2Y Maatalouden veroilmoitus – maatalousyhtymän yksityiskohtainen täyttöohje

Maatalouden veroilmoituslomaketta 2Y käyttävät maatalousyhtymät. Muut maataloudenharjoittajat käyttävät veroilmoitusta 2. Veroilmoituksen tietojen tulee perustua muistiinpanoihin, joissa on tulo- ja menokirjaukset ja niihin liittyvät tositteet. Lomakesivulta saat lomakkeen ja lisätietoa.

Jos korjaat aiemmin antamaasi veroilmoitusta, tee uusi korvaava veroilmoitus. Anna kaikki aiemmin antamasi tiedot uudelleen, pelkkä virheellisen tiedon korjaaminen tai uuden tiedon lisääminen ei riitä.

Verohallinto laskee yrittäjävähennyksen yhtymän osakkaiden puolesta eikä sitä tarvitse erikseen vaatia veroilmoituksella.

Maatalouden veroilmoituksen ja sen liitelomakkeet voi antaa OmaVerossa.

Sisällys:

1 Yhtymän tiedot
2 Tuloverolaskelma (A Maatalouden tulot ja B Maatalouden menot)
3 Osakkaan osuuksia koskevat tiedot ja vaatimus maatalouden tulon ansio- ja pääomatulojaosta
4 Maatalouden poistot
5 Selvitys maatalouden kalustoon kuuluvista ajoneuvoista ja niiden käytöstä
6 Selvitys yksityistalouteen kuuluvan auton käytöstä maataloudessa
7 Maatalouden varallisuuslaskelma (kaikki maatilat yhteensä)
8 Kokonaan pääomatulona verotettavat muut tulot ja maa-ainesten myyntituloon kohdistuvat tulonhankkimismenot
9 Maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden luovutusvoitot
10 Maksetut palkat
11 Purkamattomat varaukset

1 Yhtymän tiedot

Nimi ja Y-tunnus

Maatalousyhtymän nimi ja Y-tunnus.

Toimiala

Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukainen toimiala (toimialan numerokoodi ja toimialan nimi). Muutos esitäytettyyn toimialatietoon on tehtävä ytj.fi:n kautta muutos- ja lopettamisilmoituksella. Muutosilmoituksen voi antaa sähköisesti tai lomakkeella Y5.

Veroilmoitusta täydentävien tietojen antaja

Ilmoita sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa veroilmoitusta täydentäviä tietoja.

2 Tuloverolaskelma (kaikki maatilat yhteensä)

Tuloverolaskelma perustuu Verohallinnon määrittelemään muistiinpanokaavaan. Maatalousyhtymän muistiinpanoissa on oltava vastaava laskelma. Lue lisää ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista

Ilmoita tuloverolaskelman Verotus-sarakkeessa maataloustoiminnan veronalaiset tuotot ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut.

Ilmoita Muistiinpanot-sarakkeessa ne tulo- ja menoerät, joissa muistiinpanoihin kirjattu määrä saattaa erota veronalaisesta tai verotuksessa huomioon otettavasta määrästä. Jos veroilmoituksessa on tulo- tai menoerän kohdalla sekä Muistiinpano- että Verotus-sarake, täytä molemmat sarakkeet, vaikka luvut olisivat yhtä suuret.

Ilmoita tulot ja menot ilman niihin sisältyvää arvonlisäveroa. Jos et ole arvonlisäverovelvollinen, merkitse tiedot arvonlisäverollisina.

2A Maatalouden tulot

Maatalouden tuloa ovat kaikki tulot, jotka yhtymä on saanut maatalouteen liittyvästä toiminnasta rahana tai rahanarvoisena etuutena. Maatalouden tuet ovat kokonaan veronalaisia. Myös energiatuotteiden valmisteveron palautus ja arvonlisäveron alarajahuojennus ovat maatalouden veronalaista tuloa.

Ilmoita myyntitulot nettomääräisinä ilman arvonlisäveron osuutta.

Tulo kirjataan saaduksi sille päivälle, jona se on nostettu tai merkitty tilille.

Arvonlisäverollinen myynti 24 %

1 Myyntitulot kotieläimistä (ilman arvonlisäveroa, ei jaksotettuja myyntituloja)

Eläinten myynnistä saatujen tulojen (arvonlisäverokanta 24 %) yhteismäärä ilman arvonlisäveroa. Ilmoita jaksotettu myyntitulo kuitenkin tämän osan 2A kohdassa 2

2 Jaksotettavat myyntitulot kotieläimistä vuonna 2019

Myyntitulot kotieläimistä voi jaksottaa verovuodelle ja kahdelle seuraavalle vuodelle, jos yhtymä on myynyt merkittävän osan tilan kotieläimistä. Merkitse tähän se osuus vuoden 2018 kotieläinten myyntitulosta, jonka yhtymä jaksottaa vuosien 2018–2020 tuloksi.

3 Vuoden 2019 tuloksi jaksotetut myyntitulot kotieläimistä (vuosilta 2017 –2019)  

Merkitse tähän ne kotieläinten myynnistä vuosina 2017–2019 saadut myyntitulot, jotka yhtymä jaksottaa vuoden 2019 tuloksi.

4 Muut myyntitulot (ilman arvonlisäveroa)

Muut 24 %:n arvonlisäverokannan mukaiset tulot, esimerkiksi

  • yhtymän saamat työkorvaukset
  • maatalouteen kuuluvien koneiden vuokraamisesta saadut tulot
  • metsätalouden sivutulot.

Arvonlisäverollinen myynti 14 %

5 Kotieläintuotteiden myyntitulot (ilman arvonlisäveroa)

Kotieläintuotteiden, esimerkiksi maidon, 14 %:n arvonlisäverokannan mukainen myynti.

6 Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot (ilman arvonlisäveroa)

Kaikki 14 %:n arvonlisäverokannan mukaiset kasvinviljelytulot, myös puutarhatuotteiden myyntitulot.

Arvonlisäverollinen myynti 10 %

7 Majoituspalveluiden yms. myyntitulot (ilman arvonlisäveroa)

Kaikki 10 %:n arvonlisäverokannan mukaiset myyntitulot, esimerkiksi majoituspalveluista saadut myyntitulot.

Maatalouden arvonlisäverottomat tulot, alv 0 %

8 Valtiolta saadut tuet

Valtiolta saadut tuet, mukaan lukien pellon metsityksen perusteella maksetut tulonmenetyskorvaukset.
Ilmoita maataloustuotteiden ostajien välityksellä saadut tuet kuitenkin seuraavassa kohdassa 9 (Muut arvonlisäverottomat tuet ja korvaukset).

Ilmoita maatalouden investointeihin saamasi tuet osassa 4 (Maatalouden poistot A–C).

9 Muut arvonlisäverottomat tuet ja korvaukset

Muut arvonlisäverottomat tuet, muun muassa

  • maataloustuotteiden ostajien välityksellä saadut tuet
  • muut kuin valtion maksamat tuet
  • korvaukset, jotka luetaan suoraan tuloksi.

10 Tasausvarauksen suora tuloutus

Se osa aiempina vuosina tehdyistä tasausvarauksista, jonka ilmoitat suoraan tulona verovuonna 2019. Merkitse maatalouden tasausvaraus suoraan tuloksi, jos yhtymä ei käytä varausta maatalouden investointeihin.

Yhtymän on käytettävä tasausvaraus investointeihin tai tuloutettava se viimeistään kolmantena verovuotena varauksen tekemisestä. Erittele käyttämättömät varaukset osassa 11 (Purkamattomat varaukset).

Lisätietoa tasausvarauksesta on tämän täyttöohjeen osassa 11 (Purkamattomat varaukset).

11 Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot (mm. pellon vuokratulot)

Muiden maataloudesta saatujen arvonlisäverottomien tulojen yhteismäärä. Muita tuloja ovat esimerkiksi

  • maa- tai metsätalouteen liittyvät vuokratulot (kuten pellon vuokratulot)
  • luovutusvoitot maatalouden arvopapereista tai osuuksista
  • vahingonkorvaukset sadosta, eläimistä ja maataloustarvikkeista
  • se osa yhtymän aiempina vuosina tekemistä jälleenhankintavarauksista, jonka yhtymä tulouttaa suoraan verovuonna 2019.

12 Tuloutus yksityiskäytöstä, jos yksityiskäytön kulut on vähennetty muistiinpanoissa

Sellaisten maatalouden muistiinpanoihin kirjattujen menojen yhteismäärä, jotka eivät kohdistu maatalouteen, esimerkiksi seuraavien aineiden ja tarvikkeiden yksityiskäytöstä aiheutuneet menot:

  • maatalouden koneet ja kalusto
  • sähkö
  • puhelin
  • vesi.

Näitä menoja ei voi vähentää maatalouden verotuksessa.

13 Muut lisäykset

Esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennus tai energiatuotteiden valmisteveron palautus.

Osingot ja ylijäämät, jotka kuuluvat kiinteästi maatalousyhtymän toimintaan

Jos maatalousyhtymän osakkaan omistamat osakkeet tai osuudet liittyvät kiinteästi maatalousyhtymän harjoittamaan maatalouteen, ilmoita osakkeille ja osuuksille maksetut osingot ja ylijäämät sekä niiden veronalaiset osuudet osan 2A (Maatalouden tulot) kohdissa 14–17.

Osakkeet tai osuudet liittyvät kiinteästi yhtymän maatalouteen, jos ne ovat sellaisesta maataloustuotteita jalostavasta yhtiöstä, jolle maatalousyhtymä tuottaa tai toimittaa omia tuotteitaan.

Osinkojen ja ylijäämien veronalainen osuus määräytyy sen mukaan, onko osingon tai ylijäämän maksaja julkisesti noteerattu yhteisö vai ei. Yhtiö tai osuuskunta on julkisesti noteerattu esimerkiksi silloin, kun sen arvopapereilla tai osuuksilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä.

Metsäyhtiöiden ja puhelinyhtiöiden osingot sekä metsäosuuskuntien ja puhelinosuuskuntien ylijäämät eivät kuulu maatalouden tulolähteeseen, joten älä ilmoita niitä tässä. Osakkaiden on ilmoitettava nämä osingot ja ylijäämät esitäytetyn veroilmoituksensa yhteydessä joko OmaVerossa tai lomakkeella 50B (Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset), kohdassa 2 Osingot ja ylijäämät.

14 Osingot julkisesti noteeratuista yhtiöistä

Osingot yhtiöistä, jotka on julkisesti noteerattu. Ilmoita osingot vain, jos yhtiö liittyy kiinteästi maatalousyhtymän toimintaan.

Veronalainen osuus 

Osinkojen veronalainen osuus.

Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osingoista 85 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 15 % on verovapaata tuloa.

15 Osingot muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä

Osingot yhtiöistä, joita ei ole julkisesti noteerattu. Ilmoita osingot vain, jos yhtiö kuuluu kiinteästi maatalousyhtymän toimintaan.

Veronalainen osuus

Osinkojen veronalainen osuus.

Muulta kuin julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadusta osingosta 85 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 15 % verovapaata tuloa.

16 Ylijäämät julkisesti noteeratuista osuuskunnista Suomesta, muista EU-/ETA-maista ja sellaisista ETAn ulkopuolisista maista, joiden kanssa Suomella on verosopimus

Ylijäämät, jotka yhtymä on saanut julkisesti noteeratuista osuuskunnista. Ilmoita ylijäämät vain niistä yhtiöistä, jotka kuuluvat kiinteästi maatalousyhtymän toimintaan.

Veronalainen osuus

Veronalainen osuus julkisesti noteerattujen osuuskuntien ylijäämistä.

Julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 85 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Suomessa ei tällä hetkellä ole julkisesti noteerattuja osuuskuntia..

17 Ylijäämät muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista Suomesta, muista EU-/ETA-maista ja ETAn ulkopuolisista maista

Ylijäämät muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista. Ilmoita ylijäämät vain niistä osuuskunnista, jotka kuuluvat kiinteästi maatalousyhtymän toimintaan.

Veronalainen osuus

Veronalainen osuus muiden kuin julkisesti noteerattujen osuuskuntien ylijäämistä.

Muun kuin julkisesti noteeratun osuuskunnan ylijäämiä verotetaan lievemmin 5 000 euron osakaskohtaiseen yhteismäärään saakka. Rajan alle jäävistä ylijäämistä 25 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 75 % verovapaata tuloa. Silloin, kun osakaskohtaiset ylijäämät ylittävät 5 000 euroa, ylimenevästä määrästä on veronalaista maatalouden tuloa 75 % ja verovapaata tuloa 25 %.

Tämä ylijäämiä koskeva lievennys on osakaskohtainen, ja se käytetään osakkaiden eri tulolähteisiin seuraavassa järjestyksessä: ensin osakkaan henkilökohtaiseen tulolähteeseen, sen jälkeen maatalouden tulolähteeseen ja viimeisenä elinkeinotoiminnan tulolähteeseen.

Laske, kuinka paljon kullakin osakkaalla on käyttämätöntä lievennystä. Lievennyksen enimmäismäärä on 5 000 euroa osakasta kohden. Vähennä 5 000 eurosta se osuus, joka on käytetty ensin osakkaan omiin henkilökohtaisen tulolähteen ylijäämiin ja sen jälkeen hänen oman maataloutensa ylijäämiin.

Laske osakkaiden jäljellä olevat lievennykset yhteen. Vähennä yhteissumma yhtymän saamista ylijäämistä. Et voi kuitenkaan vähentää enempää kuin yhtymä on saanut ylijäämiä eli et voi merkitä tähän kohtaan negatiivista lukua.

Huomioi, että osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus on aina ylijäämän saajalle kokonaan veronalaista tuloa, kun palautus kuuluu maatalouteen.

Tulot yhteensä

Maataloustoiminnan veronalaisten tulojen yhteenlaskettu määrä osan 2A kohdista 1–17 (Verotus-sarakkeesta).

2B Maatalouden menot

Vähennyskelpoisia menoja ovat maatalouden tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Jos yhtymä on arvonlisäverovelvollinen, merkitse maatalouden menot veroilmoitukseen ilman hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Jos yhtymä ei ole arvonlisäverovelvollinen, merkitse menot arvonlisäverollisina.

Meno kirjataan sille päivälle, jona se on maksettu.

1 Palkat

Ilmoita tässä kohdassa verovuonna maataloudessa työskennelleille henkilöille maksetut palkat ja palkkiot sivukuluineen.

Älä ilmoita tässä korvauksia tai kustannusten korvauksia, jotka yhtymä on maksanut kunnalle lomituksesta ja sijaisavusta. Ilmoita ne tämän osan 2B kohdassa 7 (Muut maatalouden arvonlisäverottomat menot).

2 Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 24 % (ilman arvonlisäveroa)

Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset 24 %:n verokannan mukaiset ostot, mm.

  • kotieläinten, lannoitteiden ja siementen hankintamenot
  • sellaisen arvonlisäverollisena hankitun maatalouskaluston hankintameno, jota et vähennä poistoina.

Merkitse kotieläinten jaksotettu hankintameno tämän osan 2B kohtaan 4 (Vuoden 2019 poistona vähennettävät jaksotetut kotieläinten hankintamenot).

3 Jaksotettavat kotieläinten hankintamenot vuonna 2019

Merkitse se osuus vuonna 2019 ostettujen kotieläinten hankintamenoista, jonka yhtymä jaksottaa vuosien 2019–2021 menoksi.

Kotieläinten hankintamenon voi vähentää kolmelle vuodelle jaksotettuna.

4 Vuoden 2019 poistona vähennettävät jaksotetut kotieläinten hankintamenot (vuosilta 2017–2019)

Vuoden 2019 menoksi jaksotetut kotieläinten hankintamenot vuosilta 2017–2019.

5 Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 14 % (ilman arvonlisäveroa) ja 6 Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 10 % (ilman arvonlisäveroa)

Merkitse 10 %:n ja 14 %:n arvonlisäverokannan mukaiset ostot, kuten rehut ja eläinten lääkkeet.

7 Muut maatalouden arvonlisäverottomat menot 0 %

Ne muistiinpanoihin kirjatut vuosimenot, jotka eivät sisällä arvonlisäveroa, kuten vuokrat, vakuutusmaksut ja kiinteistövero maatalouden rakennuksista sekä rakennuspaikoista.

Ilmoita tässä kohdassa myös korvaukset tai kustannusten korvaukset, jotka yhtymä on maksanut kunnalle lomituksesta ja sijaisavusta.

8 Poistot

Verovuonna tehtyjen maatalouden poistojen yhteismäärä. Maataloudessa voi tehdä poistoja esimerkiksi rakennuksista, koneista, silloista, tukioikeuksista, asfaltoinneista ja salaojista.

Erittele poistot kohdassa 4A ja 4B (Maatalouden poistot: A Poistot rakennuksista ja rakennelmista / B Poistot maatalouteen kuuluvista muista varallisuuseristä).

Poistoina voi vähentää sellaisen hyödykkeen hankintamenon, jonka todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli 3 vuotta.

Lisätietoa poistoista on tämän täyttöohjeen kohdassa 4 (Maatalouden poistot).

9 Verovuodelta tehty tasausvaraus

Ilmoita tässä tasausvaraus, jonka yhtymä on tehnyt verovuodelta 2019.

Maatilan maatalouden puhtaasta tulosta voi vähentää tasausvarauksen, joka on enintään 40 % puhtaasta tulosta. Puhtaan tulon saat laskettua vähentämällä maatilan maatalouden veronalaisista tuloista näiden tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Älä kuitenkaan huomioi maatalouden korkomenoja tai indeksi- ja kurssitappioita.

Ilmoita tasausvarauksena vain täydet sadat eurot. Jos maatiloja on useita, huomioi tasausvarauksien yhteismäärää laskiessasi vain täydet sadat eurot.

Esimerkki: Maatilan maatalouden puhdas tulo on 29 560 euroa. Siitä voi vähentää enintään 40 %:n suuruisen tasausvarauksen. 40 % puhtaasta tulosta on 11 824 euroa. Koska tasausvarauksena huomioidaan vain täydet sadat eurot, maatilaa koskeva tasausvaraus on kuitenkin enintään 11 800 euroa.

Tasausvarauksen enimmäismäärä maatilaa kohti on 13 500 euroa verovuonna 2019. Vähimmäismäärä on 800 euroa maatilaa kohti. Tasausvaraus muodostetaan ja käytetään maatilakohtaisesti. Kohdista tulot ja menot muistiinpanoissa maatiloittain, koska muistiinpanoista on käytävä ilmi kunkin maatilan tasausvarausten perusteet.

Erittele purkamattomat varaukset kohdassa 11 (Purkamattomat varaukset).

10 Muut vähennykset

Ne vähennyskelpoiset erät, joita ei ole vähennetty muistiinpanoissa, muun muassa

Menot yhteensä

Verotuksessa vähennyskelpoisten maatalouden menojen yhteismäärä osan 2B kohdista 1–10 (Verotus-sarakkeesta).

Maatalouden tulos

Positiivinen maatalouden tulos.

Laske tulos vähentämällä maatalouden tulojen yhteismäärästä verotuksessa vähennyskelpoisten menojen yhteismäärä.

Maatalouden tappio

Tappiollinen maatalouden tulos.

Merkitse maatalouden tulos tähän, jos se on tappiollinen eli verovuoden vähennyskelpoiset menot ovat suuremmat kuin maatalouden tulot.

3 Osakkaan osuuksia koskevat tiedot ja vaatimus maatalouden tulon ansio- ja pääomatulojaosta

Yhtymän osakkaan osuuksia koskevat tiedot

Täytä osakkaan tiedot tähän, jos

  • osakas vaatii muuta pääomatulo-osuutta kuin 20 %:n enimmäismäärää
  • • osakkaalle halutaan verovuonna jakaa yhtymän tulosta tai varallisuudesta eri osuus kuin Verohallinnon asiakasrekisteriin on merkitty. Huomaa, että Tulo- ja varallisuusosuuksien pysyvistä muutoksista on ilmoitettava ytj.fi:n kautta muutos- ja lopettamisilmoituksella.

Täytä tiedot osakaskohtaisesti. Jos ilmoitat useamman kuin kolmen osakkaan tietoja, käytä lisälehteä 36A Maatalousyhtymän osakkaat.

Tietoja ei tarvitse täyttää, jos osakkaiden tulo- ja varallisuusosuudet eivät ole muuttuneet eikä kukaan osakkaista vaadi pääomatulo-osuudeksi muuta osuutta kuin 20 %:n enimmäismäärää.

Osuus yhtymän maatalouden tuloksesta (prosentteina)

Täytä tämä kohta, jos maatalousyhtymän tulo-osuus halutaan verovuonna jakaa muulla tavoin kuin Verohallinnon asiakasrekisteriin merkittyjen osuuksien mukaan. Tulo-osuus voidaan jakaa muulla tavalla esimerkiksi silloin, jos joku osakkaista on poikkeuksellisesti työskennellyt maatalousyhtymän hyväksi enemmän kuin osuuttaan vastaavalla työpanoksella. Ilmoita tässä tapauksessa yhtymän jokaisen osakkaan osuus yhtymän maatalouden tuloksesta prosentteina. Kaikkien osakkaiden osuuksien pitää aina olla yhteensä 100 %.

Osuus yhtymän maatalouden varallisuudesta (prosentteina)

Täytä tämä kohta, jos maatalousyhtymän varallisuusosuus halutaan jakaa muulla tavoin kuin Verohallinnon asiakasrekisteriin on merkitty. Varallisuusosuus voi olla tavallista suurempi esimerkiksi silloin, jos osakas on sijoittanut väliaikaisesti maatalousyhtymän käyttöön omaa muuta omaisuuttaan. Tämä lisääntynyt maatalouden varallisuusosuus otetaan huomioon seuraavana verovuonna, kun tuloa jaetaan ansio- ja pääomatuloksi.

Vaadin, että maataloustoiminnasta saamani tulo-osuus jaetaan seuraavasti:

Verohallinto jakaa maatalouden tulon pääomatuloksi ja ansiotuloksi osakkaan nettovarallisuusosuuden perusteella. Pääomatuloa on määrä, joka vastaa edellisen vuoden maatalouden nettovarallisuudelle laskettua 20 %:n vuotuista tuottoa.

Osakas voi erikseen vaatia, että pääomatuloksi lasketaan 10 %:n vuotuinen tuotto nettovarallisuudelle tai että jaettava yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi.

10 % pääomatuloa

Merkitse rasti tähän ruutuun, jos osakas vaatii, että pääomatulon enimmäismäärä on 10 % nettovarallisuudesta.

Kokonaan ansiotuloa

Jos osakas vaatii, että jaettava yritystulo on kokonaan ansiotuloa, merkitse rasti tähän vaihtoehtoon.

Osakkaan on tehtävä vaatimus jaettavasta yritystulosta joko veroilmoituksen yhteydessä tai viimeistään ennen verovuodelta toimitettavan verotuksen päättymistä. Verovuodesta 2018 alkaen verotuksen päättymispäivä ei ole enää sama kaikille asiakkaille. Osakas voi tarkistaa verotuksensa päättymispäivän vuoden 2019 verotuspäätöksestään, jonka hän saa, kun veroilmoitus on käsitelty.

Osakkaita on enemmän kuin kolme

Merkitse rasti tähän kohtaan, jos ilmoitat useamman kuin kolmen osakkaan tietoja. Käytä silloin lisälehteä 36A.

4 Maatalouden poistot

Laske poistot maatalouden rakennuksista ja rakennelmista osaan A sekä poistot maatalouteen kuuluvasta muusta varallisuudesta osaan B. Ilmoita käyttöön ottamattomien koneiden ja rakennusten hankintamenot osassa C.

4A Poistot rakennuksista ja rakennelmista

Ilmoita rakennukset ja niistä tehdyt poistot enimmäispoistoprosentin mukaan ryhmiteltynä:

Prosenttitaulukko 
tuotantorakennukset  10%
kasvihuoneet tms. rakennelmat 20%
asuin-, toimisto- tms. rakennukset 6%
ympäristöinvestoinnit  25%

Laske erikseen kunkin ryhmän hankintamenot ja poistot veroilmoituksessa olevan taulukon ohjaamalla tavalla.

Vähennä ennen poistojen laskemista kohdissa 3, 4 ja 5 ne erät, jotka luetaan epäsuorasti tuloksi eli jotka pienentävät poistopohjaa. Tällaisia eriä ovat vuonna 2019 saadut investointituet, luovutushinnat ja vakuutuskorvaukset sekä rakennukseen tai rakennelmaan purettavat tasausvaraukset sekä rakennusavustukset.

Siirrä verovuonna tehtyjen poistojen yhteismäärä kohdasta 6 osan 2B (Tuloverolaskelma / Maatalouden menot) kohtaan 8 (Poistot).

Laske yhteen poistamattomat hankintamenot (verovuoden lopussa, kohdista 7) sellaisista rakennuksista ja rakennelmista, joiden enimmäispoistoprosentti ei ole 6 %. Merkitse tämä yhteismäärä osan 7 (Maatalouden varallisuuslaskelma) kohtaan 2 (Tuotantorakennukset).

Muistiinpanoissa on selvitettävä poistamatta olevat hankintamenot vuoden alussa ja lopussa sekä tehdyt poistot. Merkitse ne muistiinpanoihin jokaisesta rakennuksesta ja rakennelmasta erikseen.

Jos rakennuksen tai rakennelman poistamaton hankintameno on enintään 1 000 euroa, poista se kerralla.

Jos purkamasi tasausvarauksen, saamasi investointituen tms. vähennyksen määrä on suurempi kuin verotuksessa poistamaton hankintameno, merkitse erotus suoraan maatalouden tuloksi osan 2A (Tuloverolaskelma / Maatalouden tulot) kohtaan 11 (Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot).

4B Poistot maatalouteen kuuluvista muista varallisuuseristä

Laske taulukon ohjaamalla tavalla ne poistot ja menojäännökset, joiden kohteena ovat muun muassa koneet, kalusto, sillat, tukioikeudet, asfaltoinnit ja salaojat.

Vähennä ennen poistojen laskemista kohdissa 3, 4 ja 5 ne erät, jotka luetaan epäsuorasti tuloksi eli jotka pienentävät poistopohjaa. Tällaisia eriä ovat hankintamenoon purettu tasausvaraus sekä luovutushintojen, korvausten ja tulolähdesiirtojen epäsuorat tuloutukset.

Jos nämä vähennykset ovat suuremmat kuin poistamattomat hankinta- ja perusparannusmenot (kohdat 1 + 2), merkitse erotus suoraan maatalouden tuloksi. Merkitse arvonlisäverollisesta koneiden ja kaluston myynnistä johtuva osuus erotuksesta osan 2A (Tuloverolaskelma / Maatalouden tulot) kohtaan 4 (Muut myyntitulot). Ilmoita muu osa erotuksesta tulona saman osan kohdassa 11 (Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot).

Siirrä verovuonna tehtyjen poistojen yhteismäärä kohdasta 6 osan 2B (Tuloverolaskelma / Maatalouden menot) kohtaan 8 (Poistot). Maatalouden koneiden ja kaluston menojäännöksestä voit tehdä enintään 25 %:n poiston. Siirrä koneiden ja kaluston menojäännös (verovuoden lopussa, kohta 7) osan 7 (Maatalouden varallisuuslaskelma) kohtaan 4 (Maatalouden koneet ja kalusto).

Ilmoita siltojen, patojen, kaivojen, asfaltointien, tukioikeuksien yms. hankintamenot yhtenä eränä. Menojäännöksestä voit tehdä enintään 10 %:n poiston. Jos kysymyksessä on ympäristöinvestointi, poisto voi olla enintään 25 % menojäännöksestä.

Ilmoita salaojien menojäännökset ja hankintamenot omassa sarakkeessaan. Poisto näistä voi olla enintään 20 %.

4C Käyttöön ottamattomat koneet ja rakennukset

Kohta 1, Käyttöön ottamattomien rakennusten hankintamenot verovuonna:alkuperäiset hankintamenot sellaisista rakennuksista, joita et ole ottanut käyttöön.

Vähennä kohdan 1 luvusta käyttämäsi tasausvaraus ja merkitse erotus osan 7 (Maatalouden varallisuuslaskelma) kohtaan 2 (Tuotantorakennukset).

Kohta 2, Käyttöön ottamattomien koneiden hankintamenot verovuonna: sellaisten koneiden alkuperäiset hankintamenot, joita et ole vielä ottanut käyttöön.

Vähennä kohdan 2 luvusta käyttämäsi tasausvaraus, investointituki yms. korvaukset ja merkitse erotus osan 7 (Maatalouden varallisuuslaskelma) kohtaan 4 (Maatalouden koneet ja kalusto).

Kohta 3, Edellä mainittuihin menoihin käytetty tasausvaraus: kaikki tasausvaraukset, jotka olet käyttänyt sellaisten koneiden ja rakennusten hankintaan, joita et vielä ole ottanut käyttöön.

Et voi tehdä poistoja sellaisista koneista ja rakennuksista, joita et ole ottanut käyttöön.

5 Selvitys maatalouden kalustoon kuuluvista ajoneuvoista ja niiden käytöstä

Ajoneuvo kuuluu maatalouden kalustoon, jos sen ajokilometreistä yli 50 % on maatalouteen liittyviä ajoja. Merkitse silloin maatalouden muistiinpanoihin kaikki ajoneuvoon liittyvät kulut, esimerkiksi polttoaineet, huollot ja ajoneuvon poisto. Pidä ajoneuvon käytöstä ajopäiväkirjaa ja merkitse siihen kaikki ajot.

Laske ajopäiväkirjan perusteella, mikä osuus kuluista on maatalouden menoja ja mikä osakkaiden yksityiskäytön tai metsätalouden kuluja. Maatalouden menojen osuuden saat, kun jaat ajoneuvon kulut ja poiston ajetuilla kokonaiskilometreillä ja kerrot tuloksen maatalouden ajojen kilometrimäärällä. Laske vastaavalla tavalla yksityistalouden ja metsätalouden osuus.

Selvitä tässä osassa 5 maatalouden kalustoon kuuluvien ajoneuvojen käyttö. Ilmoita seuraavat tiedot:

  • Kohta 1: Merkitse rastilla, perustuvatko ajoneuvon käyttötiedot ajopäiväkirjaan vai muuhun selvitykseen.
  • Kohta 2: Ajoneuvoilla verovuonna ajetut kokonaiskilometrit.
  • Kohta 3: Muistiinpanoihin kirjatut kokonaismenot ajoneuvojen käytöstä.
  • Kohta 4: Merkitse, kuinka suuri osa kustannuksista liittyy osakkaiden yksityisiin ajoihin tai muuhun sellaiseen käyttöön, joka ei liity maatalouteen.
  • Kohta 5: Merkitse kohtaan kaikkien osakkaiden metsätalouteen liittyvät ajot yhteensä.

Lisää kohtien 4 ja 5 yhteismäärä maatalouden tuloon osassa 2A (Tuloverolaskelma / Maatalouden tulot) kohdassa 12 (Tuloutus yksityiskäytöstä).

6 Selvitys yksityistalouteen kuuluvan auton käytöstä maataloudessa

Ajoneuvo ei kuulu maatalouden varoihin, jos sen ajokilometreistä vähintään 50 % on muuta kuin maatalouteen liittyviä ajoja.

Jos osakkaiden yksityistalouteen kuuluvia autoja on käytetty maatalousyhtymän toimintaan, selvitä ajoneuvojen käyttö veroilmoituksen tässä osassa.

  • Kohta 1: Merkitse rastilla, perustuvatko ajoneuvon käyttötiedot ajopäiväkirjaan vai muuhun selvitykseen.
  • Kohta 2: Laske yhteen tähän kaikki maatalouden ajot, jotka on tehty jonkun osakkaan yksityisellä autolla.
  • Kohta 3: Yhtymän osakkaille verovuoden aikana maksetut kilometrikorvaukset yhteensä.
  • Kohta 4: Ilmoita, paljonko yksityistalouteen kuuluvien autojen kuluja on vähennetty maatalousyhtymän muistiinpanoissa.
  • Kohta 5: Laskennallinen vähennys: Jos yksityisauton käytöstä aiheutuneita todellisia kuluja ei ole merkitty muistiinpanoihin, menona voi vähentää 0,25 e/km (verovuonna 2019). Edellytyksenä on, että maatalouteen liittyvien ajojen määrä on selvitetty ja niistä on syntynyt kustannuksia.

Myös maatalousyhtymän toimintaan liittyvistä ajoista on hyvä pitää ajopäiväkirjaa. Merkitse ajopäiväkirjaan

  • maatalouden ajon kohde
  • ajettu kilometrimäärä
  • matkan tarkoitus
  • maatalouden ajokilometrien kokonaismäärä vuodessa.

Jos osakkaat ovat tehneet vain yksittäisiä matkoja tai ajoja on vähän, ajopäiväkirjan sijaan voi antaa muun vastaavan selvityksen. Selvityksessä on oltava vastaavat tiedot kuin ajopäiväkirjassa.

Huomaa, että asunnon ja erillisten maatilojen väliset matkat ovat yksityisajoja. Yhtymän osakas vähentää asunnon ja maatilan välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset asunnon ja työpaikan välisinä matkakuluina oman esitäytetyn veroilmoituksensa yhteydessä.

7 Maatalouden varallisuuslaskelma (kaikki maatilat yhteensä)

Ilmoita maatalousyhtymän varat ja velat vuoden lopun tilanteen mukaisina. Älä ilmoita sellaisia varoja ja velkoja, jotka eivät kuulu yhtymän maatalouteen:

  • Metsätalouden varat eivät kuulu maatalousyhtymän varoihin.
  • Osakkaan ottama, osakkaan osuuteen kohdistuva velka ei kuulu maatalousyhtymän velkoihin.

Varat

1 Maatalousmaa ja tuotantorakennusten rakennuspaikat

Laske toimintaan kuuluvien maatalousmaiden ja tuotantorakennusten rakennuspaikkojen arvot itse ja merkitse niiden yhteismäärä tähän kohtaan. Käytä laskutoimituksessa kuntakohtaisia hehtaariarvoja, jotka on vahvistettu Verohallinnon verovuodelle 2019 antamassa päätöksessä (Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä). Kerro yhtymään kuuluvien maatalousmaiden pinta-alat hehtaariarvoilla ja saatu luku sitten seitsemällä. Kerro yhtymään kuuluvien rakennuspaikkojen pinta-alat hehtaariarvoilla ja saatu luku 28:lla. Laske näiden kertolaskujen tulokset yhteen.

2 Tuotantorakennukset

Verotuksessa poistamatta olevat tuotantorakennusten hankintamenot yhteensä. Tietoa käytetään myös kiinteistöverotuksen perusteena.

3 Lomamökit ym. vuokrattavat asuinrakennukset tontteineen

Lomamökkien ja muiden vuokrattavien asuinrakennusten sekä niiden tonttien verotusarvot. Arvot on mainittu kiinteistöverotuspäätöksessä.

4 Maatalouden koneet ja kalusto

Maatalouden koneiden ja kaluston menojäännös. Menojäännöksellä tarkoitetaan sitä osaa hankintamenosta, joka jää jäljelle vuosittaisten poistojen jälkeen.

5 Maatalouteen kuuluvat osakkeet ja osuudet, jotka liittyvät kiinteästi maatalouden toimintaan

Maataloudenvarallisuuteen kuuluvien osakkeiden ja osuuksien arvo.

Älä ilmoita maatalousyhtymän osakkaiden omistamia osakkeita tai osuuksia tässä kohdassa (ks. lisäksi Maatalouden varallisuuslaskelman kohta 6 Muut maatalouteen kuuluvat varat).

6 Muut maatalouteen kuuluvat varat

Esimerkiksi siltojen, tukioikeuksien ja asfaltointien menojäännös sekä tuotanto-oikeuksien arvo.

Jos maatalousyhtymän osakkaan omistamat osakkeet tai osuudet liittyvät kiinteästi maatalousyhtymän harjoittamaan maatalouteen, merkitse niiden arvo tähän kohtaan. Osakkeet tai osuudet liittyvät kiinteästi yhtymän maatalouteen, jos ne ovat sellaisesta maataloustuotteita jalostavasta yhtiöstä, jolle verotusyhtymä tuottaa tai toimittaa omia tuotteitaan.

Maatalouden varat yhteensä

Laske kohtiin 1–6 merkitsemäsi maatalouden varat yhteen taulukon ohjaamalla tavalla ja merkitse yhteismäärä tähän kohtaan.

Maatalouden velat

Maatalousyhtymän maatalouteen kohdistuvien velkojen yhteismäärä. Maatalousyhtymän velkaa on esimerkiksi maatalousyhtymän ennakkomaksuna saama liian suuri suoritus, joka on ollut palauttamatta verovuoden lopussa.

Jos maatalousyhtymän osakkaalla on maatalouteen kohdistuvia velkoja, osakkaan on ilmoitettava ne oman esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä joko OmaVerossa tai lomakkeella 50B Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset, kohdassa Osakkaan maatalousyhtymään kohdistuvat korot ja vaatimus tappioiden vähentämisestä pääomatuloista.

A Maatalouden positiivinen nettovarallisuus

Laske maatalouden vuoden 2019 nettovarallisuuden arvo vähentämällä maatalouden varojen yhteismäärästä maatalouden velkojen yhteismäärä.

Jos tulos on positiivinen, merkitse luku kohtaan A (Maatalouden positiivinen nettovarallisuus).

B Maatalouden negatiivinen nettovarallisuus

 Negatiivinen tulos merkitään kohtaan B (Maatalouden negatiivinen nettovarallisuus).

Maatalouden muut varat

Sellaisten kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikkojen tai muiden etuuksien arvo, joita käytetään muuhun kuin maa- tai metsätalouden omiin tarpeisiin. Tällaisia etuuksia ei oteta huomioon maatalouden nettovarallisuudessa.

8 Kokonaan pääomatulona verotettavat muut tulot ja maa-ainesten myyntituloon kohdistuvat tulonhankkimismenot

Muut tulot

Merkitse tähän kohtaan muut maatalousyhtymän tulot, mm. maa-ainesten myyntitulot ja korkotulot.

Maa-ainesten myyntituloon kohdistuvat tulonhankkimiskulut

Merkitse tähän kohtaan esimerkiksi seuraavat menot, jos ne kohdistuvat maa-aineisten myyntituloon:

  • maa-aineksen irrotuksesta ja jalostuksesta aiheutuneet menot
  • maa-aineksen myynnistä aiheutuneet menot
  • palkkakustannukset
  • koneiden ja laitteiden poistot ja käyttökustannukset
  • räjäytykseen liittyvät kustannukset
  • substanssipoisto.

9 Maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden luovutusvoitot

Maatalouden varallisuuteen kuuluvien arvopapereiden luovutusvoitot. Erittele luovutusvoitot joko OmaVerossa tai lomakkeella 9A Luovutusvoitot ja tappiot. Lomakkeen 9A täyttöohjeessa on ohjeet luovutusvoiton laskemiseksi.

10 Maksetut palkat

Kaikki ennakonpidätyksen alaiset palkat, jotka yhtymä on maksanut verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Kun Verohallinto laskee maatalouden tulon pääomatulo-osuutta, maatalouden nettovarallisuuteen lisätään 30 % tässä kohdassa ilmoittamistasi palkoista.

11 Purkamattomat varaukset

Erittele taulukossa vuoden 2019 lopussa purkamatta olevat tasausvaraukset ja jälleenhankintavaraukset. Merkitse jäljellä olevan varauksen määrä aina sen vuoden kohdalle, jolloin varaus on alun perin tehty.

Tasausvaraus 

Maatalouden puhtaasta tulosta voit vähentää tasausvarauksen, joka on enintään 40 % maatalouden puhtaasta tulosta. Tasausvaraus voi olla enintään 13 500 euroa, ja sen pitää olla vähintään 800 euroa. Maatalouden puhtaan tulon saat laskettua, kun vähennät maatalouden veronalaisista tuloista menot, jotka ovat aiheutuneet tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä.

Tasausvarauksen voi käyttää maatalouden investointeihin. Silloin sen voi vähentää maatalouden käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta- ja perusparannusmenoista. Tasausvarauksen voi myös tulouttaa eli laskea suoraan maatalouden tuloksi. Tasausvaraus on käytettävä investointeihin tai tuloutettava viimeistään kolmantena verovuotena varauksen tekemisestä.

Tasausvaraus on muodostettava ja myös käytettävä maatilakohtaisesti. Et siis voi käyttää yhden maatilan tehtyä varausta toisen maatilan maatalouden investointeihin.

Jälleenhankintavaraus

Kun tilalla jatketaan maataloutta ja rakennetaan uutta rakennusta/rakennelmaa luovutetun tilalle tai korjataan vahingoittunutta rakennusta/rakennelmaa, verotuksessa voi vaatia jälleenhankintavarausta rakennuksesta/rakennelmasta saaduista luovutushinnoista tai vahingon-, vakuutus- ja muista korvauksista. Varausta voi vaatia siltä osin, kuin luovutushinnat tai korvaukset ylittävät luovutetun tai vahingoittuneen rakennuksen/rakennelman hankintamenon poistamatta olevan osan.

Jälleenhankintavaraus on käytettävä viimeistään kolmantena verovuonna rakennuksen/rakennelman luovuttamisesta tai vahingoittumisesta.

Päiväys ja allekirjoitus

Jos annat veroilmoituksen paperilomakkeella, allekirjoita veroilmoitus. Merkitse näkyviin myös allekirjoituspäivä. Lisäksi voit ilmoittaa puhelinnumeron.