5 Elinkeinotoiminnan veroilmoitus – liikkeen- tai ammatinharjoittaja, yksityiskohtainen täyttöohje 2016

Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ilmoittaa tällä veroilmoituksella (lomake 5) elinkeinotoiminnan tuotot, kulut, varat ja velat. Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) mukaan.

Yleisiä ohjeita

  • Täytä veroilmoituksesta (lomake 5) ja liitelomakkeista kaikki ne kohdat, joita koskevia tietoja sinulla on.
  • Jos kalenterivuoden 2016 aikana on päättynyt useampia tilikausia, ilmoita kaikkien tilikausien tiedot yhdellä veroilmoituksella ja liitelomakkeilla.
  • Ilmoita varallisuustiedot viimeksi päättyneen tilikauden tietojen perusteella.
  • Merkitse raha-arvot veroilmoitukseen sentin tarkkuudella.
  • Ilmoita maatalouden tulot ja menot maatalouden veroilmoituksella 2, metsätalouden tulot ja menot metsätalouden veroilmoituksella 2C ja muun toiminnan tulot ja vähennykset henkilöasiakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella.
  • Ilmoita yrityksen tiedoissa tai toimialassa tapahtuneet muutokset (esim. tilikauden muutos) muutos- ja lopettamisilmoituksella Y6. Lomakkeita saa osoitteesta ytj.fi. Muutos- ja lopettamisilmoitukset voi antaa myös sähköisesti osoitteessa ytj.fi.
  • Elinkeinotoiminnan veroilmoituksen ja sen liitelomakkeet voi antaa sähköisesti. Sähköiseen ilmoittamiseen tarvitset henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset tai Katso-tunnisteen. Lue lisää osoitteesta vero.fi/veroilmoitus/5.
916 Kahdenkertainen kirjanpito

Merkitse rasti kohtaan 916, jos pidät kahdenkertaista kirjanpitoa.

904 Vaatimus ulkomaisen veron hyvittämisestä

Merkitse rasti kohtaan 904, jos yritys on maksanut verovuonna ulkomaisen veron ja vaadit ulkomaisen veron hyvittämistä. Erittele vaatimus lomakkeella 70A.

  Veroilmoitusta täydentäviä tietoja antaa

Ilmoita sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa voi antaa Verohallinnolle lisätietoja.

I Tuloverolaskelma

Ilmoita tuloverolaskelman Verotus-sarakkeessa elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut.

Ilmoita Kirjanpito-sarakkeessa ne tuotto- ja kuluerät, joissa kirjanpitoon kirjattu määrä saattaa erota veronalaisesta tai verotuksessa huomioon otettavasta määrästä. Jos veroilmoituksessa on tuotto- tai kuluerän kohdalla sekä Kirjanpito- että Verotus-sarake, täytä molemmat sarakkeet, vaikka luvut olisivat yhtä suuret.

Ilmoita tällä veroilmoituksella (lomake 5) vain liikkeen- tai ammatinharjoittajan elinkeinotoimintaan liittyvät tiedot.

1 Elinkeinotoiminnan tuotot

300 Liikevaihto tai tuotot ammatista yhteensä

Liikevaihtoa ovat varsinaisen toiminnan myyntituotot, joista on vähennetty myönnetyt alennukset, arvonlisävero ja muut välittömästi myynnin määrään perustuvat verot.

Jos pidät yhdenkertaista kirjanpitoa, ilmoita tuotot ilman arvonlisäveron osuutta ja vähennä niistä myynnin oikaisuerät.

318 Saadut avustukset ja tuet

Elinkeinotoimintaa varten saamiesi avustusten, lisien sekä valtiolta ja kunnalta saamiesi tukien yhteismäärä (TEM, YM, Tekes jne.).

Ilmoita tässä kohdassa esim. arvonlisäveron alarajahuojennus.

301 Muut tuotot

Muut elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot. Ilmoita tässä kohdassa mm.

  • käyttöomaisuuden luovutusvoitot
  • saadut vahingonkorvaukset
  • muut sellaiset veronalaiset elinkeinotoiminnan tuotot, joita ei ilmoiteta elinkeinotoiminnan tuottoina muissa tuloverolaskelman kohdissa.
Tuloutus yksityiskäytöstä, jos yksityiskäytön kulut on vähennetty kirjanpidossa
313 Auton yksityiskäyttö

Auton yksityiskäyttöä ovat mm. asunnon ja työpaikan väliset matkat.

Erittele autokulut osassa V A (Selvitys käyttöomaisuuteen sisältyvien tai leasingsopimuksella vuokralle otettujen henkilö- ja pakettiautojen kuluista sekä muiden osittain yksityiskäytössä olleiden ajoneuvojen kuluista).
Merkitse kohtaan 313 auton yksityiskäyttöä vastaava osuus, jos yksityisajojen kulut sisältyvät kirjanpidossa vähennettyihin menoihin.

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut ilmoitetaan henkilöasiakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella. Matkakulujen ilmoittamisesta on tarkempia ohjeita Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöoppaassa 2016 (henkilöasiakkaat).

314 Tavaroiden yksityiskäyttö

Ilmoita tavaroiden yksityiskäyttönä yksityistalouteen otettujen tavaroiden alkuperäinen hankintameno ilman arvonlisäveroa.

315 Muu yksityiskäyttö

Muu yksityiskäyttö, esimerkiksi yksityiskäytön osuus elinkeinotoiminnassa olevan puhelimen, kiinteistön, loma-asunnon tai veneen käytöstä.

Jos käytät elinkeinotoimintaan kuuluvaa kiinteistöä yksityistarkoituksiin, lisää yksityiskäyttöä vastaava osuus kiinteistön kuluista ja poistosta elinkeinotoiminnan tuloon yksityisottona.

Esimerkki: Yksityisen liikkeenharjoittajan omistamasta kiinteistöstä 60 % on työpajana ja 40 % omana asuntona. Kiinteistöön kohdistuu korkokuluja 8 000 euroa. Rakennuksesta tehty poisto on 2 000 euroa. Muut rakennukseen kohdistuvat kulut ovat yhteensä 3 000 euroa. Yrityksen elinkeinotoiminnan tuloon lisätään muuna yksityiskäyttönä 13 000 euron kokonaiskuluista 40 % eli 5 200 euroa.

Tässä kohdassa ei ilmoiteta rahan nostoja. Ilmoita rahan nostot ja sijoitukset osassa V B (Rahan nostot ja sijoitukset kirjanpidon mukaan).

Saadut osingot ja osuuskunnan ylijäämät

319

 

320

Saadut osingot

Kohta 319: julkisesti noteeratuista yhtiöistä ja muista yhtiöistä saatujen osinkojen kokonaismäärä.

Kohta 320: saatujen osinkojen veronalainen osuus.

Elinkeinotoiminnan tulolähteeseen kuuluvien osinkojen veronalainen osuus määräytyy sen mukaan, onko osingon jakaja julkisesti noteerattu yhtiö vai muu kuin julkisesti noteerattu yhtiö.

  • Muilta kuin julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 75 % on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 25 % on verovapaata tuloa.
  • Julkisesti noteeratuilta yhtiöiltä saaduista osingoista 85 % on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 15 % on verovapaata tuloa.

Lue lisää osinkotulojen verotuksesta (Verohallinnon ohje Osinkotulojen verotus).

325

326

Ylijäämät julkisesti noteeratuista osuuskunnista

 

Kohta 325: julkisesti noteeratuista osuuskunnista saatujen ylijäämien kokonaismäärä.
Kohta 326: julkisesti noteeratuista osuuskunnista saatujen ylijäämien veronalainen osuus.

  • Julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä on 85 % veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Suomessa ei ole tällä hetkellä julkisesti noteerattuja osuuskuntia.

327

 

328

Ylijäämät muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista

Kohta 327: muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saatujen ylijäämien kokonaismäärä. Myös osuuskunnasta saatu osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus merkitään tähän.
Kohta 328: muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saatujen ylijäämien veronalainen osuus.

  • Muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saaduista ylijäämistä 25 % on veronalaista elinkeinotoiminnan tuloa ja 75 % verovapaata tuloa  5 000 euron yhteismäärään saakka. Siltä osin kun tulon yhteismäärä ylittää 5 000 euroa, 75 % on veronalaista tuloa ja 25 % verovapaata tuloa.
  • Ylijäämiä verotetaan siis lievemmin 5 000 euron yhteismäärään saakka. Tämä lievennys on henkilökohtainen, ja sen saa verovuonna vain kertaalleen.
  • Jos liikkeen- tai ammatinharjoittajalla on eri tulolähteisiin kuuluvia ylijäämiä, lievennys käytetään niihin seuraavassa järjestyksessä:
    1) henkilökohtaisen tulolähteen ylijäämät
    2) maatalouden tulolähteen ylijäämät
    3) elinkeinotoiminnan tulolähteen ylijäämät.
  • Jos harjoitat elinkeinotoimintaa yhdessä puolisosi kanssa, voit käyttää elinkeinotoiminnan veroilmoituksessa myös puolison jäljellä olevan lievennyksen.
  • Osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus on kuitenkin ylijäämän saajalle kokonaan veronalaista tuloa.

Lue lisää osuuskuntien ylijäämien verotuksesta.  

323 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot

Esimerkiksi korkotuotot saamisista sekä valuuttakurssivoitot.

312 Varausten vähennys

Jos varausten määrä on pienentynyt edellisestä verovuodesta, merkitse varausten vähennys.

Merkitse tähän kohtaan mm. toimintavarauksen tuloutus ja käyttämättömänä tuloutettu jälleenhankintavaraus.

Erittele lisäksi kirjanpitoon merkityt varaukset lomakkeella 62. Jos et ole tehnyt muita varauksia kuin toimintavarauksen, ilmoita toimintavaraus veroilmoituksen osassa X (Toimintavaraus). Lomaketta 62 ei tällöin tarvitse antaa.

324 Muut veronalaiset tuotot

Sellaiset veronalaiset tuotot, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

316 Elinkeinotoiminnan veronalaiset tuotot yhteensä

Veronalaisten elinkeinotoiminnan tuottojen yhteenlaskettu määrä.

317 Tuloslaskelman verovapaat tuotot

Tuloslaskelmaan sisältyvien muiden verovapaiden tuottojen yhteismäärä.

Muita verovapaita tuottoja ovat esim. sähkö-, tele-, vesi-, viemäri- tai kaukolämpöverkkoa ylläpitävän yhteisön verkkoon liittymisestä perimät maksut, jotka palautetaan maksajalle tai joilla saadut edut maksajalla on oikeus siirtää kolmannelle henkilölle.

Ilmoita tässä kohdassa myös korkotulon lähdeverolain alaiset talletustilien korot.

Ilmoita verovapaat tulot tässä kohdassa. Älä sisällytä verovapaita eriä muihin tuloverolaskelman tuottoeriin.

2 Elinkeinotoiminnan kulut

333 Ostot ja varastojen muutokset

Tilikauden aikana luovutettujen hyödykkeiden hankintameno.

Saat hankintamenon oikaisemalla tilikauden ostojen määrää valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella (= alkuvarasto + ostot tilikauden aikana – loppuvarasto).

334 Ulkopuoliset palvelut

Ulkopuolisten palveluiden kulujen yhteismäärä.

Henkilöstökulut
335 Palkat ja palkkiot

Maksamiesi palkkojen ja palkkioiden yhteismäärä.

336 Eläke- ja henkilösivukulut

Maksamasi eläkkeet ja henkilösivukulut.

Henkilösivukuluja ovat esim. työntekijöiden ja heidän omaistensa eläke-, sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksien ja muiden etujen ja oikeuksien järjestämisestä johtuvat vakuutusmaksut yms.

337

 




 

 

 

 

 

 

338

Poistot

Kohta 337: suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutokset, jotka kirjanpidossa rasittavat tulosta.

Jos olet tehnyt poistoja ainoastaan irtaimesta käyttöomaisuudesta, erittele poistot osassa IV (Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdyt poistot).

Jos olet tehnyt poistoja muustakin kuin irtaimesta käyttöomaisuudesta, erittele kaikki poistot lomakkeella 62.

Jos olet tehnyt tuotannollisten investointien korotettuja poistoja, erittele poistot lomakkeella 62.

Vähennyskelpoinen osuus
Kohta 338:

  • elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaiset poistot, korotetut poistot, lisäpoistot ja mahdolliset veronhuojennuspoistot (EVL 24, 30–34 ja 36–41 §).
  • mahdolliset aikaisempina vuosina tehdyt poistot, joita ei ole vähennetty verotuksessa (ns. hyllypoistot) ja jotka haluat vähentää tänä vuonna. Erittele aikaisempina vuosina vähentämättä tai hyväksymättä jätetyt poistot lomakkeella 12A.

Poistojen vähennyskelpoinen osuus ei saa ylittää EVL:ssa säädettyä poistojen enimmäismäärää.

Leasingsopimuksella käyttöön otetusta omaisuudesta ei voi verotuksessa tehdä poistoja.

341

 


342

Edustuskulut

Kohta 341: kirjanpidon mukaiset edustuskulut kokonaisuudessaan.

Vähennyskelpoinen osuus

Kohta 342: vähennyskelpoinen osa eli puolet edustuskulujen kokonaismäärästä.

343 Vuokrat

Kohta 343: maksamasi vuokrat, esimerkiksi tilavuokrat.

344 Muut vähennyskelpoiset kulut

Sellaiset vähennyskelpoiset elinkeinotoiminnan muut kulut, jotka sisältyvät tilikauden tuloslaskelmaan ja joita ei ilmoiteta elinkeinotoiminnan kuluina tuloverolaskelman muissa kohdissa. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi

  • matkakulut
  • ajoneuvokulut
  • leasingmaksut.

Ilmoita matka- ja ajoneuvokulujen perusteella tehdyt lisävähennykset kohdassa 364.

346


347

Korkokulut

Kohta 346: kirjanpidossa vähennettyjen korkokulujen määrä.

Vähennyskelpoinen osuus

Kaikkia korkokuluja ei voi vähentää elinkeinotoiminnan tuotoista. Korkoja ei voi vähentää silloin, kun taseen oma pääoma on yrittäjän yksityisottojen vuoksi negatiivinen ja yksityisottoja on rahoitettu vieraalla pääomalla. Tällaisessa tapauksessa katsotaan, että osa elinkeinotoimintaan otetuista lainoista on käytetty liikkeen- tai ammatinharjoittajan yksityisottojen rahoittamiseen. Tätä osaa koroista ei voi vähentää elinkeinotoiminnan tuotoista.

Laske mahdollinen vähennyksen ulkopuolelle jäävä osa koroista osassa VII (Laskelma korkokuluista…). Vähennä tämä osuus korkokulujen yhteismäärästä. Vähennyskelvottomien korkojen määrä ei voi olla koskaan enempää kuin elinkeinotoiminnan korkokulujen määrä. Ilmoita erotus eli korkokulujen vähennyskelpoinen osuus kohdassa 347.

Jos pidät yhdenkertaista kirjanpitoa, älä täytä osassa VII olevaa laskelmaa vähennyskelpoisista korkokuluista. Ilmoita kohdassa 347 elinkeinotoimintaan kohdistuvien lainojen korkokulut, jotka olet vähentänyt kirjanpidossa.

Älä merkitse tähän kohtaan veronlisäyksiä, viivekorkoja tai jäännösveron korkoja. Niitä ei voi vähentää verotuksessa.

349 Muut rahoituskulut

Kirjanpidon mukaiset muut rahoituskulut. Tällaisia kuluja ovat esimerkiksi lainojen hoitokulut, limiittipalkkiot, takausprovisiot, luottovakuutukset, kiinnityskulut, perimiskulut ja kurssitappiot.

353 Varausten lisäykset

Kirjanpidon mukaiset vapaaehtoisten varausten lisäykset.
Ilmoita varausten lisäykset vain, jos varausten määrä on kasvanut edellisestä verovuodesta. Kirjanpitoon merkityt varaukset tulee lisäksi eritellä lomakkeella 62. Jos et ole tehnyt muita varauksia kuin toimintavarauksen, ilmoita se liikkeen- ja ammatinharjoittajan veroilmoituksen osassa X (Toimintavaraus). Lomaketta 62 ei tarvitse täyttää.

Voit tehdä toimintavarauksen, jos olet maksanut palkkoja tilikauden aikana. Toimintavarauksen suuruus on enintään 30 % niistä palkoista, jotka on maksettu tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Verotuksessa voi tietyin edellytyksin vähentää EVL 43 §:n mukaisen jälleenhankintavarauksen, EVL 47 §:ssä tarkoitetun takuuvarauksen sekä EVL 46a §:n mukaisen toimintavarauksen lisäyksen.

364 Lisävähennykset

Lisävähennysten yhteismäärä kohdista 388 ja 392.

Erittele lisävähennykset osassa VI B (B1, Selvitys tilapäisestä työmatkasta aiheutuneista lisääntyneistä elantokustannuksista ja B2, Selvitys yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoiminnassa).

354 Kirjanpidon ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut

Kaikki ne elinkeinotoimintaan liittyvät verotuksessa vähennyskelpoiset kulut, jotka eivät sisälly tilikauden tuloslaskelmaan.

Ilmoita tässä kohdassa esimerkiksi työhuonevähennys tai laskelmaan perustuva elinkeinotoiminnan osuus oman asunnon käytöstä aiheutuneista todellisista kuluista, jos kuluja ei ole vähennetty tuloslaskelmalla. Lue lisää työhuonevähennyksestä (Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelta 2016 toimitettavaa verotusta varten).

Anna selvitys oman asunnon käyttämisestä elinkeinotoiminnassa osassa VI A, jos elinkeinotoiminnan kuluna vähennetään osuus todellisista kustannuksista.

Tässä kohdassa ilmoitetaan myös mm. elinkeinotoiminnan koulutusvähennys (erittele tiedot ja selvitä edellytykset lomakkeella 79, Vaatimus elinkeinotoiminnan koulutusvähennyksestä). Lue lisää työnantajan koulutusvähennyksestä.

355 Elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoiset kulut yhteensä

Verotuksessa vähennyskelpoisten elinkeinotoiminnan kulujen yhteismäärä.

Vähennyskelvottomat kulut

Merkitse vähennyskelvottomiin kuluihin ne kirjanpidossa vähennetyt erät, jotka eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Älä laske vähennyskelvottomia eriä mukaan muihin tuloverolaskelman kulueriin.

365 Välittömät verot

Maksettujen verojen ja veronpalautusten erotus.

Tässä kohdassa välittömällä verolla tarkoitetaan tuloveroja.

Tähän kohtaan ei merkitä esimerkiksi kiinteistöveroa, joka kohdistuu elinkeinotoiminnan käytössä olevaan kiinteistöön. Merkitse se elinkeinotoiminnan kulujen kohtaan 344 (Muut vähennyskelpoiset kulut).

366 Sakot ja muut rangaistusmaksut

Sakkoja, seuraamusmaksuja ja muita rangaistusluonteisia maksuja ei voi vähentää verotuksessa.

Veronkorotuksia ei voi vähentää verotuksessa. Sillä ei ole merkitystä, mihin veroon veronkorotukset kohdistuvat. Myöskään veronlisäyksiä ja viivekorkoa ei voi vähentää.

367 Muut vähennyskelvottomat kulut

Sellaiset kirjanpitoon sisältyvät muut kulut, joita ei voi verotuksessa vähentää elinkeinotoiminnan tulosta. Tällaisia kuluja ovat esim. yrittäjän tai puolison vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut, jotka vähennetään aina tuloverolain säännösten mukaisesti henkilöasiakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella.

Ilmoita pakolliset YEL-maksut tässä kohdassa silloin, kun ne sisältyvät kirjanpitoon mutta niitä ei ole vähennetty elinkeinotoiminnan kuluissa, ja haluat vähentää ne esitäytetyllä veroilmoituksellasi. Huom. Jos näitä maksuja ei ole vähennetty elinkeinotoiminnan kuluissa, voit vaihtoehtoisesti siirtää ne vähennettäväksi puolisosi verotuksessa.

Merkitse käyttöomaisuuteen kuuluvista osakkeista tehdyt arvonalennuspoistot tähän kohtaan, sillä niitä ei voi vähentää verotuksessa. EVL 42 §:n mukaan vähennyskelpoisia ovat vain muista arvopapereista kuin osakkeista tehty arvonalennus sekä muusta kulumattomasta käyttöomaisuudesta kuin maa-alueista tehty arvonalennus silloin, kun tällaisen omaisuuden käypä arvo on verovuoden päättyessä olennaisesti pienempi kuin poistamatta oleva hankintameno.

Tähän kohtaan ei merkitä yksityiskäyttönä tuloutettuja kuluja.

358 Elinkeinotoiminnan tulos

Positiivinen elinkeinotoiminnan tulos. Laske tulos: vähennä veronalaisista tuotoista verotuksessa vähennyskelpoiset kulut.

359 Elinkeinotoiminnan tappio

Tappiollinen elinkeinotoiminnan tulos. Tappiollinen tulos syntyy, jos verovuoden elinkeinotoiminnan vähennyskelpoiset kulut ovat suuremmat kuin veronalaiset tuotot.

II Vaatimus tappion vähentämisestä pääomatuloista

Verovuoden 2016 tappiollinen tulos voidaan joko siirtää kokonaan tai osittain vähennettäväksi elinkeinonharjoittajan pääomatuloista tai vahvistaa elinkeinotoiminnan tappioksi.

  • Jos haluat vahvistaa verovuoden 2016 tappiollisen tuloksen elinkeinotoiminnan tappioksi, tappio vähennetään elinkeinotoiminnan tuloista kymmenen seuraavan verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy.
  • Jos haluat, että koko verovuoden tappio vähennetään tulevien vuosien tuloksesta, jätä täyttämättä osa II (Vaatimus tappion vähentämisestä pääomatuloista).
  • Jos haluat, että tappio tai osa siitä siirretään pääomatulosta tehtäväksi vähennykseksi, täytä osa II.
373 Pääomatulosta vähennettävän elinkeinotoiminnan tappion määrä

Jos haluat vähentää pääomatuloista koko verovuoden tappion, merkitse tähän kohtaan koko verovuoden tappion määrä. Verovuoden tappio voidaan vähentää myös osittain pääomatuloista, jolloin loppuosa verovuoden tappiosta jää vähennettäväksi seuraavan kymmenen vuoden aikana syntyvästä elinkeinotoiminnan tulosta.

Jos puolisot harjoittavat elinkeinotoimintaa yhdessä, vaatimus tappion vähentämisestä pääomatuloista katsotaan yrittäjäpuolisoiden yhteiseksi vaatimukseksi. Tappio jaetaan vähennettäväksi puolisoiden pääomatuloista osassa III (Yritystulon jako puolisoiden kesken) ilmoitettujen työpanosten suhteessa (kohdat 371 ja 372).

III Yritystulon jako yrittäjäpuolisoiden kesken

Kun puolisot harjoittavat yritystoimintaa yhdessä, elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi molempien yrittäjäpuolisoiden tulona.

Yritystulon ansiotulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken heidän työpanostensa mukaisessa suhteessa.

Yritystulon pääomatulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on toimintaan kuuluvasta nettovarallisuudesta.

Merkitse osuudet nettovarallisuudesta kohtiin 369 ja 370 ja osuudet työpanoksista kohtiin 371 ja 372.

Ilmoittamiesi tietojen perusteella Verohallinto laskee yritystulon pääoma- ja ansiotulo-osuuden sekä jakaa ansio- ja pääomatulot yrittäjäpuolisojen kesken.

IV Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdyt poistot (EVL 30 §, 31 §)

800

801

802

Irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdyt poistot

Täytä tämä kohta, jos sinulla on vain irtainta käyttöomaisuutta. Jos käyttöomaisuuteesi kuuluu myös muuta omaisuutta kuin irtainta omaisuutta, erittele poistot lomakkeella 62. Täytä myös veroilmoituksen kohdat 337 (Poistot) ja 338 (Vähennyskelpoinen osuus).

Irtain käyttöomaisuus käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Verotuksessa jäljellä olevaan menojäännökseen verovuoden alussa (kohta 800) lisätään verovuoden aikana hankittu käyttöomaisuus (kohta 801), ja summasta vähennetään saadut luovutushinnat ja vakuutuskorvaukset (kohta 802). Näin saadusta menojäännöksestä voidaan tehdä verovuonna enintään 25 %:n suuruinen poisto.

Verotuksessa ei voi vähentää enempää poistoja kuin kirjanpidossa on verovuonna tai aikaisemmin vähennetty.

Jos kuluvan irtaimen käyttöomaisuuden hankintameno on enintään 850 euroa (pienhankinta), hankintamenon saa poistaa kerralla sinä verovuonna, jona omaisuus on otettu käyttöön. Pienhankintoina saa verovuonna vähentää yhteensä enintään 2 500 euroa.

Esimerkki: Ostat elinkeinotoimintaa varten pakettiauton, jonka hinta on 30 000 euroa. Yritykselläsi ei ole muuta käyttöomaisuutta. Tee siis poistolaskelma veroilmoituksen tässä kohdassa. Voit tehdä pakettiautosta verovuoden aikana enintään 25 %:n poiston, joka on 7 500 euroa. Merkitse pakettiauton hankintahinta 30 000 euroa kohtaan 801 (Lisäys verovuoden aikana) ja poisto 7 500 euroa kohtaan 804 (Verovuoden poistot). Kun vähennät 30 000 euron hankintahinnasta 7 500 euron poiston, saat jäljelle jäävän hankintamenon 22 500 euroa. Merkitse hankintameno kohtaan 806 (Poistamaton hankintameno verovuoden päättyessä).

Muista merkitä tämä hankintameno 22 500 euroa seuraavana verovuonna menojäännöksenä kohtaan 800 (Verotuksessa jäljellä oleva menojäännös verovuoden alussa). 

Esimerkki irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta tehdyt poistot

V Erittelyt yksityiskäytöstä

A Selvitys käyttöomaisuuteen sisältyvien / leasingsopimuksella vuokralle otettujen henkilö- ja pakettiautojen kuluista sekä muiden osittain yksityiskäytössä olleiden ajoneuvojen kuluista

Käyttöomaisuuteen sisältyvien tai leasingsopimuksella vuokralle otettujen henkilö- ja pakettiautojen kulut.

Ilmoita kulut, vaikka henkilö- tai pakettiauto ei olisikaan ollut yksityiskäytössä. Ilmoita myös muiden verovuonna osittain yksityiskäytössä olleiden ajoneuvojen kulut. Vuokralle otetut ajoneuvot ilmoitetaan, jos leasingsopimus on tehty yli kolmeksi kuukaudeksi.

Ajoneuvo kuuluu elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen silloin, kun elinkeinotoiminnan ajojen määrä on yli puolet verovuonna ajettujen kilometrien kokonaismäärästä.

379 381 382 380

 

 

 

 

 


396

 

Kohdassa ei ilmoiteta henkilöstön käytössä olevien luontoisetuautojen eli työsuhdeautojen kuluja eikä kilometrejä.

Kohta 379: käyttöomaisuuteen kuuluvat ajoneuvot.

Ilmoita kaikki ajoneuvoilla verovuoden aikana ajetut kilometrit (elinkeinotoiminnan ajot, yksityisajot, kokonaiskilometrimäärä) sekä verovuoden kulut (kulut yhteensä, kulut keskimäärin / km, yksityisajojen osuus kuluista).

Kohta 396: Ilmoita, onko yksityisajojen osuus kuluista vähennetty kirjanpidossa vai ei. Jos yksityisajojen osuus kuluista on vähennetty kirjanpidossa menona, merkitse rasti kohtaan 1 ja ilmoita yksityisajojen kulut tuloverolaskelman kohdassa 313. Jos yksityisajojen kulut eivät sisälly elinkeinotoiminnan kuluina vähennettyihin eriin, merkitse rasti kohtaan 2.

Esimerkki: Auton varsinaiset kulut ovat 10 000 euroa. Autosta on tehty verovuonna 3 000 euron poisto. Autokulut ovat yhteensä 13 000 euroa (kohta 381). Autolla on ajettu verovuoden aikana 35 000 km, josta elinkeinotoiminnan matkoja on ollut 20 000 km ja yksityisajoja 15 000 km. Keskimääräiset autokulut lasketaan sentin tarkkuudella. Autokulut keskimäärin ovat 13 000 euroa / 35 000 km = 0,37 euroa/km. Kun yksityisajojen määrä 15 000 km kerrotaan keskimääräisillä kuluilla 0,37 euroa/km, saadaan yksityisajojen osuudeksi 5 550 euroa (kohta 382). Koska kirjanpidossa on vähennetty kaikki autokulut, merkitään rasti kohtaan 1 (396) ja 5 550 euroa siirretään kohtaan 313.
B Rahan nostot ja sijoitukset kirjanpidon mukaan

384

 


385

 

Täytä tämä kohta vain, jos pidät kahdenkertaista kirjanpitoa.

Kohta 384: elinkeinotoiminnasta rahana tehdyt nostot kalenterivuoden aikana.

Kohta 385: elinkeinotoimintaan kalenterivuoden aikana rahana tehdyt sijoitukset.

VI Lisäselvitykset ja erittelyt elinkeinotoiminnan kuluista

A Selvitys yksityisvaroihin kuuluvan asunnon käyttämisestä elinkeinotoiminnassa
386  

Täytä kohta, jos olet käyttänyt omaa asuntoasi elinkeinotoiminnassa.

Asunto kuuluu yksityisvaroihin, jos vähintään puolet asunnosta on ollut muussa kuin elinkeinotoiminnan käytössä.

Laske asunnon kuluista pinta-alan perusteella se suhteellinen osuus, joka kohdistuu verovuonna elinkeinotoiminnan käytössä olleeseen asunnon osaan.

Jos kuluja ei ole kirjattu kirjanpitoon, siirrä kohtaan 386 merkitty määrä kohtaan 354 (Kirjanpidon ulkopuoliset vähennyskelpoiset kulut). Jos kulut sisältyvät kirjanpitoon, ilmoita ne kohdassa 344 (Muut vähennyskelpoiset kulut).

Esimerkki: Asunnon pinta-ala on 90 m2. Siitä on elinkeinotoiminnan käytössä työhuone, jonka pinta-ala on 9 m2. Asunnon vuokra on 1 000 euroa/kk eli 12 000 euroa vuodessa. Elinkeinotoiminnan osuus kuluista on 9 m2 / 90 m2 x 12 000 e = 1 200 e (merkitään kohtaan 386).

Yksityisvaroihin kuuluvaa asuntoa ei oteta huomioon, kun liikkeen- tai ammatinharjoittajan nettovarallisuutta lasketaan (KHO 1998/3248).

B Lisävähennys

Liikkeen- tai ammatinharjoittaja saa tehdä verotuksessa ns. lisävähennyksen, joka perustuu tilapäiseen työmatkaan tai yksityisvaroihin kuuluvan auton käyttöön elinkeinotoiminnassa (EVL 55 §).

Lisävähennysten enimmäismäärät ovat samat kuin kilometrikorvausten ja päivärahojen enimmäismäärät. Katso määrät Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksestä (Verohallinnon päätös matkakustannusten korvauksista vuonna 2016).

Lisääntyneiden elantokustannusten vähentämisessä noudatetaan soveltuvin osin perusteita, jotka on kerrottu päätöksen pykälissä 6 ja 10–13.

Jos kirjanpidossa on vähennetty lisääntyneitä elantokustannuksia tai yksityisvaroihin kuuluvan auton kuluja enemmän kuin kustannuskorvauspäätöksen mukaan lasketut enimmäismäärät ovat, verotuksessa vähennetään todelliset kustannukset. Lisävähennystä ei silloin enää voi tehdä.

B1 Selvitys tilapäisestä työmatkasta aiheutuneista lisääntyneistä elantokustannuksista

Lisääntyneiden elantokustannusten perusteella voi tehdä lisävähennyksen elinkeinotoimintaan liittyvästä matkasta, joka on tilapäisesti tehty tavanomaisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Jos matkat on tehty tavanomaiseen toiminta-alueeseen kuuluvaan toimipaikkaan, oikeutta vähennykseen ei ole.

387

 



388

 

Merkitse kokopäivärahan (yli 10 tuntia), osapäivärahan (yli 6 tuntia) ja ulkomaanpäivärahan suuruiseen vähennykseen oikeuttavat tilapäiset työmatkat omille riveilleen.

Merkitse omaan sarakkeeseensa matkapäivien lukumäärä. Vähennyksen enimmäismäärät matkapäivää kohden ovat

  • yli 10 tunnin matkalta 40,00 euroa
  • yli 6 tunnin matkalta 19,00 euroa.

Katso ulkomaan päivärahojen enimmäismäärät (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016).

Laske lisävähennyksen määrä: Vähennä yhteenlasketuista enimmäismääristä kirjanpidossa kuluksi kirjattu määrä. Jos et ole vähentänyt lisääntyneitä elantokustannuksia kirjanpidossa, lisävähennys on sama kuin enimmäismäärät yhteensä.

Siirrä kohdassa 388 ilmoittamasi määrä tuloverolaskelman kohtaan 364.

B2 Selvitys yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä elinkeinotoiminnassa

Auto kuuluu liikkeen- tai ammatinharjoittajan yksityisvaroihin, jos auton kaikista ajokilometreistä vähintään 50 % on muita kuin elinkeinotoimintaan liittyviä ajoja (esimerkiksi yksityisajoja, muita kuin elinkeinotoiminnan tulolähteen ajoja ja muun tulonhankkimistoiminnan ajoja).

Lisävähennystä ei voi tehdä elinkeinotoiminnan varoihin kuuluvan auton käytöstä. Auto kuuluu elinkeinotoiminnan varoihin, jos yli puolet auton ajokilometreistä on elinkeinotoiminnan ajoja. Silloin elinkeinotoiminnan kuluina vähennetään auton todelliset kustannukset, joista on vähennetty yksityiskäytön osuus.

Lisävähennyksen saaminen edellyttää, että elinkeinotoimintaan liittyvistä matkoista on pidetty ajopäiväkirjaa.

Ajopäiväkirjaan merkitään

  • matkan alkamis- ja päättymisaika
  • matkan alkamis- ja päättymispaikka
  • matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä
  • matkan pituus
  • matkan tarkoitus
  • auton käyttäjä.

Ajopäiväkirjasta tulee selvitä myös ajettujen kilometrien kokonaismäärä vuoden aikana. Ajopäiväkirjan vaihtoehtona voidaan antaa muu selvitys, jos kyse on yksittäisestä matkasta tai vähäisistä ajomääristä. Selvityksen sisällön tulee vastata ajopäiväkirjaa. Älä lähetä ajopäiväkirjaa veroilmoituksen liitteenä. Lähetä se vain, jos Verohallinto pyytää sitä erikseen.

389

390

391

392

 

Kohta 389: yksityisvaroihin kuuluvalla autolla verovuoden aikana ajettu kokonaiskilometrimäärä.

Kohta 390: elinkeinotoimintaan liittyvien ajojen kilometrimäärä. Vähennyksen enimmäismäärä on 0,43 euroa/km. Kilometrikohtaista arvoa voidaan korottaa joissain tilanteissa.

Katso erityistilanteet Verohallinnon päätöksestä (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2016)

Laske lisävähennys: Vähennä yhteenlasketuista enimmäismääristä kirjanpidossa kuluksi kirjattu määrä. Jos et ole vähentänyt yksityisvaroihin kuuluvan auton käytöstä aiheutuneita kuluja kirjanpidossa, lisävähennys on sama kuin enimmäismäärät yhteensä.

Siirrä kohdassa 392 ilmoittamasi määrä tuloverolaskelman kohtaan 364.

VII Laskelma vähennyskelvottomista korkokuluista

383 Laskelma korkokuluista, jotka eivät ole vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan tulosta silloin, kun oma pääoma on yksityisottojen vuoksi negatiivinen

Täytä tämä kohta vain, jos pidät kahdenkertaista kirjanpitoa.

Jos liikkeen- tai ammatinharjoittajan oma pääoma on yksityisottojen vuoksi negatiivinen ja yksityisottoja on jouduttu rahoittamaan vieraalla pääomalla, kohdistuu osa lainoista yksityisottojen rahoittamiseen eikä elinkeinotoimintaan. Tällaisesta lainasta aiheutuneita korkoja ei voi vähentää elinkeinotoiminnan kuluna.

Laske tässä kohdassa, mitä osaa korkokuluista ei voi vähentää elinkeinotoiminnasta negatiivisen oman pääoman vuoksi.

Vähennä vähennyskelvoton koron määrä (kohta 383) elinkeinotoiminnan korkokulujen määrästä (kohta 346). Vähennyskelvottomien korkojen määrä ei voi koskaan olla suurempi kuin elinkeinotoiminnan korkokulujen määrä. Ilmoita erotus kohdassa 347 (Vähennyskelpoinen osuus).
Siirrä laskelman mukainen oikaistu negatiivinen oma pääoma varallisuuslaskelman kohtaan 747 (Oikaistu negatiivinen oma pääoma).

Vähennyskelvottomien korkojen määrä lasketaan seuraavasti (EVL 18 § 2 mom.):

Lisää omaan pääomaan sisältyvät arvonkorotukset tilikauden päättävän taseen negatiiviseen omaan pääomaan. Tämän jälkeen vähennä tilikauden tappio sekä ne aikaisempien tilikausien tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja. Kerro tämä negatiivisen oman pääoman jäännös tilinpäätöshetken mukaisella peruskorolla, johon on lisätty yksi prosenttiyksikkö. Saatu määrä on korkoa, jota ei voi vähentää elinkeinotoiminnan tulosta.

Peruskorko vuonna 2016 oli 0 %.

Korkojen vähennysoikeutta voidaan rajoittaa myös silloin, kun oma pääoma on arvonkorotuksen vuoksi positiivinen. Lue lisää korkojen vähennysoikeuden rajoituksesta (Verohallituksen kannanottoja yritysverokysymyksiin, 1531/345/2003).

Jos negatiivisen oman pääoman jäännöksen perusteella laskettu korko on tuloverolain säännösten mukaan vähennyskelpoinen, voit vähentää sen henkilöasiakkaan esitäytetyssä veroilmoituksessa pääomatuloista. Korkojen vähentämisestä on tarkempia ohjeita Esitäytetyn veroilmoituksen täyttöoppaassa 2016 (henkilöasiakkaat).

VIII Varallisuuslaskelma

Liikkeen- tai ammatinharjoittajan verotusta varten lasketaan elinkeinotoiminnan nettovarallisuus. Nettovarallisuuden arvoa käytetään, kun yritystulo jaetaan pääomatuloksi ja ansiotuloksi.

Verovuoden 2016 verotuksessa käytetään verovuoden 2015 nettovarallisuuden arvoa.

Jos elinkeinotoiminta on aloitettu vasta verovuoden aikana, pääomatulo-osuus lasketaan poikkeuksellisesti sen verovuoden lopun nettovarallisuuden perusteella.

Ilmoita elinkeinotoiminnan nettovarallisuutta koskevat tiedot osassa VIII (Varallisuuslaskelma).

Ilmoita maatalouden varat ja velat maatalouden veroilmoituksella 2 ja muun toiminnan varat ja velat henkilöasiakkaan esitäytetyllä veroilmoituksella.

Verovelat ja -saamiset

Kirjanpitolain (5. luku 18 §) mukaisia laskennallisia verosaamisia ei pidetä varoina eikä laskennallisia verovelkoja velkoina nettovarallisuuslaskelmassa. Nettovarallisuuslaskennan ulkopuolelle jäävät myös mahdolliset tuloverovelat, joita ei ole maksuunpantu.

1 Elinkeinotoiminnan varat

Merkitse varat laskelmaan sen suuruisina kuin niiden verotuksessa poistamatta oleva hankintameno on. Poikkeukset on erikseen mainittu tässä ohjeessa.
703 Kiinteistöt, rakennukset ja rakennelmat

Kiinteistöön kuuluvat maapohja ja sillä olevat rakennukset. Kiinteistönä pidetään tuloverolain 6 §:n mukaan myös sellaista toisen maalla olevaa rakennusta, rakennelmaa ja muuta laitosta, joka voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle niin, että myös hallintaoikeus maahan siirtyy.

Erittele käyttöomaisuuteen kuuluvat kiinteistöt, rakennukset ja rakennelmat lomakkeella 18B (Luettelo elinkeinoyhtymän ja liikkeen- tai ammatinharjoittajan käyttöomaisuuskiinteistöistä) ja siirrä kiinteistöjen yhteenlaskettu arvo kohtaan 703.

Kiinteistöjen arvona käytetään joko verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa tai vuoden 2016 vertailuarvoa sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Vertailu tehdään kunkin kiinteistön sekä erillisen rakennuksen ja rakennelman osalta erikseen.

704 Koneet ja kalusto

Koneiden ja kaluston arvona pidetään tuloverotuksessa poistamatonta hankintamenoa.

705 Käyttöomaisuusarvopaperit

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit lomakkeella 8B. Vertaile käyttöomaisuuteen ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa ja vertailuarvoa.

Siirrä kohtaan 705 käyttöomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden välisumma joko hankintamenon tai vertailuarvon sarakkeesta sen mukaisesti, kummassa arvopapereiden yhteenlaskettu arvo on suurempi. Siirrä rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden välisumma kohtaan 745.

Ennen vuotta 2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden (asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden) vertailuarvona käytetään vuoden 2005 verotusarvoa. 1.1.2006 tai sen jälkeen hankitut huoneisto-osakkeet eivät ole mukana arvovertailussa. Näiden osakkeiden arvona käytetään aina verotuksessa poistamatonta hankintamenoa, johon on lisätty osakkeiden hankintamenosta vähennetty jälleenhankintavaraus.

Julkisesti noteeratun arvopaperin vertailuarvo on 70 % liikkeen- tai ammatinharjoittajan tilinpäätöspäivän mukaisesta päätöskurssista. Sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on 70 % käyvästä arvosta kalenterivuoden 2016 lopussa. Noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo on osakkeen verotusarvo, joka on mainittu kyseisen yhtiön verotuspäätöksessä.

706 Muu käyttöomaisuus

Muuhun käyttöomaisuuteen kuuluvien hyödykkeiden arvo. Ilmoita kohdassa esimerkiksi

  • soran- ja savenottopaikat
  • malmi- ja mineraaliesiintymät
  • kivilouhokset
  • turvesuot
  • rautatiet
  • padot
  • sillat
  • altaat.
Vaihto-omaisuus
708 Tavarat

Tavaroita ovat ulkopuoliselta tavarantoimittajalta hankitut, sellaisenaan myytäväksi tarkoitetut hyödykkeet. Jos harjoitat tukku- tai vähittäiskauppaa, voit laskea tavaroihin myös tavaroiden myyntiä varten hankitut pakkaustarvikkeet.

709 Muu vaihto-omaisuus

Muuhun vaihto-omaisuuteen kuuluvat hyödykkeet. Muuta vaihto-omaisuutta ovat mm. aineet ja tarvikkeet sekä itse valmistettavat tuotteet.

Rahoitusomaisuus
711 Myyntisaamiset

Pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset, osamaksusaamiset yms.

714 Rahat (käteisvarat, ei pankkitalletuksia)

Liike- tai ammattitoimintaan liittyvät käteiset kassavarat. Verovapaita tai lähdeverolain alaisia talletuksia ei merkitä varoihin veroilmoituksessa.

745 Rahoitusomaisuusarvopaperit

Erittele käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit lomakkeella 8B. Vertaile käyttöomaisuuteen ja rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenoa ja vertailuarvoa. Siirrä kohtaan 745 rahoitusomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden välisumma joko hankintamenon tai vertailuarvon sarakkeesta sen mukaisesti, kummassa arvopapereiden yhteenlaskettu arvo on suurempi. Siirrä käyttöomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden välisumma kohtaan 705.

Julkisesti noteeratun arvopaperin vertailuarvo on 70 % siitä päätöskurssista, joka arvopaperilla oli liikkeen- tai ammatinharjoittajan tilinpäätöspäivänä. Sijoitusrahasto-osuuden vertailuarvo on 70 % käyvästä arvosta kalenterivuoden 2016 lopussa. Noteeraamattoman osakkeen vertailuarvo on kyseisen yhtiön verotuspäätöksessä ilmoitettu verotusarvo.

716 Muu rahoitusomaisuus (ei pankkitalletuksia)

Muut kuin aiemmissa kohdissa käsitellyt rahoitusomaisuuteen kuuluvat erät. Merkitse kohtaan esimerkiksi muut saamiset, kuten ennakkoon maksettu seuraavan vuoden vuokra.

Verovapaita tai lähdeverolain alaisia pankkitalletuksia ei merkitä veroilmoituksessa varoihin.

718 Elinkeinotoiminnan varat yhteensä

Merkitse kohtaan 718 elinkeinotoiminnan varojen yhteismäärä.

2 Elinkeinotoiminnan velat

749 Lyhytaikaiset velat

Velkaa pidetään lyhytaikaisena, jos se erääntyy maksettavaksi vuoden tai sitä lyhyemmän ajan kuluessa.

Kun nettovarallisuutta lasketaan, kirjanpitolain (5. luku 18 §) mukaisia laskennallisia verovelkoja ei pidetä velkana.

750 Pitkäaikaiset velat

Velkaa pidetään pitkäaikaisena, jos se erääntyy maksettavaksi pidemmän ajan kuin yhden vuoden kuluttua.

Vähennetään
747 Oikaistu negatiivinen oma pääoma

Oikaistun negatiivisen oman pääoman määrä, jonka olet laskenut osassa VII (Laskelma korkokuluista).

725 Elinkeinotoiminnan velat yhteensä

Elinkeinotoiminnan velat yhteensä: Laske  lyhyt- ja pitkäaikaiset velat yhteen ja vähennä saadusta summasta oikaistun negatiivisen oman pääoman määrä.

3 Elinkeinotoiminnan nettovarallisuus

Tulon jakaminen pääoma- ja ansiotuloksi

Elinkeinotoiminnan tulo jaetaan liikkeen- tai ammatinharjoittajan pääoma- ja ansiotuloksi. Verovuoden 2016 elinkeinotoiminnan tulo jaetaan pääoma- ja ansiotuloksi verovuoden 2015 elinkeinotoiminnan nettovarallisuuden perusteella.

Pääomatuloa on määrä, joka vastaa vuoden 2015 elinkeinotoiminnan nettovarallisuudelle laskettua 20 %:n tuottoa.

Pääomatuloksi voidaan katsoa myös 10 %:n tuotto. Liikkeen- tai ammatinharjoittajan on erikseen vaadittava tätä laskutapaa.

Jaettava yritystulo voidaan myös katsoa kokonaan ansiotuloksi. Liikkeen- tai ammatinharjoittajan on erikseen vaadittava tätä vaihtoehtoa.

Poikkeava tilikauden pituus (yli tai alle 12 kk) vaikuttaa pääomatulo-osuuden määrään.

Ennen pääomatulo-osuuksien laskemista nettovarallisuuteen lisätään 30 % ennakonpidätyksen alaisista palkoista, jotka liikkeen- tai ammatinharjoittaja on maksanut verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.
Jos elinkeinotoiminnan tuloon sisältyy käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen tai arvopapereiden luovutusvoittoja, on luovutusvoiton osuus elinkeinotoiminnan tulosta aina pääomatuloa nettovarallisuuden määrästä riippumatta.

Pääomatulojen verotus on progressiivista. Verotettavasta pääomatulosta maksetaan tuloveroa 30 %. Pääomatulon 30 000 euroa ylittävästä osasta vero on kuitenkin 34 %. Ansiotulosta maksettava vero on progressiivinen, toisin sanoen verotettavan tulon kasvaessa myös veroprosentti nousee.

733 Elinkeinotoiminnan positiivinen nettovarallisuus

Vähennä elinkeinotoiminnan varojen yhteismäärästä (kohta 718) elinkeinotoiminnan velkojen yhteismäärä (kohta 725). Jos tulos on positiivinen, merkitse luku tähän kohtaan.

734 Elinkeinotoiminnan negatiivinen nettovarallisuus

Vähennä elinkeinotoiminnan varojen yhteismäärästä (kohta 718) elinkeinotoiminnan velkojen yhteismäärä (kohta 725). Jos tulos on negatiivinen, merkitse luku tähän kohtaan.

IX Oman pääoman erittely

Täytä tämä kohta vain jos pidät kahdenkertaista kirjanpitoa. Jos luku on negatiivinen, merkitse eteen miinusmerkki ().
748 Oma pääoma tilikauden alussa

Oma pääoma tilikauden alussa. Merkitse tähän kohtaan mm. edellisten tilikausien voitto tai tappio. Jos oma pääoma on ollut negatiivinen tilikauden alussa, merkitse eteen miinusmerkki (–).

741 Yksityisnostot tai -sijoitukset

Tilikauden aikana tehtyjen yksityissijoitusten ja yksityisnostojen erotus. Merkitse erotuksen eteen miinusmerkki () silloin, kun tilikauden yksityisotot ovat olleet suuremmat kuin yksityissijoitukset.

742 Tilikauden voitto tai tappio (kirjanpito)

Tilikauden tulos tuloslaskelman mukaan: Merkitse tilikauden voitto plusmerkillä (+) ja tappio miinusmerkillä ().

743 Oma pääoma tilikauden lopussa

Oman pääoman positiivinen tai negatiivinen määrä tilikauden lopussa. Merkitse negatiivisen oman pääoman erän eteen miinusmerkki ().

X Toimintavaraus

871  

Verovuoden 2016 toimintavarauksen määrä. Jos et ole tehnyt muita varauksia kuin toimintavarauksen, ilmoita toimintavaraus vain tässä kohdassa. Lomaketta 62 ei tarvitse antaa.

Voit tehdä toimintavarauksen, jos tilikauden aikana on maksettu palkkoja. Verovuonna ja aikaisemmin tehtyjen purkamattomien toimintavarausten yhteismäärä ei saa ylittää 30 %:a niistä palkoista, jotka on maksettu tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Jos varaus on tehty enimmäismääräisenä ja sen jälkeen palkat vähenevät, tehtyä varausta tuloutetaan. Ilmoita varausten vähennys tuloverolaskelman kohdassa 312.

Esimerkki: Toimintavaraus on vuonna 2015 ollut 30 000 euroa. Vuonna 2016 tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana on maksettu ennakonpidätyksen alaisia palkkoja yhteensä 80 000 euroa. Tästä summasta 30 % on 24 000 euroa. Vuonna 2016 toimintavarausta tuloutetaan varausten vähennyksenä 6 000 euroa (30 000 e – 24 000 e) kohdassa 312 (Varausten vähennys) ja kohtaan 871 merkitään jäljelle jäävä osa 24 000 euroa.

XI Maksetut palkat

394  

Kaikki ennakonpidätyksen alaiset palkat, jotka on maksettu verovuoden 2016 päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Kun jaettavan yritystulon pääomatulo-osuutta lasketaan, Verohallinto lisää elinkeinotoiminnan nettovarallisuuteen 30 % tässä kohdassa ilmoittamiesi palkkojen määrästä.

Esimerkki: Liikkeenharjoittajan tilikausi on 1.7.–30.6. Tilikauden 1.7.2015–30.6.2016 (= verovuosi 2016) aikana on maksettu palkkoja 20 000 euroa. Koska tilikausi on 12 kuukauden mittainen, ilmoitetaan kohdassa 394 tilikauden aikana maksettujen palkkojen määrä 20 000 euroa.

XII Käyttöomaisuusarvopapereiden ja -kiinteistöjen luovutusvoitot

393  

Käyttöomaisuuteen kuuluvien arvopapereiden ja kiinteistöjen luovutusvoitot. Luovutusvoitolla tarkoitetaan luovutushinnan ja verotuksessa poistamattoman hankintamenon positiivista erotusta. Laske luovutusvoittojen määrä mukaan tuloverolaskelmalla ilmoitettuihin tuottoihin.

Pääomatuloksi katsotaan aina vähintään käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoittoja vastaava määrä. Näistä luovutusvoitoista on siksi annettava erillinen selvitys.

Älä merkitse tähän kohtaan luovutusvoiton sitä osaa, joka on siirretty jälleenhankintavaraukseen.

XIII Vaatimus jaettavasta yritystulosta

395  

Yritystulo on pääomatuloa siihen määrään saakka, joka vastaa elinkeinotoiminnan edellisen verovuoden nettovarallisuudelle laskettua 20 %:n vuotuista tuottoa.

Jos vaadit, että yritystuloa jaettaessa pääomatuloksi katsotaan 20 %:n sijaan vain 10 %:n vuotuinen tuotto nettovarallisuudelle, merkitse rasti vaihtoehtoon 1. Jos vaadit, että jaettava yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi, merkitse rasti vaihtoehtoon 2. Verotuksellisesti edullisin vaihtoehto määräytyy tapauskohtaisesti kunkin elinkeinonharjoittajan ja tämän puolison ansiotulojen sekä niistä tehtävien vähennyksien mukaan.

Jos puolisot harjoittavat elinkeinotoimintaa yhdessä, vaatimus jaettavasta yritystulosta (rasti kohdassa 395) katsotaan yrittäjäpuolisoiden yhteiseksi vaatimukseksi.

  Päiväys ja allekirjoitus

Merkitse päiväys. Muista allekirjoittaa veroilmoitus.

Sivu on viimeksi päivitetty 17.4.2017