kurssitappiot
  • factoring-kulut
  • terminointikulut.

6 Osuuskunnan vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus

Ilmoita tässä kohdassa osuuskunnan EVL 18 §:n mukainen vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus.

7 Annettu konserniavustus

Merkitse tähän yhtiön antama konserniavustus. Anna konserniavustuksista lisäksi erittely lomakkeella 65.

8 Varausten lisäykset

Kirjanpito-sarake:

Kirjanpidon mukaiset verotusperusteisten varausten lisäykset. Anna erittely varauksista lomakkeella 62.

Verotus-sarake: Vähennyskelpoinen osuus

Se osa verotusperusteisista varauksista, jonka voi vähentää verotuksessa.
Lomaketta 6B käyttävän yhteisön verotuksessa voi vähentää vain EVL 43 §:n mukaisen jälleenhankintavarauksen ja 47 §:ssä tarkoitetun takuuvarauksen lisäykset.

9 Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa)

Verotuksessa vähennyskelpoiset kulut, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Ilmoita tässä kohdassa esimerkiksi työperäiset osingot. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä maksettu osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos (TVL 33 b § 3 momentti). Lisätietoa on ohjeessa Työpanokseen perustuvan osingon verotus, dnro 1103/32/2009).

Merkitse tähän kohtaan lisäksi koulutusvähennys, jota yhteisö vaatii verotuksessa. Anna koulutusvähennyksestä myös selvitys lomakkeella 79.

10 Elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä

Verotus-sarakkeessa olevien erien summaeli elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä.

8 Verotettava tulos tai vahvistettava tappio

Ilmoita tässä osassa elinkeinotoiminnan tulolähteen verovuoden 2019 tulos tai vahvistettava tappio.

Älä merkitse aikaisempien vuosien tappioita veroilmoitukseen. Verohallinto vähentää ne automaattisesti, jos osakkeiden ja osuuksien omistuksissa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka ilmoitetaan lomakkeen osassa 13 ”Omistusosuuksien muutokset ja tappiot”. Tappioiden määrän voit tarkistaa verotuspäätöksestä.

Jos yhteisöllä on henkilökohtaisen tulolähteen tuloa, erittele tuotot ja kulut liitelomakkeessa 7A.

Jos yhteisöllä on maatalouden tulolähteen tuloa, erittele tuotot ja kulut liitelomakkeessa 7M.

Elinkeinotoiminnan tulos

Merkitse elinkeinotoiminnan tulos tähän kohtaan, jos tulos on positiivinen.

Elinkeinotoiminnan tulos saadaan, kun elinkeinotoiminnan veronalaisista tuotoista (osan 6 kohta 10) vähennetään elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut (osan 7 kohta 10).

Elinkeinotoiminnan tappio

Merkitse tähän kohtaan elinkeinotoiminnan vahvistettava tappio, joka tavallisesti on elinkeinotoiminnan veronalaisten tuottojen (osan 6 kohta 10) ja elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoisten kulujen (osan 7 kohta 10) negatiivinen erotus.

Jos kuluihin kuitenkin sisältyy annettuja lahjoituksia tai konserniavustuksia (Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa), pienennä tässä kohdassa ilmoitettavaa tappiota niiden määrällä, sillä tällaisia eriä ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa.

Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa

Eriä, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa, ovat konserniavustus, asuintalovaraus sekä lahjoitukset (TVL 57 §).

Lahjoitusvähennystä (TVL 57 §) ei oteta yhteisöjen verotuksessa huomioon vahvistettaessa elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota, koska vähennyksen saa tehdä erityissäännöksen perusteella. Lahjoitusvähennys otetaan kuitenkin huomioon, kun henkilökohtaisen tulolähteen tappiota vahvistetaan.

Varallisuuslaskelma

Kaikkien yhtiöiden täytyy antaa varallisuuslaskelman tiedot, sillä tietoja tarvitaan muun muassa tilastoja varten. Listatut yhteisöt saavat kuitenkin ilmoittaa varat ja velat tasearvojen mukaisina, koska nettovarallisuus ja osakkeen matemaattinen arvo eivät vaikuta näiden yhtiöiden jakaman osingon verotukseen. Lisäksi näiden yhtiöiden osakkeiden vertailuarvot määräytyvät kaupantekokurssien mukaan, eivät taseen perusteella.

Listattu yhteisö tarkoittaa tässä yhtiötä, jonka osakkeet ovat tai jokin osakesarja on julkisen kaupankäynnin kohteena arvopaperipörssissä Suomessa (NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla tai Pre-listalla), muualla Euroopan talousalueella tai vastaavalla markkinalla Euroopan talousalueen ulkopuolella.

Luotto- ja vakuutuslaitosten sekä sijoituspalvelutoimintaa harjoittavien yritysten (listattujen tai listaamattomien) ei tarvitse täyttää varallisuuslaskelmaa kokonaan. Ne ilmoittavat vain varojen yhteismäärän, velkojen yhteismäärän sekä näiden erotuksen (kohdassa ”Positiivinen nettovarallisuus” tai ”Negatiivinen nettovarallisuus”).

Yhtiöt, jotka eivät harjoita elinkeinotoimintaa, erittelevät varat sarakkeen osassa "Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL)", velat osassa 10 "Velat" ja oman pääoman osassa 11 "Oma pääoma".

9 Varat

Merkitse varat verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon suuruisina, ellei ohjeessa mainita toisin. Varallisuuslaskelman arvot voivat poiketa tasearvoista.

Käyttöomaisuus

Käyttöomaisuutta ovat elinkeinotoiminnassa pysyvään käyttöön tarkoitetut hyödykkeet (EVL 12 §).

Käyttöomaisuuteen luettavat hyödykkeet kuuluvat kirjanpidossa yleensä pysyviin vastaaviin.

Kuluvaa käyttöomaisuutta ovat esimerkiksi

  • rakennukset
  • koneet
  • kalustot ja muut esineet
  • patentit ja muut erikseen luovutettavissa olevat aineettomat oikeudet.

Erittele kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ja poistoeron muutokset lomakkeella 62.

Kulumatonta käyttöomaisuutta ovat maa-alueet, arvopaperit ja muut sellaiset hyödykkeet.

Aineettomat oikeudet

Aineettomien oikeuksien arvo yhteensä.

Aineettomia oikeuksia ovat mm.

  • patentit
  • tekijänoikeudet
  • tavaramerkkioikeudet
  • lisenssimaksut
  • toimilupaoikeudet
  • atk-ohjelmien lisenssimaksut.

Pitkävaikutteiset menot

Sellaiset pitkävaikutteiset menot, joilla on varallisuusarvoa, ks. lomakkeen 62 osa F "Pitkävaikutteiset menot" (EVL 24–25 §), kohta 7 "Poistamaton hankintameno verovuoden lopussa".

Pitkävaikutteisia menoja ovat menot, jotka kerryttävät tai säilyttävät tuloa kolmen tai useamman vuoden ajan. Näistä varoihin luetaan esimerkiksi sellaiset aktivoidut menot, jotka EVL:n mukaan on aktivoitava. Tällaisia EVL 24 §:ssä tarkoitettuja menoja ovat esimerkiksi vuokrahuoneistojen perusparannusmenot ja liikearvon hankintameno. Lisäksi oikeuskäytännössä on katsottu, että muun muassa kehittämismenoilla voi olla varallisuusarvoa.

Varoihin ei lueta laskennallisia verosaamisia, yhtiön perustamis- ja järjestelytoimista aiheutuneita menoja eikä sellaisia pitkävaikutteisia menoja, joilla ei ole varallisuusarvoa.

Jos kirjanpidollisella sulautumiserotuksella on varallisuusarvoa, se lasketaan vastaanottavan yhtiön nettovarallisuuteen (KHO 1994-B-545 ja KHO 1994-B-546).

Kiinteistöt (erittely lomakkeella 18)

Käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen, rakennusten ja rakennelmien yhteen laskettu arvo.

Erittele tiedot lomakkeella 18.

Arvona käytetään joko verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa (eli lomakkeen 62 kohdassa 7 ilmoitettua rakennuksen hankintamenon ja maapohjan hankintamenon yhteismäärää) tai vertailuarvoa (eli verotusarvoa) sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Vertailu tehdään jokaisesta kiinteistöstä erikseen.

Kiinteistöön kuuluvat maapohja ja sillä olevat rakennukset.
Kiinteistönä pidetään TVL 6 §:n mukaan myös sellaista toisen maalla olevaa rakennusta, rakennelmaa ja muuta laitosta, joka voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle niin, että myös hallintaoikeus maahan siirtyy.

Jos yhteisön tilikausi päättyy 1.1.–30.9.2019, vertailuarvona käytetään poikkeuksellisesti vuoden 2018 verotusarvoa, sillä vuoden 2019 verotusarvoa ei tuolloin ole vielä vahvistettu.

Jos yhteisön tilikausi päättyy 1.10.–31.12.2019, vertailuarvona käytetään kiinteistön vuoden 2019 verotusarvoa.

Käyttöomaisuuteen kuuluvia rakennelmia ovat myös

  • polttoainesäiliöt, happosäiliöt ja muut sellaiset metallista tai muusta siihen verrattavasta materiaalista valmistetut varasto- ja muut rakennelmat
  • puusta tai siihen verrattavasta aineesta rakennetut kevyet rakennelmat
  • rakennelmat, joita käytetään vain liiketoiminnan edistämiseen tähtäävään tutkimustoimintaan.

Metsän vertailuarvo on metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna kymmenellä.

Maatalousmaan vertailuarvo on maatalousmaan keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna seitsemällä. Tuotot vahvistetaan vuosittain Verohallinnon päätöksellä.

Vesi- ja joutoalueiden vertailuarvo on 0.

Koneet ja kalusto

Koneiden ja kaluston yhteinen verotuksessa poistamatta oleva hankintameno.

Koneita ja kalustoja ovat muun muassa

  • koneet ja laitteet
  • kuorma- ja pakettiautot
  • henkilöautot
  • ammattiautot
  • huonekalut
  • vuokrattava kalusto.

Omaisuutta, jonka yhtiö on ottanut leasing-käyttöön, ei katsota verotuksessa käyttöomaisuudeksi. Sitä ei siis merkitä tähän kohtaan.

Ennakkomaksut

Käyttöomaisuuteen kuuluvat ennakkomaksut.

Käyttöomaisuusarvopaperit (vertailu lomakkeella 8A)

Vertaa lomakkeella 8A toisiinsa käyttöomaisuuteen, rahoitusomaisuuteen ja muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvien arvopapereiden tuloverotuksessa poistamatta olevia hankintamenoja ja vertailuarvoja.

Siirrä käyttöomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden välisumma tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa arvopapereiden yhteisarvo on suurempi.

Pörssiosakkeiden arvo on 70 % osakkeen päätöskurssista yhtiön tilikauden päättymispäivänä. Katso pörssikurssit (www.nasdaqomxnordic.com). Sivulta voit hakea yhtiön tilinpäätöspäivän kurssitietoja.

Sijoitusrahasto-osuuden ja yhteissijoitusyrityksen osuuden vertailuarvo on 70 % vuoden lopun käyvästä arvosta.

Noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo on ilmoitettu sen yhtiön verotuspäätöksessä, jonka osakkeista on kyse.

Ennen 1.1.2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvona käytetään vuoden 2005 verotusarvoa.

1.1.2006 tai sen jälkeen hankituilla huoneisto-osakkeilla ei ole erillistä vertailuarvoa, kuten ei myöskään noteeraamattomilla joukkovelkakirjoilla, optio-oikeuksilla eikä osuuskunnan osuuksilla. Merkitse näiden arvopapereiden tuloverotuksessa poistamaton hankintameno myös lomakkeen 8A Vertailuarvo-sarakkeeseen.

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset saman konsernin yrityksiltä.

Saman konsernin yrityksillä tarkoitetaan tässä kirjanpitolain mukaisia emoyrityksiä ja tytäryrityksiä (KPL 1 luku 6 §).

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1 luku 7 §).

Muut käyttöomaisuussaamiset

Muut käyttöomaisuuteen kuuluvat saamiset.

Muu käyttöomaisuus

Muut käyttöomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet.

Muuta käyttöomaisuutta voivat olla muun muassa elävä käyttöomaisuus, taide-esineet ja keräilyhyödykkeet.

Käyttöomaisuus yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen käyttöomaisuushyödykkeiden arvo yhteensä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuutta ovat EVL 10 §:n mukaan kauppatavarat, raaka-aineet, puolivalmisteet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu luovutettaviksi sellaisinaan tai jalostettuina elinkeinotoiminnassa. Vaihto-omaisuutta ovat myös elinkeinotoiminnassa kulutettaviksi tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet ja muut tarvikkeet.

Merkitse vaihto-omaisuuden arvoksi hankintameno, josta on vähennetty mahdollinen EVL 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvonalentumisvähennys.

Aineet ja tarvikkeet

Aineita ja tarvikkeita ovat esimerkiksi raaka-aineet sekä apu- ja tarveaineet.

Aineet ja tarvikkeet saattavat liittyä välittömästi myytäväksi tarkoitetun hyödykkeen valmistamiseen tai valmistuksessa käytettävien koneiden ja laitteiden huoltoon.

Keskeneräiset tuotteet

Keskeneräisillä tuotteilla tarkoitetaan itse valmistettuja, myytäväksi aiottuja hyödykkeitä, joiden valmistusprosessi on tilikauden päättyessä kesken (puolivalmisteet).

Keskeneräinen tuote voi olla aineellinen tai aineeton.

  • Aineeton vaihto-omaisuushyödyke on esimerkiksi arkkitehti- tai suunnittelualan yrityksen keskeneräinen suunnittelutyö tai keskeneräinen elokuva, jonka esitysoikeudet on tarkoitus myydä elokuvan valmistuttua.

Valmiit tuotteet

Valmiit tuotteet tarkoittavat hyödykkeitä, jotka yhtiö on itse valmistanut ja saattanut luovutusvalmiiksi.

Valmiisiin tuotteisiin luetaan mukaan myös sivutuotteet ja valmistusjätteet, joita valmistustoimintaa harjoittavan yrityksen tuotannossa syntyy.

Tavarat

Tavaroita ovat hyödykkeet, jotka on hankittu ulkopuoliselta tavarantoimittajalta ja jotka on tarkoitettu myytäväksi sellaisenaan.
Tukku- tai vähittäiskauppaa harjoittava voi laskea mukaan tavaroihin myös niiden myyntiä varten hankitut pakkaustarvikkeet.

Vaihto-omaisuuskiinteistöt

Vaihto-omaisuuteen kuuluvat kiinteistöt.

Vaihto-omaisuusarvopaperit

Vaihto-omaisuuteen kuuluvat arvopaperit.

Muu vaihto-omaisuus

Muut vaihto-omaisuuteen kuuluvat hyödykkeet. Näitä ovat muun muassa vaihto-omaisuuteen kuuluvat ennakkomaksut.

Vaihto-omaisuus yhteensä

Edellä olevissa kohdissa ilmoitettujen vaihto-omaisuushyödykkeiden yhteismäärä.

Rahoitusomaisuus

Rahoitusomaisuutta ovat rahat, pankki- ja tilisaamiset, saamavekselit sekä muut vastaavat rahavarat (EVL 9 §).

Tämän lisäksi rahoitusomaisuuteen luetaan yhtiön muut rahoitusvarat, kuten myyntisaamiset ja kassareservinä olevat arvopaperit.

Rahoitusomaisuuteen kuuluvan saamisen arvoksi merkitään nimellisarvo ja muun rahoitusomaisuuden arvoksi hankintameno. Molemmista tehdään ensin EVL 17 §:ssä tarkoitetut arvonalentumisvähennykset.

Jos saamiset eivät ole euroina vaan jossakin muussa valuutassa, ne arvostetaan samalla tavalla kuin kirjanpidossa eli yleensä tilinpäätöspäivän kurssin mukaan (KPL 5 luku 3 §).

Myyntisaamiset

Kaikki pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset, osamaksusaamiset yms.

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Saamiset saman konsernin yrityksiltä, ei kuitenkaan myyntisaamisia.

Konserniyrityksiä ovat kirjanpitolaissa tarkoitetut emoyritys ja tytäryritys (KPL 1 luku 6 §).

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä

Saamiset omistusyhteysyrityksiltä (KPL 1 luku 7 §), ei kuitenkaan myyntisaamisia.

Lainasaamiset

Muut kuin edellä mainitut lainasaamiset, esimerkiksi pitkä- ja lyhytaikaiset saamiset työntekijöiltä ja johdolta.

Huomaa, että lainasaamisia osakkailta ei merkitä tähän vaan muina pitkäaikaisina sijoituksina kohtaan ”Osakaslainat”, sillä ne kuuluvat yhteisön TVL-tulolähteeseen.

Muut saamiset

Muita saamisia voivat olla muun muassa verosaamiset, vakuutustalletukset, maksetut vuokravakuudet ja vahingonkorvaussaamiset.
Laskennallisia verosaamisia (KPL 5 luku 18 §) ei lueta varoihin, kun nettovarallisuutta lasketaan. Verosaaminen merkitään kuitenkin tähän, jos se johtuu tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatuista veroista.

Rahoitusomaisuusarvopaperit (erittely lomakkeella 8A)

Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit.

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen sekä muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvat arvopaperit lomakkeeseen 8A. Siirrä välisumma (Rahoitusomaisuus yhteensä) lomakkeen 6B tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa yhteissumma lomakkeen 8A alareunassa on suurempi.

Siirtosaamiset

Ilmoita tässä kohdassa siirtosaamiset.

Osatuloutuksen saamiset

Ilmoita tässä kohdassa osatuloutuksen saamiset.

Rahat

Yhtiön käteiset kassavarat.

Pankkisaamiset

Pankkisaamisia ovat muun muassa pankkivarat, talletukset, sijoitusvarat ja valuuttavarat.

Muu rahoitusomaisuus

Muut kuin edellä eritellyt rahoitusomaisuuteen kuuluvat hyödykkeet.

Rahoitusomaisuus yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen rahoitusomaisuushyödykkeiden arvo yhteensä.

Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL)

Elinkeinotoimintaan kuulumatonta, tuloverolain (TVL) mukaan verotettavaa omaisuutta ei sisällytetä edellä oleviin käyttö-, vaihto- tai sijoitusomaisuuseriin, vaan se täytyy merkitä seuraaviin kohtiin.

Merkitse varat verotuksessa poistamatta olevan hankintamenon suuruisina, ellei kohdan ohjeessa toisin sanota.

Arvopaperit (erittely lomakkeella 8A)

Elinkeinotoimintaan kuulumattomat arvopaperit.

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen sekä muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin (TVL-omaisuuteen) kuuluvat arvopaperit lomakkeessa 8A. Siirrä välisumma ”Muut pitkäaikaiset sijoitukset” lomakkeen 6B tähän kohtaan siitä sarakkeesta, jossa yhteissumma lomakkeen 8A alareunassa on suurempi.

Kiinteistöt

Kiinteistöt, jotka eivät kuulu elinkeinotoimintaan, esimerkiksi ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt.

Ilmoita kiinteistöstä joko tuloverotuksessa poistamatta oleva hankintameno tai vertailuarvo (verotusarvo) sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

Jos yhtiön tilikausi päättyy 1.1.–30.9.2019, käytä vertailussa vuodelle 2018 määrättyä kiinteistön verotusarvoa.

Osakaslainat

Osakkaille ja heidän omaisilleen annettujen lainojen yhteismäärä tilinpäätöshetkellä.

Anna osakaskohtainen erittely osakaslainoista osassa 2 tai lomakkeella 72.

Muu TVL-omaisuus

Muu kuin edellä eritelty elinkeinotoimintaan kuulumaton omaisuus.

Muut pitkäaikaiset sijoitukset (TVL) yhteensä

Kaikkien edellä ilmoitettujen TVL-hyödykkeiden eli muiden pitkäaikaisten sijoitusten (TVL) arvo yhteensä.

Varat yhteensä

Käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuuden sekä muiden pitkäaikaisten sijoitusten (TVL) arvo yhteensä.

10 Velat

Joukkovelkakirjalainat

Yhtiön liikkeelle laskemat lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset obligaatiolainat, debentuurilainat ja muut joukkovelkakirjalainat.

Vaihtovelkakirjalainat

Yhtiön ottamat lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset vaihtovelkakirjalainat.

Lainat rahoituslaitoksilta

Merkitse tähän kohtaan

  • pitkä- ja lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta
  • lainat rahoitusyhtiöiltä ja näiden lainojen lyhennykset
  • factoring-luottotilit
  • muut lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta.

Ostovelat

Ilmoita tässä kohdassa

  • pitkä- ja lyhytaikaiset ostovelat
  • osamaksuvelat
  • ostovelat omistusyhteysyrityksille ja konserniyrityksille
  • ostovelat investoinneista ja ennakkolaskuista
  • muut ostovelat.

Velat saman konsernin yrityksille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille, ei kuitenkaan ostovelkoja.

Tässä kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi

  • konserniyrityksiltä ennakkoon saadut suoritukset
  • rahoitusvekselit konserniyrityksiltä
  • muut velat konserniyrityksille
  • siirtovelat konserniyrityksille.

Konserniyrityksiä ovat kirjanpitolaissa tarkoitetut emo- ja tytäryritykset (KPL 1 luku 6 §).

Jos konsernissa on noudatettu ennakko-osinkojärjestelmää, jakajayhtiö ei sisällytä tätä osingonjakovelkaa velkoihin, vaan vähentää sen nettovarallisuudesta samoin kuin osingon, jonka yhtiö on päättänyt jakaa.

Velat omistusyhteysyrityksille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat omistusyhteysyrityksille (KPL 1 luku 7 §), ei kuitenkaan ostovelkoja.

Ilmoita tässä kohdassa siis esimerkiksi omistusyhteysyrityksiltä ennakkoon saadut suoritukset, rahoitusvekselit ja muut velat sekä siirtovelat omistusyhteysyrityksille.

Velat osakkaille

Pitkä- ja lyhytaikaiset velat osakkaille ja heidän omaisilleen.

Siirtovelat

Pitkä- ja lyhytaikaiset siirtovelat, joita ovat muun muassa

  • etukäteen saadut vuokratulot
  • korkotulot
  •  jaksotetut investointiavustukset
  • muut tuloennakot
  • tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvat palkkamenot
  • lomapalkkamenot.

Saadut ennakot, pitkäaikaiset

Yhtiön ennakkoon saamat pitkäaikaiset suoritukset.

Saadut ennakot, lyhytaikaiset

Yhtiön ennakkoon saamat lyhytaikaiset suoritukset.

Muut velat

Muita velkoja voivat olla esimerkiksi

  • pitkäaikaiset eläkelainat
  • rahoitusvekselit ja velat työntekijöille
  • lyhytaikaiset rahoitusvekselit
  • ennakonpidätysvelat
  • sosiaaliturvamaksuvelat.

Velkana pidetään myös vakuutuslaitoksen ja vakuutusyhtiön sekä eläkelaitoksen, eläkesäätiön ja eläkekassan vastuita ja sellaisia varauksia, jotka on tehty tällaisen toimijan vakavaraisuuden parantamiseksi (laki varojen arvostamisesta verotuksessa 2 § 3 momentti).

Myös sähkö-, tele- ja muiden vastaavien laitosten saamat liittymämaksut ovat velkaa, jos niihin liittyy palautusvelvollisuus (laki varojen arvostamisesta verotuksessa).

Nettovarallisuutta laskettaessa KPL 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja ei pidetä velkana, joten niitä ei merkitä varallisuuslaskelmaan. Verovelka pitää kuitenkin ilmoittaa tässä velkana silloin, jos se johtuu tilikaudelle suoriteperusteisesti kirjatuista veroista.

Pääomalainat

Yhtiön ottamien pääomalainojen (OYL 12 luku 1 §) yhteismäärä.

Pääomalaina katsotaan verotuksessa yleensä vieraan pääoman eräksi (vrt. arvostamislaki 2 § 3 momentti), joten se merkitään kirjaustavasta riippumatta velaksi varallisuuslaskelmaan.

Velat yhteensä

Velkaerät yhteensä.

Huomaa, että tämän kohdan luku ei välttämättä ole kohtien "Lyhytaikaiset velat yhteensä" ja "Pitkäaikaiset velat yhteensä" summa. Tämän kohdan luku lasketaan verosäännösten mukaan. Sen sijaan kohtiin "Lyhytaikaiset velat yhteensä" ja "Pitkäaikaiset velat yhteensä" kirjattavat summat merkitään sellaisina kuin ne ovat kirjanpidossa.

Lyhytaikaiset velat yhteensä

Kirjanpidon mukainen lyhytaikaisten velkojen yhteismäärä.

Pitkäaikaiset velat yhteensä

Kirjanpidon mukainen pitkäaikaisten velkojen yhteismäärä.

Nettovarallisuus – positiivinen

Vähennä osan 9 varojen yhteismäärästä osan 10 velkojen yhteismäärä.

Jos varojen ja velkojen erotus on positiivinen, merkitse erotus tähän kohtaan.

Nettovarallisuus – negatiivinen

Vähennä osan 9 varojen yhteismäärästä osan 10 velkojen yhteismäärä.

Jos varojen ja velkojen erotus on negatiivinen, merkitse erotus tähän kohtaan.

Osakkeen matemaattinen arvo

  • Voit laskea osakkeen matemaattisen arvon vuodelle 2019 niin, että jaat positiivisen nettovarallisuuden yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
  • Yhtiön lunastamia tai hankkimia, yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ei lasketa osakkeiden lukumäärään, kun osakkeen matemaattista arvoa (ja vertailuarvoa) lasketaan.
  • Osakkeen matemaattista arvoa käytetään osakkaiden vuonna 2019 saaman osingon verotuksessa.

Osakkeen vertailuarvo

Myös osakkeen vertailuarvo vuodelle 2019 lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Nettovarallisuudesta vähennetään kuitenkin vielä tilikaudelta 2019 jaettavaksi päätetty osinko ja ennakko-osinko (ei sijaisosinkoa). Lisäksi huomioon otetaan tilikauden päättymisen jälkeen seuraavan tilikauden aikana tapahtuneet olosuhteiden muutokset, kuten osakkeiden lukumäärän ja nimellisarvon muutokset, sulautuminen ja jakautuminen.

11 Oma pääoma

Ilmoita oman pääoman erät kirjanpidon mukaisina.

Sidottu oma pääoma

Osake- tai osuuspääoma

Yhteisön osake-, osuus- tai muu vastaava pääoma.

Muu sidottu oma pääoma

Sidottua omaa pääomaa ovat kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto (OYL 8 luvun 1 §).

Myös vanhat vararahastot ja ylikurssirahastot ovat uuden osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettua sidottua omaa pääomaa (laki OYL:n voimaanpanosta, 13 §).

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

OYL 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto.

Muut rahastot

Mahdolliset muut vapaaseen omaan pääomaan kuuluvat rahastot.

Edellisten tilikausien voitto

Kirjanpidon mukainen edellisten tilikausien voitto, jos edellisten tilikausien tulosten yhteenlaskettu määrä on voitollinen.

Edellisten tilikausien tappio

Kirjanpidon mukainen edellisten tilikausien tappio, jos edellisten tilikausien tulosten yhteenlaskettu määrä on tappiollinen.

Tilikauden voitto

Kirjanpidon mukainen tilikauden voitto.

Tilikauden tappio -kohdan alla voit halutessasi tehdä tarkistuslaskelman verotettavasta tulosta ja siihen vaikuttaneista eristä. Yhteissumman tulee olla yhtä suuri kuin kirjanpidon voitto.

Tilikauden tappio

Kirjanpidon mukainen tilikauden tappio.

Halutessasi voit tehdä tarkistuslaskelman verotuksessa vahvistettavasta tappiosta ja siihen vaikuttaneista eristä. Yhteissumman täytyy vastata kirjanpidon mukaista tappiota.

Seuraavien kohtien täyttäminen on vapaaehtoista

Verotettava tulos

Merkitse ensimmäiseen kohtaan verotettavien tulosten yhteissumma.

Yhteissumman saat laskemalla yhteen elinkeinotoiminnan, maatalouden ja henkilökohtaisen tulolähteen positiiviset tulokset.

Tuloksesta ei vähennetä edellisten vuosien tappiota.

Verotuksessa vahvistettava tappio

Merkitse tähän kohtaan tilikauden verotuksessa vahvistettavien tappioiden yhteissumma.

Yhteissumman saat, kun lasket yhteen elinkeinotoiminnan, maatalouden ja henkilökohtaisen tulolähteen negatiiviset tulokset.

Verovapaat tuotot

Lisää verotettavaan tulokseen tai vahvistettavaan tappioon tilikauden kirjanpidon mukaiset verovapaat tuotot.

Verovapaat tuotot saat laskemalla yhteen seuraavat tuloverolaskelman kohdat:
+ Käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoitot ja purkuvoitot, joista on vähennetty niiden veronalainen osa
+ Saadut osingot, joista on vähennetty niiden veronalaiset osuudet
+ Yhtymistä saadut voitto-osuudet, joista on vähennetty veronalaiset tulo-osuudet
+ Palautuvat arvonalennukset, joista on vähennetty niiden veronalainen osuus

+ Varausten vähennykset, joista on vähennetty niiden veronalainen osuus
+ Veronpalautus

+ Elokuvan tuotantotuki
+ Tuloslaskelman muut verottomat tuotot
+ Henkilökohtaiseen tulolähteeseen sisältyvät osingot, joista on vähennetty niiden veronalainen osuus, joka on eritelty lomakkeessa 7A.

Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut

Vähennä verotuksessa vähennyskelvottomat kulut.

Vähennyskelvottomat kulut saat, kun lasket yhteen seuraavat tuloverolaskelman kohdat:

+ Poistot, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus (edellisinä vuosina vähentämättä jätettyjä poistoja ei kuitenkaan merkitä tähän)
+ Käyttöomaisuuden arvonalentumiset, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus
+ Edustuskulut, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus
+ Annetut lahjoitukset, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus
+ Käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappiot ja purkutappiot, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus
+ Välittömät verot
+ Veronkorotukset
+ Sakot ja muut rangaistusmaksut
+ Fuusiotappio
+ Käyttöomaisuusosakkeiden arvonalentumiset
+ Pakolliset varaukset
+ Muut vähennyskelvottomat kulut
+ Konsernituki ja saamisten arvonalentumiset
+ Muun rahoitusomaisuuden menetykset ja lopulliset arvonalentumiset, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus
+ Varausten lisäykset, joista on vähennetty niiden vähennyskelpoinen osuus.

Muut kirjanpidon ja verotuksen tulosten erot

Muut kirjanpidon ja verotuksen tulosten erot, esimerkiksi:

- Muut veronalaiset tuotot (ei tilikauden tuloslaskelmassa)
- Erät, joita ei oteta huomioon tappiota vahvistettaessa
+ Kohtaan "Poistojen vähennyskelpoinen osuus" sisältyvät poistot, jotka on edellisinä vuosina jätetty vähentämättä
+ Muut vähennyskelpoiset kulut (ei tilikauden tuloslaskelmassa), esimerkiksi verotuksessa vähennetty lahjoitus (TVL 57 §), jota ei ole kirjattu kuluksi kirjanpitoon.

Tarkistuslaskelman lopputuloksen täytyy olla yhtä suuri kuin kirjanpidon mukainen tilikauden voitto tai tappio.

Oma pääoma yhteensä

Oman pääoman erien yhteenlaskettu määrä eli kirjanpidon mukainen oma pääoma yhteensä.

12 Tilintarkastus

Onko tilintarkastus tehty?

Tilintarkastuskertomus pitää aina antaa veroilmoituksen liitteenä, jos yhteisöllä on velvollisuus tehdä tilintarkastus.

  • Valitse ”Kyllä”, jos tilintarkastus on suoritettu ennen veroilmoituksen antamista.
  • Valitse ”Ei, tehdään myöhemmin”, jos tilintarkastusta ei ole vielä tehty, mutta se tehdään myöhemmin.

Jos tilintarkastus ei ole valmistunut ennen veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää, tilintarkastuskertomus pitää toimittaa Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilintarkastuksen valmistumisesta.

Sähköisesti annettua veroilmoitusta voi täydentää verkossa.

Jos toimitat tilintarkastuskertomuksen paperisena, nido kansilehdeksi lomake 63. Lähetä tiedot osoitteeseen

Verohallinto
Yhteisölomakkeiden optinen lukupalvelu
PL 200
00052 VERO

Valitse vaihtoehto ”Ei, tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n perusteella tilintarkastaja on jätetty valitsematta”, jos yhtiö on käyttänyt tilintarkastuslain (1141/2015) antamaa mahdollisuutta jättää tilintarkastaja valitsematta pienessä yhtiössä.

Yhteisö voi jättää tilintarkastajan valitsematta, jos sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on toteutunut enintään yksi seuraavista:

  • Taseen loppusumma on yli 100 000 euroa.
  • Liikevaihto on yli 200 000 euroa.
  • Yhteisön palveluksessa on keskimäärin yli 3 henkilöä.

Tilintarkastaja pitää kuitenkin valita, jos yhtiöjärjestyksessä, yhtiösopimuksessa tai yhteisön säännöissä on niin sovittu.

Tilintarkastuslain 2 luvun 2 §:n 4 momentissa on lisäksi eräitä toimialaa ja vaikutusvaltaa koskevia rajoituksia.

Sisältääkö tilintarkastuskertomus kielteisiä lausuntoja?

Valitse ”Ei”, jos tilintarkastuskertomus ei sisällä tilintarkastuslaissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja.

Valitse ”Kyllä”, jos tilintarkastuskertomus sisältää kielteisiä lausuntoja, huomautuksia tai lisätietoja.

13 Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Täytä tämä osa aina, jos yhteisön osakkeista tai osuuksista yli puolet on vaihtanut omistajaa yhden verovuoden aikana tai vaiheittain usean vuoden aikana. Tieto vaikuttaa oikeuteen vähentää aikaisempien vuosien tappioita.
Yhteisön tappiota saa vähentää saman tulolähteen tuloksesta seuraavien 10 verovuoden aikana.

Omistajanvaihdosten vaikutus

Yhteisö menettää oikeuden vähentää tappion, jos kaikki nämä ehdot täyttyvät:

  • Yhteisön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa joko suoraan tai välillisesti.
  • Omistajanvaihdokset ovat tapahtuneet tappiollisen vuoden aikana tai sen jälkeen.
  • Omistajanvaihdosten syy ei ole perintö tai testamentti vaan esimerkiksi kauppa tai vaihtokauppa.

Yhteisö voi kuitenkin hakea Verohallinnolta poikkeuslupaa tappioiden vähentämiseen omistajanvaihdoksesta huolimatta (TVL 122 §).

Lue lisää: Ennakkoratkaisuhakemuksen tekeminen ja siihen annettava päätös

Välilliset omistajanvaihdokset eli osakkaan omistussuhteissa tapahtuneet muutokset otetaan huomioon, jos osakas omistaa vähintään 20 % yrityksestä ja tämän osakkaan osakkeiden tai osuuksien enemmistö vaihtaa omistajaa. Silloin kaikkien kyseisen omistajayhteisön tai -yhtymän osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Esimerkki: X Oy omistaa kaikki Z Oy:n osakkeet. Kun X Oy:n osakkeista yli puolet vaihtaa omistajaa, kaikkien Z Oy:n osakkeiden katsotaan vaihtaneen omistajaa.

Pörssilistalla olevan yhtiön julkisen kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden omistajanvaihdokset eivät estä tappioiden ja käyttämättömien hyvitysten vähentämistä.

Omistusosuuksien muutokset ja tappiot

Merkitse tähän kohtaan verovuosi, jolloin vaihto on tapahtunut, jos osakkeista yli puolet on viimeisten kymmenen verovuoden aikana vaihtanut kerralla omistajaa. Verohallinnolle kertaalleen ilmoitettua verovuotta ei tarvitse ilmoittaa enää toistamiseen.

Merkitse verovuosi myös siinä tapauksessa, että yhtiön osakkeista yli puolet on vaihtanut omistajaa vaiheittain usean vuoden aikana tai yhtiössä on tapahtunut välillisiä omistajanvaihdoksia viimeisten kymmenen verovuoden aikana. Ilmoita silloin se verovuosi, jota ennen tai jonka aikana syntyneet tappiot eivät omistajanvaihdosten vuoksi ole vähennyskelpoisia. Anna lisäksi selvitys omistajanvaihdoksista ja vaihtumisajoista erillisellä vapaamuotoisella liitteellä.

Esimerkki: Yksi henkilö omistaa yhtiön kaikki 100 osaketta. Hän myy 50 osaketta vuonna 2017 ja yhden osakkeen vuonna 2018. Kun otetaan huomioon omistajanvaihdokset vuosina 2017 ja 2018, yli puolet yhtiön osakkeista on vaihtanut omistajaa. Yhtiöllä on lisäksi tappioita vuosilta 2014−2018.

Yhtiö merkitsee omistusmuutoksen verovuodeksi 2017 ja antaa omistajanvaihdoksista selvityksen erillisellä liitteellä.

Yhtiö ei saa vähentää verovuoden 2019 voitostaan vuosien 2013−2017 tappioita. Tappiovuonna 2018 vain yksi osake on vaihtanut omistajaa. Näin ollen yhtiö voi vähentää verovuoden 2019 voitostaan vuoden 2018 tappion.

Omistuksessa voi tapahtua muutos, vaikka osakkaat pysyisivät samoina. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi osakeannin yhteydessä, jos osakkaat eivät merkitse uusia osakkeita omistuksiensa suhteessa.