2C Metsätalouden veroilmoitus, täyttöohje 2019

Metsätalouden veroilmoituksen antavat metsätaloutta harjoittavat luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja näiden muodostamat verotusyhtymät.

Metsätalouden veroilmoituksen voit antaa OmaVerossa. Saat tarvittaessa paperilomakkeen lomakesivulta.

Metsätalouden veroilmoituksen määräpäivät ovat seuraavat: 

  • Jos harjoitat pelkkää metsätaloutta, palauta metsätalouden veroilmoitus viimeistään 2.3.2020.
  • Jos harjoitat myös maataloutta tai elinkeinotoimintaa, palauta metsätalouden veroilmoitus viimeistään 2.4.2020.
  • Jos olet rajoitetusti verovelvollinen, palauta metsätalouden veroilmoitus toukokuussa samaan aikaan esitäytetyn veroilmoituksen kanssa.

Jos korjaat aiemmin antamaasi veroilmoitusta, tee uusi korvaava veroilmoitus. Anna kaikki aiemmin antamasi tiedot uudelleen, pelkkä virheellisen tiedon korjaaminen tai uuden tiedon lisääminen ei riitä.

Ilmoitettavien tietojen tulee perustua muistiinpanoihin. Lue lisää metsätalouden muistiinpanoista

Sisällys

Verovelvollisen tiedot
I Laskelma metsätalouden pääomatulosta
II Tehty hankintatyö
III Metsävähennyksen seuranta
IV Tulouttamattomat varaukset
Muuta huomioitavaa

Verovelvollisen tiedot

Nimi ja Y-tunnus tai henkilötunnus: Veroilmoituksen antajan nimi ja Y-tunnus tai henkilötunnus.

Puolisoiden osuudet metsäomaisuudesta %: Lomakkeelle on valmiiksi merkitty puolisoiden omistusosuudet metsäomaisuudesta. Lue lisää puolisoiden metsätalouden veroilmoituksesta.

I Laskelma metsätalouden pääomatulosta

1 Puun myyntitulot

Verovuoden aikana saadut puun myyntitulot eriteltynä:

  • kohta 1.1: pystykauppatulot
  • kohta 1.2: hankinta- ja käteiskaupoista saadut tulot
  • kohta 1.3: suoraan kotitalouksille myydyistä poltto- ja joulupuista saadut tulot.

Merkitse rivin loppuun puun myyntitulojen yhteismäärä.

Puun myyntituloa saat, jos myyt omasta metsästäsi

  • tukkeja
  • pylväitä
  • kuitupuuta
  • halkoja
  • pilkkeitä
  • haketta tai muuta metsäenergiapuuta
  • joulupuita, koristehavuja tms.

Puun myyntituloa ovat myös kaikki puukauppaan liittyvät hintalisät (esim. bonukset), jotka olet saanut rahana tai rahanarvoisena etuutena.

Jos olet sopinut puuta ostavan yhtiön kanssa sellaisesta puukaupan rahoituspalvelusta, jossa puunmyyntisaatava siirtyy pankille, pankin tilillesi maksama puunmyyntisaatavan kauppahinta on pystykauppatuloa.

Ilmoita myyntitulot aina ilman arvonlisäveron osuutta. Älä vähennä myyntituloista puun ostajan toimittamaa ennakonpidätystä.

Esimerkki: Metsänomistaja on tehnyt 20.12.2018 metsäyhtiön kanssa metsänhakkuusopimuksen eli pystykaupan. Metsäyhtiö on maksanut kauppasumman tammikuussa 2019. Maksutositteessa summa on eritelty seuraavasti:

Puukauppatulo   10 000 e
Arvonlisävero    + 2 400 e
Ennakonpidätys - 1 900 e
Maksetaan        10 500 e

Kohtaan 1.1 merkitään pystykauppatuloksi 10 000 euroa. Arvonlisäveron osuus 2 400 euroa merkitään muistiinpanoihin erikseen. Arvonlisävero lasketaan mukaan kalenterivuoden 2019 arvonlisäverollisiin myynteihin ja ilmoitetaan arvonlisäveroilmoituksessa.

2 Hankintatyön arvo

Laske hankintatyön arvon yhteismäärä kohtaan 13. Merkitse sama luku puun myyntituloihin kohdistuvaksi vähennykseksi tähän kohtaan (rivin loppuun).

Ilmoita alakohdassa 2.2 se osa hankintatyön arvosta, joka kohdistuu suoraan kotitalouksille myytyihin poltto- ja joulupuihin. Ilmoita muihin hankinta- ja käteiskauppatuloihin kohdistuva hankintatyön arvo alakohdassa 2.1.

Hankintatyön arvo ei voi olla suurempi kuin vastaava puun myyntitulo. Esimerkiksi poltto- ja joulupuiden hankintatyön arvo voi olla enintään niiden myyntitulojen suuruinen.

Kyseessä ei ole hankintatyö, jos hankintakaupalla myydyn puutavaran hakkuun tai kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys. Ilmoita nämä ulkopuolisella teetetystä työstä aiheutuneet menot kohdassa 7.

Lisätietoa hankintatyön arvon laskemisesta on täyttöohjeen kohdassa 13 (Hankintatyön arvot yhteensä).

3 Vakuutus- ja hirvivahinkokorvaukset, metsätalouden tuet

Kohta 3.1: metsätuhon perusteella saadut vakuutuskorvaukset. Älä vähennä korvauksesta vakuutusyhtiön toimittamaa ennakonpidätystä.

Kohta 3.2: hirvivahingoista saadut korvaukset ja muut mahdolliset metsätalouteen kohdistuvat vahingonkorvaukset.

Kohta 3.3: vuoden aikana tilillesi maksetut metsätalouden tuet. Myös Kemera-tuet (kestävän metsätalouden rahoituslain perusteella saadut tuet) ovat veronalaista metsätalouden pääomatuloa.

Laske rivin loppuun vakuutuskorvausten, hirvivahinkokorvausten ja metsätalouden tukien yhteismäärä.

4 Omasta metsästä otettu puutavara

Merkitse omasta metsästä otetun puutavaran arvo käyttökohteen mukaisesti:

  • kohta 4.1: maataloustoiminnan käyttö
  • kohta 4.2: elinkeinotoiminnan käyttö
  • kohta 4.3: yksityiskäyttö.

Ilmoita rivin lopussa näiden arvojen summa.

Liitä muistiinpanoihin selvitys puutavaran käytöstä ja arvosta. Elinkeinokäyttöön otetun puutavaran arvo määritellään käyvän arvon eli hankintakauppahinnan mukaan. Maatalouteen tai yksityiskäyttöön otetun puutavaran arvo lasketaan kantoraha-arvon mukaan.

Myös hakkuuoikeuden vastikkeeton luovutus ilman maapohjaa on kohdassa 4.3 ilmoitettavaa veronalaista omaan käyttöön ottoa, jonka arvo lasketaan kantoraha-arvon mukaan.

Omasta metsästä asuinrakennuksen lämmitykseen otetun polttopuun ja muun tarvepuun arvo on verovapaata, eikä sitä ilmoiteta metsätalouden veroilmoituksella.

Kun omasta metsästä otetaan puutavaraa maatalouden tai elinkeinotoiminnan tuotantorakennusten rakentamiseen ja korjaamiseen, verotuksessa sovelletaan ns. hiljaista kuittausta. Tällä tarkoitetaan, että puutavaran arvoa ei merkitä tuloksi metsätaloudessa, mutta sitä ei myöskään voi vähentää maatalouden tai elinkeinotoiminnan verotuksessa.

5 Metsävähennys ja varaukset

Selvitä metsävähennykseen liittyvät tiedot yksityiskohtaisesti muistiinpanoissa ja veroilmoituksen kohdissa 14–20.

Kohta 5.1: kohdassa 19 laskemasi verovuonna tehtävän metsävähennyksen määrä.

Kohta 5.2: verovuonna tehtävän menovarauksen määrä.

Laske yhteen metsätalouden pääomatulot veroilmoituksen kohdista 1, 3 ja 4 ja vähennä summasta hankintatyön arvo (kohta 2) sekä metsävähennys (kohta 5.1). Jäljelle jäävästä metsätalouden pääomatulon määrästä voit tehdä korkeintaan 15 %:n suuruisen menovarauksen.

Kohta 5.3: verovuonna tehtävän tuhovarauksen määrä.

Tuhovarauksen voit tehdä metsätuhon perusteella saamastasi vakuutus- tai vahingonkorvauksesta. Tuhovaraus voi olla enintään tuhoutuneen metsän uudistamismenon suuruinen. Liitä muistiinpanoihin luotettava selvitys näiden uudistamismenojen määrästä.

Laske tekemiesi varausten ja metsävähennyksen yhteismäärä rivin loppuun. Lisätietoa metsävähennyksen seurannasta on täyttöohjeen osassa III Metsävähennyksen seuranta.

6 Muut pääomatuloksi luettavat erät

Kohta 6.1: se osa aikaisempina vuosina tehdyistä meno- ja tuhovarauksista, jonka tuloutat verovuonna.

Entisissä Oulun ja Lapin lääneissä sijaitsevien metsien varaukset on tuloutettava varauksen tekovuotta seuraavien kuuden verovuoden aikana. Muualla maassa varaukset on tuloutettava varauksen tekovuotta seuraavien neljän verovuoden aikana. Merkitse jäljellä oleva varauksen määrä kokonaisuudessaan tuloksi viimeistään varauksen käyttöajan viimeisenä vuotena, vaikka vastaavaa määrää metsätalouteen kohdistuvia vuosimenoja ja poistoja ei tuolloin olisikaan.

Tuloutettavan varauksen perusteella ei voi tehdä metsävähennystä tai uutta menovarausta.

Vähennä tuloutettavalla varauksella katettavat menot täysimääräisinä kussakin vähennyskohdassa.

Kohta 6.2: sellaiset metsätalouden pääomatuloksi luettavat erät, joita ei merkitä aiempiin kohtiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi maksuhyvitykset tai -palautukset, jotka kohdistuvat jo aikaisempina verovuosina vähennettyihin menoihin.

Laske rivin loppuun kohtien 6.1 ja 6.2 summa.

7 Vuosimenot

Vuosimenoilla tarkoitetaan vuotuisia puun kasvatuksen ja metsätalouden hallinnon menoja mutta ei pitkävaikutteisten investointien hankintamenoja.

Selvitä vuosimenot yksityiskohtaisesti muistiinpanoissa.

Merkitse verovuoden vuosimenot:

  • kohta 7.1: palkkausmenot
  • kohta 7.2: matkakulut
  • kohta 7.3: muut vuosimenot.

Ilmoita rivin lopussa kaikkien vuosimenojen summa

Kohta 7.1: metsätalouteen kohdistuvat palkkausmenot sivukuluineen.

Palkkaa ei voi vähentää, jos se on maksettu puolisolle tai verovuonna enintään 14 vuotta täyttäneelle omalle lapselle.

Muille perheenjäsenille maksetun palkan voit vähentää, jos työstä maksettu korvaus ei ylitä määrää, joka olisi täytynyt maksaa palkatulle perheen ulkopuoliselle henkilölle.

Vähentää saa kaikki sellaiset perheen ulkopuolisten työntekijöiden palkkauksesta aiheutuneet kustannukset, jotka kohdistuvat metsätalouteen. Vähennyskelpoisia ovat myös esimerkiksi vakuutusmaksut ja muut palkan sivukulut.

Kohta 7.2: metsätalouden harjoittamiseen kohdistuvat matkakulut.

Liitä muistiinpanoihin selvitys metsätalouden matkakuluista. Oman auton metsätalouskäytöstä on suositeltavaa pitää ajopäiväkirjaa.

Merkitse ajopäiväkirjaan ajon alkamis- ja päättymisaika, ajoreitti, matkan tarkoitus sekä ajettu kilometrimäärä. Oman auton metsätalouskäytöstä aiheutuvana menona voi vähentää 0,25 e/km (vuonna 2019).

Omalle metsätilalle tehtyjen matkojen perusteella ei voi tehdä päivärahavähennystä sillä perusteella, että elantokustannukset ovat olleet matkan takia tavallista suuremmat. Sen sijaan muualle kuin omaan metsään suuntautuvista metsätalouden matkoista (esim. matkoista koulutustilaisuuksiin) voi tehdä päivärahavähennyksen tietyin edellytyksin. Selvitä näissä tapauksissa päivärahan edellytykset muistiinpanoissa ja laske päivärahavähennys mukaan kohdassa 7.2 ilmoitettaviin matkakuluihin.

Lue lisää metsätalouden matkakustannuksista.

Kohta 7.3: muita metsätalouden vuosimenoja ovat esimerkiksi:

  • verovuoden aikana maksetut metsävakuutusmaksut
  • metsätalouden harjoittamiseen liittyvät omat ja perheenjäsenen pakolliset eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut
  • metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksut ja palvelumaksut
  • puukaupan yhteydessä Suomen Metsäsäätiölle maksetut vapaaehtoiset menekinedistämismaksut
  • urakoitsijoille maksetut suoritukset puunkorjuusta, maanmuokkauksesta, metsän lannoituksesta, taimikonhoidosta ja muista metsänhoitotöistä
  • metsäteiden ja -ojien kunnossapitomenot
  • menot metsätalouden tarvikkeista, pienkalustosta, poltto- ja voiteluaineista
  • metsätalouden ammattilehtien tilausmaksut
  • puunmyyntisaatavan kauppaan liittyvät pankin veloittamat kulut ja mahdollinen pankille palautettava kauppahinnan osa
  • metsätalouden velkoihin liittyvät toimitusmaksut, luotonvarausprovisiot yms. lainan liitännäiskulut.

8 Metsätalouden poistot

Poistoina voit vähentää hankintamenot sellaisista metsätalouden hyödykkeistä, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli 3 vuotta. Selvitä muistiinpanoissa erikseen kunkin tällaisen hyödykkeen

  • poistamatta oleva hankintameno
  • poiston suuruus verovuonna
  • menojäännös poiston jälkeen.

Poistoja aletaan tehdä kunkin hyödykkeen käyttöönottovuonna. Jos hyödykkeen hankintameno tai menojäännös on enintään 200 euroa, poista se kerralla.

Vuosittaisten poistojen enimmäismäärät ovat:

  • koneet ja laitteet 25 %
  • rakennukset 10 %
  • metsäteiden rakentamis- ja perusparannusmenot sekä metsäojituksen, metsäojien perkauksen ja täydennysojituksen menot 15 %.

Esimerkki: Verovuonna metsätalouden tarpeisiin hankittu kone maksoi 5 000 euroa. Verovuoden muistiinpanoissa koneesta voi tehdä 25 %:n eli 1 250 euron poiston. Jäljelle jäävä 3 750 euroa on menojäännös, josta seuraavan verovuoden poisto lasketaan.

Täytä kohtaan "Selvitys poistoina vähennettävistä menoista" (alakohdat 8.1–8.5) yhteenveto kustakin ryhmästä (koneet ja kalusto, rakennukset sekä metsäojat ja -tiet):

  • menojäännös verovuoden alussa (kohta 8.1)
  • verovuonna hankittujen hyödykkeiden hankintamenot yhteensä (kohta 8.2)
  • verovuonna luovutettujen hyödykkeiden menojäännökset yhteensä (kohta 8.3)
  • verovuoden lopussa omistetuista hyödykkeistä tehtyjen poistojen yhteismäärä (kohta 8.4)
  • menojäännös verovuoden lopussa (kohta 8.5).

Jos olet luovuttanut hyödykkeen verovuoden aikana, et voi tehdä siitä enää poistoa. Merkitse luovutetun hyödykkeen menojäännös kohtaan 8.3 ja ilmoita luovutusvoitto tai -tappio lomakkeella 9 Luovutusvoitto tai tappio.

Jos metsätalouden kalustoon kirjattua konetta on käytetty muualla kuin metsätaloudessa, ilmoita tällaisen käytön arvo menokorjauksena kohdassa 10 (Metsätalouden muistiinpanoihin sisältyvät muun toiminnan menot).

Lue lisää metsätalouden koneiden hankintamenon vähentämisestä.

9 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot

Ne metsätalouteen kohdistuvat menot, jotka on käsitelty maatalouden muistiinpanoissa tai elinkeinotoiminnan kirjanpidossa. Pienennä maatalouden tai elinkeinotoiminnan menoja vastaavan suuruisella korjauserällä.

10 Metsätalouden muistiinpanoihin sisältyvät muun toiminnan menot

Se osa metsätalouden muistiinpanoissa käsitellyistä ja kohdan 7 tai 8.4 vähennyksiin sisältyvistä menoista, joka kohdistuu muuhun kuin metsätalouteen. Tätä osaa menoista ei voi vähentää metsätalouden verotuksessa. Muun toiminnan menoja muodostuu, kun metsätaloutta varten hankittuja koneita tai metsätalouteen palkattujen henkilöiden työpanosta käytetään

  • maataloudessa (kohta 10.1)
  • elinkeinotoiminnassa (kohta 10.2)
  • yksityistaloudessa, esim. polttopuiden teossa (kohta 10.3).

11 Metsätalouden puhdas pääomatulo

tai

12 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo

11 Metsätalouden puhdas pääomatulo:
Laske lomakkeen ohjaamalla tavalla yhteen tulot kohdista 1, 3, 4 ja 6 sekä menokorjaus kohdasta 10. Vähennä summasta hankintatyön arvo, metsävähennys, varaukset ja menot kohdista 2, 5, 7, 8.4 ja 9.

Jos metsätalouteen kohdistuvien vähennysten määrä on verovuonna ollut suurempi kuin metsätalouden pääomatulojen määrä, ilmoita laskelman osoittama metsätalouden tappiollinen pääomatulo kohdassa 12.

Verohallinto ottaa metsätalouden puhtaan pääomatulon tai metsätalouden tappiollisen tuloksen mukaan verotuslaskentaan suoraan metsätalouden veroilmoituksesta.

II Tehty hankintatyö

13 Hankintatyön arvot yhteensä

Merkitse taulukkoon hankintatyöhön liittyvät tiedot työntekijäkohtaisesti eriteltynä. Merkitse kunkin tekijän tiedot omalle yhdelle rivilleen. Laske yhteen kaikkien työntekijöiden hankintatyön arvot ja merkitse summa kohtaan 13. Vähennä tämä hankintatyön arvo kohdassa 2 puun myyntitulosta, joka on saatu hankinta- ja käteiskaupoista tai poltto- ja joulupuukaupoista. Hankintatyön arvo ei voi olla suurempi kuin vastaava puun myyntitulo.

Hankintatyötä on puutavaran valmistus ja kuljetus, jonka olet tehnyt omassa metsässäsi hankintakaupan tai käteiskaupan yhteydessä. Hankintatyön tekijä voi olla myös puolisosi tai kotona asuva lapsesi, joka on ennen verovuotta täyttänyt 14 vuotta. Kuolinpesissä ja verotusyhtymissä hankintatyön tekijöitä voivat olla osakkaat perheenjäsenineen.

Poltto- ja joulupuiden valmistaminen tai kuljettaminen voi olla hankintatyötä vain, jos myyt puut hankintakauppaan rinnastuvalla tavalla. Luovutettava puutavara on eriteltävä luovutusasiakirjoissa niin, että hankintatyön arvon voi laskea kiintokuutiometriä kohden.

Jos hankintakaupalla myydyn puutavaran hakkuun ja kuljetuksen hoitaa ulkopuolinen henkilö tai esimerkiksi metsänhoitoyhdistys, kyseessä ei ole hankintatyö. Vähennä ulkopuoliselle maksetut hankinta- ja käteiskauppoihin liittyvät menot kohdassa 7 vuosimenoina.

Selvitä hankintatyöhön liittyvät tiedot muistiinpanoissa ja veroilmoituksen osassa II aina sinä verovuonna, jolloin hankintatyö on tehty. Jos et ole saanut vielä hankintatyön tekovuonna lainkaan hankinta- tai käteiskaupan maksusuorituksia, voit vähentää tekovuonna ilmoittamasi hankintatyön arvon metsätalouden pääomatulosta seuraavana verovuonna, kun olet saanut ostajalta maksun puukaupasta. Vähennä hankintatyön arvo puun myyntitulosta lomakkeen kohdassa 2.

Laske muistiinpanoissa hankintatyön arvo maatiloittain ja erikseen kullekin hankintatyön tekijälle. Hankintatyön arvo lasketaan sen perusteella, millaisia työpalkkoja eri puutavaralajeista on maksettu paikkakunnan muissa samanlaisissa työkohteissa. Työn arvoon ei lasketa mukaan kuluja, jotka ovat aiheutuneet puutavaran valmistamisesta tai kuljettamisesta.

Laske hankintatyön arvo seuraavilla keskimääräisillä taksoilla, jos arvosta ei ole muuta selvitystä:

Täytä tähän taulukon kuvaus, esteettömyyttä silmälläpitäen, ei näy kuin ruudunlukijoille
Otsikko valmistus euroa/m3 kuljetus euroa/m3
mäntytukki 5,60 2,20
mäntykuitu 12,93 2,27
kuusitukki 7,22 2,22
kuusikuitu 13,54 2,41
koivutukki 5,33 2,52
koivukuitu 11,97 2,65
energiapuu (kokopuu) 7,98 4,14
halot ja klapit 27,12 2,65
haketus 4,24  
hake   2,65

Hankintatyön veronalainen arvo

Hankintatyön arvo on veronalaista ansiotuloa. Hankintatyöhön kohdistuu kuitenkin veronhuojennus, jonka mukaan työn arvo on verovapaata 125 m3:iin asti. Verovapaus on maatilakohtainen. Jos esimerkiksi kuolinpesän omistamissa metsissä tehdään hankintatyötä, on osakkailla ja heidän perheenjäsenillään oikeus yhteiseen 125 m3:n verovapauteen kutakin maatilaa kohti.

Merkitse taulukkoon hankintatyön veronalainen arvo kullekin sellaiselle hankintatyön tekijälle, joka on osallistunut verovapaan määrän ylittävän hankintatyön tekoon. Laske veronalainen arvo kertomalla hankintatyön arvo seuraavan kaavan mukaan lasketulla kertoimella. Laske kerroin valmistetulle ja kuljetetulle puutavaralle erikseen, jos niitä on eri määrä.

kerroin = valmistettu ja/tai kuljetettu m3 – 125m3
                      valmistettu ja/tai kuljetettu m3

III Metsävähennyksen seuranta

14–20 Metsävähennyksen seuranta

Kohta 14: metsävähennyspohja kaikista verovuoden lopussa omistuksessasi olleista metsävähennykseen oikeuttavista metsistä yhteensä.

Metsävähennyspohja muodostuu 1.1.1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankitun metsän hankintamenon perusteella. Vähennyspohja on 60 % kiinteistön hankintamenon siitä osasta, joka kohdistuu metsään. Jos kiinteistökauppaan on kuulunut metsän lisäksi muitakin omaisuuseriä, arvioi tarvittaessa metsän osuus koko kiinteistön hankintamenosta sillä perusteella, mikä on eri omaisuuserien käypä arvo ja käypien arvojen suhde.

Jos olet saanut metsää perinnöksi tai lahjaksi ja perinnönjättäjällä tai lahjanantajalla on ollut käyttämätöntä metsävähennysoikeutta, voit lisäksi siirtää tästä vähennysoikeudesta käyttöösi osuuden, joka vastaa saamaasi metsäomaisuutta.

Kohta 15: aikaisempina vuosina käytetyn metsävähennyksen yhteismäärä (= kohta 20 verovuoden 2018 lomakkeella).

Kohta 16: jos olet luovuttanut metsäomaisuutta vuoden 2008 jälkeen ja luovutusvoittoihin on lisätty käytettyä metsävähennystä, merkitse tähän tällaisten metsävähennysten kumulatiivinen yhteismäärä.

Kohta 17: verovuonna käytettävissä olevan metsävähennyksen määrä. Määrän saat, kun vähennät aikaisemmin käytetystä metsävähennyksestä (kohta 15) luovutusvoittoverotuksessa tuloutetun metsävähennyksen (kohta 16) ja vähennät tuloksen metsävähennyspohjasta (kohta 14).

Kohta 18: yhteismäärä niistä metsätalouden veronalaisista pääomatuloista, jotka olet saanut metsävähennykseen oikeuttavista metsistäsi verovuoden aikana (kohdat 1,3 ja 4, joista on vähennetty hankintatyön arvo eli kohdan 2 vastaava luku).

Kohta 19: verovuoden metsävähennyksen määrä. Verovuonna tehtävä metsävähennys saa olla enintään 60 % kohdassa 18 ilmoitetusta tulosta, eikä vähennys voi olla suurempi kuin kohdan 17 määrä. Vähennyksen on myös oltava vähintään 1 500 euroa. Metsävähennyksen tekeminen edellyttää siis, että metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä on saatu verovuonna vähintään 2 500 euroa metsätalouden veronalaista pääomatuloa.

Siirrä verovuonna tehtävä metsävähennys kohdasta 19 kohtaan 5.1.

Kohta 20: käytetyn metsävähennyksen yhteismäärä (= kohdat 15 + 19).

Ilmoita metsävähennyksen seurantatiedot, vaikka et verovuonna käyttäisikään metsävähennysoikeutta.

Lisätietoa syventävästä ohjeesta Metsävähennys.

IV Tulouttamattomat varaukset

21 ja 22 Vuosina 2014–2019 tehtyjen varausten jäljellä oleva määrä vuoden 2019 lopussa

Ilmoita kohdassa 21 niiden menovarausten määrä, jotka ovat verovuoden lopussa tulouttamatta. Ilmoita tuhovarausten määrä kohdassa 22.

Merkitse varausten tulouttamatta oleva määrä aina sen vuoden kohdalle, jona varaus on alun perin tehty. Vuonna 2019 tehdyn menovarauksen jäljellä oleva määrä on sama kuin kohtaan 5.2 merkitty menovaraus ja vuoden 2019 tuhovarauksen jäljellä oleva määrä on sama kuin kohtaan 5.3 merkitty tuhovaraus.

Ilmoita varauksien seurantatiedot kohdissa 21 ja 22, vaikka et vuonna 2019 tulouttaisikaan tehtyjä varauksia.

Yhteystiedot ja allekirjoitus

Veroilmoitusta täydentävien tietojen antaja

Ilmoita sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa veroilmoitusta täydentäviä tietoja.

Allekirjoitus

Jos annat veroilmoituksen paperilomakkeella, muista allekirjoittaa veroilmoitus.

Muuta huomioitavaa

Metsätalouden velat ja korot

Metsätalouden velkoja ja korkoja ei ilmoiteta metsätalouden veroilmoituksessa, vaan ne näkyvät esitäytetyssä veroilmoituksessasi tulonhankkimisvelkana ja tulonhankkimisvelan korkona. Jos esitäytetyn veroilmoituksen tiedoista puuttuu metsätalouden velkoja tai korkoja tai tiedoissa on korjattavaa, ilmoita korjaukset OmaVerossa tai lomakkeella 50B (pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset) kohdassa 4.4 (Vähennyskelpoiset korot ja muutokset velkatietoihin) alakohdassa Tulonhankkimisvelan korko.

Verotusyhtymän osakas ilmoittaa lomakkeella 50B myös sellaiset velat ja korot, jotka kohdistuvat yhtymän metsätalouteen.

Yrittäjävähennys

Metsätalouden pääomatuloihin kohdistuu 5 %:n yrittäjävähennys. Vähennys lasketaan luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille metsätalouden positiivisesta nettotuloksesta. Siihen voi sisältyä myös sellaista metsätalouden pääomatuloa, jota olet saanut verotusyhtymien kautta.

Verohallinto laskee vähennyksen puolestasi. Sinun ei siis tarvitse laskea ja ilmoittaa yrittäjävähennystä metsätalouden veroilmoituksessa. Metsätalouden yrittäjävähennyksen määrän näet verotuspäätöksestäsi.

Lue lisää yrittäjävähennyksestä.

Metsälahjavähennys

Ilmoita metsälahjavähennyksen seurantatiedot, verovuoden metsälahjavähennyksen määrä, mahdollinen luovutuksen yhteydessä tuloutettava määrä sekä de minimis -perusteisen tuen seurantatiedot OmaVerossa tai lomakkeella 2L Metsälahjavähennys.

Lue lisää metsälahjavähennyksestä.