2017 - Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus, täyttöohje

Täyttöohje koskee tietuekuvausta (VSPSERIE ja VSPSVYHT), verkkolomaketta ja lomaketta 7801.Täyttöohje koskee myös tietuekuvausta VSPSKUST.

Sisällys:

Yleistä

Edellisestä vuodesta muuttunutta

Maksajakohtaiset tiedot

Palkan/suorituksen saajakohtaiset tiedot

Palkat

Työkorvaukset, käyttökorvaukset ja palkkiot

Kuntien vuosi-ilmoitukset

Erityistilanteita

Kansainväliset tilanteet

Yleistä

Työnantajan tai suorituksen maksajan on annettava vuosi-ilmoitus maksamistaan palkoista, työkorvauksista ja muista suorituksista suorituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Kotitalouden on annettava vuosi-ilmoitus maksamastaan palkasta vain silloin, jos samalle saajalle maksettu palkka on vähintään 200 euroa kalenterivuoden aikana.

Vuosi-ilmoituksen voi antaa sähköisesti Tyvi- tai Ilmoitin-palvelun kautta tai Verohallinnon verkkolomakkeilla. Ilmoituksen voi antaa myös tulostettavalla paperilomakkeella. Työnantajan on annettava tiedot sähköisesti, jos vuosi-ilmoitus koskee viittä tai useampaa tulonsaajaa . Velvollisuus ei koske luonnollista henkilöä eikä kuolinpesää.

Lue lisää vuosi-ilmoituksen antamisesta.

Työnantajan on pitänyt perehtyä jo palkan- tai työkorvauksen maksuvaiheessa palkkausta ja vakuuttamista koskeviin säännöksiin. Tämä ohje ei kerro esimerkiksi sitä, onko jostakin tulosta tullut periä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, vaan sen, miten maksut ilmoitetaan, jos ne on peritty. Ohjeen esimerkit eivät kerro kaikkia palkan- tai työkorvauksen ilmoittamisvaihtoehtoja.

Vuosi-ilmoituksen antaminen

Jos työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus annetaan paperilomakkeella, ilmoitus on annettava tammikuun loppuun mennessä. Jos tiedot annetaan sähköisesti, ilmoitus voidaan antaa 5.2.2018 mennessä. 

Vuosi-ilmoituksen korjaaminen ja tunnistetiedot

Vuosi-ilmoitusten korjaamisesta kerrotaan tarkemmin ohjeessa ”Vuosi-ilmoitusten korjaaminen” (vero.fi > Lomakkeet > Vuosi-ilmoituslomakkeet).

Vuosi-ilmoitusta korjatessa uusin ilmoitus korvaa aina edellisen. Saajalla voi olla vain yksi ilmoitus samoilla tunnistetiedoilla. Jos tunnistetiedoissa on virhe, tieto on nollattava ja annettava uusi tieto.

Tämän vuosi-ilmoituksen tunnistetiedot ovat

  • Tietuetunnus (vain tiedostona ilmoitettaessa)
  • Suorituslaji
  • Maksuvuosi
  • Maksajan tunnus
  • Saajan henkilö- tai Y-tunnus sekä nimi
  • Korvauksen maksukuukausi tai cross-tradeaika

Edellisestä vuodesta muuttunutta

Autoetu (23)
Luontoisetuautojen ikäryhmät A, B ja C ovat muuttuneet.

Yleishyödyllisen yhteisön maksama korvaus (H5)
Suorituslajin H5 ohjeistusta on tarkistettu.

Työsuhdeoptiot ja osakepalkkiot (35)
Ohjeistusta on tarkistettu.

Maksajakohtaiset tiedot

Maksajakohtaisten tietojen tarkoituksena on ilmoittaa työnantajan sairausvakuutusmaksuun (aikaisemmin sosiaaliturvamaksuun) liittyvistä vähennyksistä tai maksuista. Maksajakohtaisissa tiedoissa ei ilmoiteta maksettujen palkkojen yhteismäärää.

Jos vuosi-ilmoitus annetaan lomakkeella, ilmoitetaan aina maksajan nimi, Y- tai henkilötunnus, maksuvuosi ja yhteyshenkilön tiedot.

Maksajakohtaiset tiedot sijaitsevat Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoituksella (7801): tiedot 631, 650, 613 ja Rajoitetusti verovelvollisille maksettujen suoritusten vuosi-ilmoituksella (7809): tieto 614. Tietuekuvauksessa maksajakohtaiset tiedot ovat tietueessa VSPSVYHT.

Maksajakohtaiset tiedot (631, 650, 613 ja 614) annetaan vain kerran kalenterivuoden ajalta.

Jos vuosi-ilmoitus annetaan sähköisesti, suorituksen maksajan ei tarvitse antaa maksajakohtaista tietoa pelkästään maksuvuodesta, Y-tunnuksesta ja yhteyshenkilöstä, jos kohdissa 631, 650, 613 tai 614 ei ole ilmoitettavaa tietoa. Säännöllisesti palkkoja maksavan työnantajan on ilmoitettava vuosi-ilmoituksen kohdassa 613, jos kalenterivuoden aikana ei ole maksettu lainkaan palkkoja. Tällöin työnantajan on ilmoitettava myös Y- tai henkilötunnus.

Maksajakohtaisissa tiedoissa ilmoitetaan:

  • maksuvuosi
  • maksajan Y- tai henkilötunnus
  • yhteyshenkilö
  • kohta 631: sairausvakuutusmaksun määrästä tehdyt vähennykset yhteensä (7801)
  • kohta 650: työnantaja ilmoittaa sijaismaksajan (esim. Kela) maksamat palkat yhteensä, joista työnantaja maksaa sairausvakuutusmaksun (7801)
  • kohta 613: kalenterivuoden aikana ei ole maksettu palkkoja (7801)
  • kohta 614: lähdeveron alaiset sellaiset palkat ja korvaukset yhteensä, joista on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksua (7809).
Esimerkki: Työnantajalla on ollut kolme työntekijää vuoden aikana. Työnantajalla ei ole sairausvakuutusmaksuun liittyvää yhteenvedossa ilmoitettavaa tietoa. Työnantaja täyttää kolme palkansaajakohtaista erittelyä, joissa hän ilmoittaa kullekin työntekijälle maksamansa palkat ja palkasta toimittamansa ennakonpidätykset.  Jos vuosi-ilmoitus annetaan lomakkeella, maksajakohtaisissa tiedoissa ilmoitetaan maksajan nimi, y- tai henkilötunnus, maksuvuosi ja yhteyshenkilön tiedot.

Suorituksen maksajan tiedot

Ilmoittakaa suorituksen maksajan nimi, osoite ja henkilö- tai Y-tunnus. Tilityspiste ilmoittaa aina oman tilityspistetunnuksensa. Vuosi-ilmoitus on annettava samalla Y-tunnuksella kuin veroilmoitus työnantajasuorituksista (aikaisemmin kausiveroilmoitus). Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä on ilmoitettava päätilittäjän Y-tunnuksella (ei tilityspisteen Y-tunnuksella).

Merkitkää mahdollisia yhteydenottoja varten myös yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. 

Henkilö- tai Y-tunnuksen merkitseminen

Merkitkää maksajan henkilö- tai Y-tunnus vuosi-ilmoitukseen täydellisenä. Esimerkki:

  • henkilötunnus 101010-101A
  • Y-tunnus 0123456-2
  • tilityspistetunnus 0123456-2-001.

Maksajakohtaisesti sairausvakuutuksen määrästä tehdyt vähennykset yhteensä (631)

Sairausvakuutusmaksun oikaisu päivärahan yms. perusteella merkitään kohtaan 631.

Sairausvakuutusmaksun oikaisu

Merkitkää kohtaan 631 oma-aloitteisesti sairausvakuutusmaksuista tehdyt vähennykset, joiden perusteena on:

  • sairausvakuutuslain nojalla maksettu päivärahaetuus
  • lakisääteisen tapaturma- tai liikennevakuutuksen nojalla maksettu päiväraha
  • työeläkelakien nojalla maksettu työeläke, kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus.

Sairausvakuutusmaksua oikaistaan myös silloin, kun työnantaja on maksanut vanhempainpäiväraha-ajalta vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta ja saanut siitä korvausta Kelalta.

Ilmoittakaa sairausvakuutusmaksun määrästä tehdyt vähennykset sinä vuonna, kun vähennys on tehty.

HUOM: Muistakaa korjata työnantajan sairausvakuutusmaksuihin liittyvät oikaisut myös veroilmoituksella työnantajasuorituksista (ent. kausiveroilmoitus). Katso tarkemmat tiedot korjaamiseen ohjeesta Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen, kohta Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu.] 

Sairausvakuutusmaksun liikasuoritus

Jos sairausvakuutusmaksua on ilmoitettu erehdyksessä liikaa ja korjaus työnantajasuoritusten veroilmoituksella (ent. kausiveroilmoitus) tehdään saman kalenterivuoden aikana, vuosi-ilmoituksen kohtaan 631 ei tehdä merkintää.

Katso tarkemmat tiedot työnantajasuoritusten veroilmoituksen korjaamiseen ohjeesta Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen, kohta Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Jos virhe havaitaan ja korjaus tehdään vasta kalenterivuoden vaihtumisen jälkeen, merkitkää vähennys kohtaan 631.

Työnantajailmoittaa sijaismaksajan (esim. Kela) maksamat palkat yhteensä, joista työnantaja maksaa sairausvakuutusmaksun (650)

Työnantaja ilmoittaa kohdassa 650 sellaiset sairausvakuutusmaksun perusteena olevat palkat/palkkaturvan yhteensä, jotka sijaismaksaja (esim. Kela, ELY-keskus tai konkurssipesä) on maksanut ja toimittanut ennakonpidätyksen. Varsinainen työnantaja ei anna sijaismaksajan maksamista palkoista palkansaajakohtaisia erittelytietoja. Varsinainen työnantaja on kuitenkin vastuussa sairausvakuutusmaksun maksamisesta. Tämän vuoksi varsinaisen työnantajan on ilmoitettava vuosi-ilmoituksen maksajakohtaisissa tiedoissa sijaismaksajan maksamien palkkojen yhteismäärä. Sijaismaksaja antaa palkansaajakohtaiset erittelytiedot maksamistaan suorituksista. 

Esimerkki: Kotitalous ilmoittaa kohdassa 650 Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen määrän ja kunnan maksaman kuntalisän.

Työnantaja ilmoittaa kohdassa 650 asiakkaiden vahtimestareille maksamat vapaaehtoiset palvelurahat eli ”tipit”, josta yritys on maksanut työnantajan sairausvakuutusmaksun, mutta josta työnantaja ei ole toimittanut ennakonpidätystä. Näitä palvelurahoja ei ilmoiteta saajakohtaisilla erittelyillä. Jos asiakkaiden maksamien palvelurahojen suuruus on etukäteen määritelty, tulee yrityksen toimittaa ennakonpidätys ja maksaa työnantajavelvoitteet palkasta. Nämä palkat yritys ilmoittaa saajakohtaisissa erittelyissä normaalisti palkkana.

Kohdassa ilmoitetaan myös urheilijarahastoon siirrettävä sellainen palkka, josta työnantaja on maksanut sairausvakuutusmaksun. 

Lähdeveronalaiset sellaiset palkat ja korvaukset yhteensä, joista on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksua (614)

Jos rajoitetusti verovelvollinen palkansaaja on Suomessa vakuutettu, työnantajan on maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu hänelle maksamistaan palkoista. Ilmoittakaa kohdassa 614 kaikille Suomessa vakuutetuille rajoitetusti verovelvollisille palkansaajille maksamanne palkat yhteensä (mukaan lukien luontoiseduista palkaksi katsotut määrät). Jos kyse on sellaisista palkoista, joista ei pidä maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua, kohtaan 614 merkitään nolla.

Maksettujen palkkojen saajakohtaiset tiedot ilmoitetaan Rajoitetusti verovelvollisille maksettujen suoritusten vuosi-ilmoituksella (7809 tai VSRAERIE).

Lisätietoja ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän vakuuttamisesta on kerrottu ohjeessa Sairausvakuutusmaksut – veroilmoitus työnantajasuorituksista ja vuosi-ilmoitus 2017.

Palkan/suorituksen saajakohtaiset tiedot

Palkan tai suorituksen saajakohtaiset tiedot ilmoitetaan jokaisesta työntekijästä erikseen omalla erittelyllään.

Saajan henkilö- tai Y-tunnus (11)

Ilmoittakaa kohdassa 11 palkan- tai muun suorituksen saajan henkilö- tai Y-tunnus. Jos suorituksen saaja on osakeyhtiö, kommandiitti- tai avoin yhtiö tai muu juridinen henkilö, kohdassa ilmoitetaan Y-tunnus.

Henkilö- tai Y-tunnus vuosi-ilmoitukseen täydellisenä. Esimerkki:

  • henkilötunnus 101010-101A tai 100209A202B
    henkilötunnuksen välimerkki on 1900-luvulla syntyneillä - (miinus-merkki) ja 2000-luvulla syntyneillä A (iso A kirjain)
     
  • Y-tunnus 0123456-2

Suorituslajit (10)

Merkitkää kohtaan 10 suorituslaji. Suorituslajilla tarkoitetaan ilmoitettavan tulon laatua. Suorituslajeja ovat mm. palkka ja työkorvaus.

Ilmoittakaa kaikki kalenterivuoden aikana samalle saajalle maksetut samaa suorituslajia olevat suoritukset yhdellä kertaa. Poikkeuksen muodostavat avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle tai yhteisölle (esim. osakeyhtiö, osuuskunta ja yhdistys) maksetut työ- tai käyttökorvaukset, jotka ilmoitetaan maksukuukausittain eriteltyinä. Katso lisää kohdasta työkorvaus tai käyttökorvaus. 

Jos samalle saajalle on maksettu erilajisia suorituksia, jokaisesta suorituslajista on täytettävä oma erittely, vaikka saaja olisikin sama.

Suorituslaji on aina ilmoitettava. Suorituslajin oikea ja tarkka ilmoittaminen on tärkeää, koska suoritukset verotetaan maksajan ilmoituksen perusteella. Jos suorituslaji ilmoitetaan väärin, seurauksena voi olla tulon virheellinen verottaminen. Verohallinto lähettää ilmoittajalle selvityspyynnön, jos suorituslaji puuttuu vuosi-ilmoituksesta.

Suorituslajien tunnukset

P Palkka päätoimesta
1 Palkka sivutoimesta
PT Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkkaa)
P3 Kunnallisen perhepäivähoitajan palkka
PU Urheilijarahastosta maksettava palkka
PY Yrittäjän palkka päätoimesta (palkka tehtävästä, josta saaja on YEL- tai MYELvakuutettu)
YT YEL/MYEL-vakuutetun yrittäjän työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkkaa)
1Y Yrittäjän palkka sivutoimesta (palkka tehtävästä, josta saaja on YEL- tai MYELvakuutettu)
SA Sairauskassan täydennyspäiväraha
5 Ns. 6 kuukauden säännön alainen vakuutuspalkka
5Y Yrittäjän 6 kk:n säännön alainen palkka
6 Sijaismaksajan maksama palkka ja palkkaturva (EPL 9 § 2 mom.)
61 Sijaismaksajan maksama 6 kk:n säännön alainen palkka
2 Merityötulo
2Y Yrittäjän merityötulo
H Työkorvaus
HT Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (työkorvausta)
H1 Henkilöstörahaston rahasto-osuus
H2 Urheilijan palkkio
H3 Perhehoitajan tai omaishoitajan palkkio ja kulukorvaus
H4 Muu veronalaista ansiotuloa oleva suoritus
H5 Yleishyödyllisen yhteisön maksama korvaus
H6 Sovittelijan kulukorvaus
B Työnantajan maksama eläke
G Ansiotuloa oleva käyttökorvaus
G1 Pääomatulot (käyttökorvaus, palkkasaatavan korko tms.)
7K Työnantajan (kiinteä toimipaikka Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu
7L Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu.
7M Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka Suomessa vakuutetulle työntekijälle
7N Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, kun työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot (nettopalkkasopimus)
7Q Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona

Maatunnus suorituslajien 5 / 5Y / 7Q osalta (5)

Kun suorituslaji on 5 ”Kuuden kuukauden säännön alainen vakuutuspalkka” tai 5Y ”Yrittäjän kuuden kuukauden säännön alainen vakuutuspalkka”, merkitkää kohtaan 5 työskentelyvaltion maatunnus. Jos maita on useampia kuin yksi, ilmoittakaa maa, jossa työntekijä on verovuonna työskennellyt kauimmin. 

Kun suorituslaji on 7Q ” Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona”, merkitkää kohtaan 5 sen maan maatunnus, minkä maan verosopimuksen perusteella Suomella ei ole verotusoikeutta palkkatuloon. Verosopimusmaan maatunnus on ilmoitettava aina, kun suorituslajia 7Q käytetään.

Katso voimassa olevat verosopimukset. Verosopimusvaltioiden maatunnusluettelo on voimassa olevien verosopimusten luettelon jälkeen.

Korvauksen maksukuukausi tai cross-trade-aika (12)

Jos työ- tai käyttökorvaus on maksettu avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle tai yhteisölle (esimerkiksi osakeyhtiö, osuuskunta tai yhdistys), suoritukset ja ennakonpidätykset on ilmoitettava kuukausittain eriteltyinä. Kussakin kuussa maksetuista suorituksista annetaan erillinen ilmoitus ja kohtaan 12 ”Korvauksen maksukuukausi” merkitään sen kuukauden järjestysnumero, jolloin suoritus on maksettu ja ennakonpidätys toimitettu.

Merityötuloa maksava laivanisäntä ilmoittaa kohdassa 12 cross-trade-ajan täysinä kuukausina cross-trade-vähennyksen myöntämistä varten. 

Palkat

Palkalla tarkoitetaan mitä tahansa palkkaa, palkkiota ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa, sekä kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta.

Palkkaa ovat myös muun nimiset suoritukset, kuten loma-ajan palkka, ylityökorvaus, ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisä, joulurahat, lahjapalkkio sekä tantieemi. Palkkaa ovat myös asunto-, ravinto- ym. luontoisedut sekä veronalaiset henkilökuntaedut ja veronalaiset kustannusten korvaukset. (EPL 13 §).

Päätoimen palkka (P) ja sivutoimen palkka (1)

Päätoimen palkka ja sivutoimen palkka ilmoitetaan eri suorituslajilla, vaikka niitä verotetaan samalla tavalla. Erottelua tarvitaan, kun Verohallinto laskee palkansaajalle seuraavan vuoden pää- ja sivutulon ennakonpidätysprosentit. Suorituslaji P tai 1 on ilmoitettava silloinkin, kun työntekijälle on annettu pelkkä luontoisetu.

Palkka pitää ilmoittaa, vaikka ennakonpidätystä ei olisi suorituksen pienuuden tai työntekijän verokorttiin merkityn ennakonpidätystä koskevan vapautuksen vuoksi toimitettu. Huom! Jos palkka on YEL- tai MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkaa, se ilmoitetaan suorituslajilla PY tai 1Y.

Freelancer-verokortti

Työntekijällä on voinut olla käytössään freelancer-verokortti, jolloin maksettava suoritus voi olla joko palkkaa (päätoimi tai sivutoimi), työkorvausta tai käyttökorvausta. Vuosi-ilmoitusmerkintä tehdään sillä perusteella, mikä henkilön työn luonne on ollut.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Päätoimen palkan suorituslaji on P ja sivutoimen palkan suorituslaji on 1.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan tai muun suorituksen määrä bruttomääräisenä.

  • Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15) tai ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtyä kustannusvähennystä (kohta 17).
  • Bruttopalkkaan luetaan mukaan myös työntekijälle maksetut työmatkakustannukset siltä osin kuin ne on maksettu suurempina kuin Verohallinnon päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Jos päätöksessä mainitut aika- ja kilometrirajat eivät täyty, korvaukset ovat kokonaan palkkaa, ja ne ilmoitetaan vain kohdassa 14. Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2017.

Kohdassa 14 ilmoitettavaan rahapalkan määrään ei lueta mukaan

  • luontoisedun raha-arvoja (kohdat 20, 30 ja 40)
  • työsuhdeoptioita ja osakepalkkiota (kohta 35)
  • kustannusten korvauksia (kohdat 50–57).

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kohta 16 (116) Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärä.

Kohta 17 (117): Ilmoittakaa palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehty vähennys.

Työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkkaa) PT

Työpanokseen perustuvan osingon jakaneen yhtiön tai ylijäämän jakaneen osuuskunnan on annettava vuosi-ilmoitus työpanokseen perustuvasta osingosta tai ylijäämästä ja siitä toimitetusta ennakonpidätyksestä. Vuosi-ilmoitus annetaan siltä vuodelta, jolloin työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä on maksettu tai se on ollut nostettavissa. Työpanososingon tai –ylijäämän saajana (nimi ja henkilötunnus) ilmoitetaan se, jonka työpanos on ollut osingonjaon tai ylijäämänjaon perusteena.

Työpanokseen perustuvasta osingosta ja ylijäämästä annetaan vain työnantajan vuosi-ilmoitus 7801. Tämä koskee myös tilannetta, jossa osingon tosiasiallisena saajana on verovelvollisen omistama holdingyhtiö. Kun holdingyhtiö jakaa osingon edelleen osakkaalle, tällöin holdingyhtiö antaa osingonjaosta maksettujen osinkojen vuosi-ilmoituksen 7812.

Osinko verotetaan palkkana tai työkorvauksena, jos osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko verotetaan sen henkilön tulona, jonka työpanoksesta on kysymys. Työpanososingon koko määrä on hänen veronalaista tuloaan. Säännöksiä sovelletaan muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamaan osinkoon.

Ennakkoperintälain 13 a §:n mukaan ansiotulona verotettava työpanokseen perustuva osinko katsotaan joko palkaksi tai työkorvaukseksi. Suorituslajilla PT ilmoitetaan työpanokseen perustuva osinko, joka on ennakkoperintälain 13 §:n mukaisesti palkkaa. Työpanoksen perusteella jaettavasta osingosta on tullut toimittaa ennakonpidätys ja maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksu. Työpanokseen perustuvasta osingosta ei ole tarvinnut periä eläkevakuutusmaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua. Jos maksut on kuitenkin peritty, tulee ne ilmoittaa vuosi-ilmoituksella kohdassa 16 (116).

Jos työpanokseen perustuvasta osingosta ei ole toimitettu ennakonpidätystä sen takia, että sen saajana on muu henkilö kuin se, jonka verotuksessa työpanososinko luetaan tuloksi, jätetään kohta 15 (115) tyhjäksi.

Työpanosylijäämiin sovelletaan vastaavia säännöksiä ja ohjeita kuin työpanososinkoihin.

Huom! Jos työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä on YEL- tai MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkaa, se ilmoitetaan suorituslajilla YT.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Palkkaa olevan työpanokseen perustuvan osingon tai ylijäämän suorituslaji on PT.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa työpanokseen perustuvan osingon tai ylijäämän määrä bruttomääräisenä.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkka (PY, 1Y)

Yrittäjien palkka ilmoitetaan omilla suorituslajeillaan. Näiden tietojen avulla Verohallinto pystyy laskemaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun oikein. Yrittäjän sairausvakuutusmaksua laskiessaan Verohallinto korvaa PY- ja 1Y-palkkatiedot vakuutusyhtiöstä saaduilla YEL- tai MYEL -työtulotiedoilla siltä osin kuin YEL- tai MYEL -työtulo korvaa ansiotulot. Jos yrittäjän palkkojen ilmoittamisessa käytetään vuosi-ilmoituksessa väärää suorituslajia, sairausvakuutusmaksu määrätään kahteen kertaan: sekä vuosi-ilmoituksen palkkatietojen että YEL- tai MYEL -työtulotietojen perusteella.

Esimerkki: Vuodesta 2011 YEL:n mukaan vakuutettuja palkansaajia ovat avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ja osakeyhtiön johtavassa asemassa toimivat osakkaat, jotka omistavat yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista. MYEL:n mukaan vakuutettuja palkansaajia voivat olla esim. varsinaisen maatalouden harjoittajan lapsi, joka työskentelee ja asuu vanhemman omistamalla maatilalla ja maataloutta harjoittavan kuolinpesän osakas, jolle kuolinpesä maksaa palkkaa. Palkka työntekijöille maksetaan siitä yrityksestä, jonka toiminnasta työntekijä on YEL- tai MYEL-vakuutettu.

Esimerkki: YEL-vakuutettu yrittäjä voi yrittäjänä toimiessaan saada EPL 13 §:n mukaan palkaksi katsottavaa tuloa (esim. henkilökohtainen luento- ja esitelmäpalkkio) myös toimeksiantajiltaan, joihin hän ei ole työ- tai virkasuhteessa. Jos suorituksen saaja ilmoittaa olevansa toiminnastaan YEL-vakuutettu, tulee myös tällainen palkkatulo ilmoittaa suorituslajilla PY tai 1Y.

On mahdollista, että palkansaaja ei ole ollut harjoittamastaan toiminnasta koko vuotta vakuutettu YEL:n tai MYEL:n mukaan. Suorituslajeilla PY ja 1Y ilmoitetaan palkka vain siltä ajalta, kun palkansaaja on ollut YEL:n tai MYEL:n mukaan vakuutettuna. Jos palkansaaja on saanut palkkaa myös muulta ajalta, ilmoitetaan tämä suorituslajilla P (Palkka päätoimesta) tai 1 (Palkka sivutoimesta).

Esimerkki: Osakeyhtiön päätoiminen toimitusjohtaja on omistanut 20 % yhtiön osakkeista vuoden 2017 alusta asti. Loput osakkeista ovat olleet pörssinoteeratun sijoitusyhtiön omistuksessa. 1.4.2017 tehdyllä kaupalla toimitusjohtaja on hankkinut omistukseensa sijoitusyhtiön osuuden yhtiöstä. Tämän jälkeen hän on omistanut yksin koko osakekannan. Toimitusjohtaja on ollut YEL:n mukaan vakuutettu yhtiön toiminnasta 1.4.2017 alkaen.

→ Maksettu palkka ajalta 1.1.2017–31.3.2017 ilmoitetaan suorituslajilla P
→ Maksettu palkka ajalta 1.4.2017–31.12.2017 ilmoitetaan suorituslajilla PY.

YEL:n mukainen työtulo korvaa toimitusjohtajan palkkatulon sairausvakuutusmaksun perusteena vain siltä ajalta, kun hän on ollut YEL:n mukaan vakuutettu osakeyhtiön toiminnasta.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa suorituslajilla PY yrittäjän palkka päätoimesta (palkka tehtävästä, josta saaja on YEL/MYEL-vakuutettu) ja suorituslajilla 1Y Yrittäjän palkka sivutoimesta

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan tai muun suorituksen määrä bruttomääräisenä.

  • Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15) tai ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtyä kustannusvähennystä (kohta 17).

Kohdassa 14 ilmoitettavaan rahapalkan määrään ei lueta mukaan

  • luontoisedun raha-arvoja (kohdat 20, 30 ja 40)
  • työsuhdeoptioita ja osakepalkkioita (kohta 35)
  • kustannusten korvauksia (kohdat 50–57).

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kohta 17 (117): Ilmoittakaa palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehty vähennys.

YEL/MYEL- vakuutetun yrittäjän työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä (palkkaa) (YT)

YEL/MYEL-vakuutetun yrittäjän saama työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä ilmoitetaan suorituslajilla YT. Tarkemmin suorituksesta ja sen ilmoittamisesta on suorituslajin PT yhteydessä.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Yrittäjän saama työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä  (palkka tehtävästä, josta saaja on YEL- tai MYEL-vakuutettu) ilmoitetaan suorituslajilla YT.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa työpanokseen perustuvan osingon tai ylijäämän määrä bruttomääräisenä.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Urheilijan palkka (P)

Urheilijalle maksettu palkka ilmoitetaan suorituslajilla P tai 1. Suorituslajilla ilmoitetaan vain palkka, joka on maksettu suoraan urheilijalle.

Urheilijarahastoon siirretty palkan osa, josta työnantaja on maksanut sairausvakuutusmaksun, ilmoitetaan maksajakohtaisten tietojen kohdassa 650 ”Työnantaja ilmoittaa sijaismaksajan (esim. Kela) maksamat palkat yhteensä, joista työnantaja maksaa sairausvakuutusmaksun”. Kohdassa 650 ei ilmoiteta siten esimerkiksi alle 16-vuotiaalle maksettua suoritusta. Kohdassa ei ilmoiteta myöskään työkorvauksia.

Jos suoritus maksetaan urheilijarahastosta, katso kohta: Urheilijarahastosta maksettu suoritus.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Työsuhteessa maksetut urheilijan palkat ilmoitetaan suorituslajilla P tai 1.

Kohta 14 (114): Merkitkää kohtaan 14 rahapalkan tai muun suorituksen määrä bruttona. Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15) tai ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtyä kustannusvähennystä (kohta 17).

Kohdassa 14 ilmoitettavaan rahapalkan määrään ei lueta mukaan

  • luontoisedun raha-arvoja (kohdat 20, 30 ja 40)
  • työsuhdeoptioita ja osakepalkkioita (kohta 35)
  • kustannusten korvauksia (kohdat 50–57).

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen eläkevakuutusmaksujen yhteismäärä, myös se määrä, joka on peritty urheilijarahastoon siirretystä palkasta.

Kohta 17 (117): Ilmoittakaa palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehty vähennys.

Maksajakohtaiset tiedot, kohta 650: Ilmoittakaa urheilijarahastoon siirrettävä urheilijan palkka, josta on maksettu työnantajan sairausvakuutusmaksu. 

Sijaismaksajan maksamat suoritukset ja palkkaturva (6, 61)

Sijaismaksajina toimivat yleensä ulosottovirastot, kunnat, kaupungit, Kela, ELY-keskukset ja konkurssipesät. Sijaismaksajan on annettava maksamistaan palkoista ja toimittamistaan ennakonpidätyksistä vuosi-ilmoituksen erittely omalla Y-tunnuksellaan.

Varsinainen työnantaja ei anna saajakohtaista erittelyä sijaismaksajan maksamista palkoista. Varsinaisella työnantajalla on velvollisuus maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu sijaismaksajan maksamista palkoista, myös silloin kun ne on maksettu palkkaturvana. Varsinaisen työnantajan tulee antaa tämän vuoksi vuosi-ilmoituksen Maksajakohtaisten tietojen kohdassa 650 tiedot sijaismaksajan maksamista palkoista.

Sijaismaksajan vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Palkkaturvalain nojalla maksetun palkan suorituslaji on 6. Suorituslajia käyttävät sekä työvoimaviranomainen että konkurssipesä palkkaturvaa maksaessaan. Sijaismaksajan maksamien ns. 6 kuukauden säännön alaisten palkkojen suorituslaji on 61. Kela ja kunta ilmoittavat suorituslajilla 6 yksityisen hoidon tuen, joka on maksettu suoraan kotitalouden palkkaamalle työsuhteiselle hoitajalle.

Kohta 14 (114): Sijaismaksaja ilmoittaa maksamansa palkan bruttomääräisenä.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärä.

Konkurssipesä

Kun konkurssipesä maksaa työpalkkoja konkurssin ajalta, konkurssipesä ilmoittaa ne palkkoina suorituslajilla P tai 1. Konkurssipesän tulee myös maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu näistä palkoista.
Konkurssipesä ilmoittaa suorituslajilla 6 ennen konkurssin asettamista syntyneet saatavat, jotka konkurssipesä on maksanut palkkaturvana. Katso ohje yllä.

Lisätietoa on ohjeessa Työnantajasuoritusten maksu- ja ilmoitusmenettely konkurssitilanteessa.

Varsinaisen työnantajan ilmoitus

Varsinaisella työnantajalla on velvollisuus maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu myös palkkaturvana maksetuista palkoista. Varsinainen työnantajan ilmoittaa Maksajakohtaisen tietojen kohdassa 650 sen palkkamäärän, josta se on maksanut sairausvakuutusmaksun.

Merityötulo (2, 2Y)

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Merityötulon suorituslaji on 2. Merityötulolla on oma suorituslaji, koska siitä tehdään verotuksessa erilaiset vähennykset kuin tavallisesta palkkatulosta. YEL- tai MYEL-vakuutetulle yrittäjälle maksetun merityötulon suorituslaji on 2Y.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan tai muun suorituksen määrä bruttona. Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15).

Kohdassa 14 ilmoitettavaan rahapalkan määrään ei lueta mukaan:

  • luontoisedun raha-arvoja (kohdat 20, 30 ja 40)
  • työsuhdeoptioita ja osakepalkkiota (kohta 35)
  • kustannusten korvauksia (kohdat 50–57).

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen merimieseläke-, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärä.

Kohta 12 (112): Merityötuloa maksava laivanisäntä ilmoittaa cross-trade-ajan täysinä kuukausina cross-trade-vähennyksen myöntämistä varten.

Vähennys ennen ennakonpidätystä (17)

Työnantaja voi vähentää ennen ennakonpidätyksen toimittamista palkansaajan itsensä maksamat työn tekemisestä aiheutuneet välittömät kustannukset (EPL 15 § 2 mom.). Tällaisia kustannuksia ovat mm. palkansaajan maksamat kustannukset moottorisahan käytöstä ja muut työvälineistä aiheutuneet kustannukset. Tällaisia kustannuksia ovat myös menot työmatkoista, jos työnantaja ei maksa niistä verovapaita korvauksia palkan lisäksi.

Kohta 17 (117): Merkitkää kohtaan vähennys, joka on tehty palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Vähennykset sisältyvät kohdassa 14 ilmoitettavaan palkkaan.

Esimerkki: Työntekijä on maksanut itse moottorisahan käytöstä aiheutuneet 4 500 euron kustannukset. Työntekijälle maksettu koko vuoden palkka on 20 000 euroa, josta sahatyön osuus on 14 000 euroa. Työntekijä on vaatinut ennakkoperinnässä vähennystä käyttökustannuksista 40 %:n mukaisesti sahatyöstä maksetun palkan määrästä eli 5 600 euroa  (EPA 18 § 1 mom. 2 kohta). Ennakonpidätys on toimitettu EPL 15 § mukaisesti 14 400 eurosta (20 000 - 5 600).
Kohdassa 14 ilmoitetaan 20 000 euroa ja kohdassa 17 ilmoitetaan 5 600 euroa. Työntekijän tulee vaatia esitäytetyllä veroilmoituksellaan moottorisahavähennystä ja selvittää sahatyöstä maksetun palkan määrä. Lopullisessa verotuksessa vähennys lasketaan sahatyöstä maksetun palkan (14 000 e) osuudesta.

Jos työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset, katso ilmoittaminen kohdasta: Veronalaiset kustannusten korvaukset (57).

Esimerkki: Pelimannille luvataan soittokeikasta 200 euroa. Matkustaminen ja matkustamisen kustannukset eivät vaikuta maksettavaan bruttomäärään.  Matkustamiskustannuksia ei siis korvata. 

Työnantaja voi laskea määrän, mistä toimittaa ennakonpidätyksen siten, että vähentää työntekijän antaman selvityksen perusteella saman määrän, mitä voisi korvata verovapaasti. Esimerkiksi matkustamiskustannuksia 51 km x 41 snt/km eli 20,91 snt ja osapäivärahan 19 euroa vastaavat määrät, jolloin pidätyksenalaiseksi määräksi jää 160,09 euroa.  Samasta määrästä maksetaan myös työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Vuosi-ilmoituksen kohdassa 14 ilmoitetaan 200 euroa, kohdassa 17 ilmoitetaan 39,91 euroa.   Verovapaitten matkakustannusten korvausten kohtiin 50-56 ei tehdä merkintöjä.

Työntekijän on vaadittava vähennyksiä veroilmoituksessaan ja vähennys on yleensä alempi kuin ennakonpidätyksen yhteydessä.

Luontoisedut (20–49)

Ennakonpidätys voidaan vähentää vain rahapalkasta. Pelkästä luontoisedusta ei voida toimittaa ennakonpidätystä.

Ilmoittakaa luontoisedut sen suuruisina kuin ne on otettu huomioon ennakonpidätystä toimitettaessa. Luontoisedut ilmoitetaan siinäkin tapauksessa, että työntekijä on maksanut luontoisedusta työnantajalle luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen eikä palkkaan lisättävää määrää ole jäänyt lainkaan. Verohallinto vahvistaa vuosittain luontoisetujen raha-arvot. Niitä koskeva päätös on sivulla vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset.

Autoetu (20–25)

Kohta 20 (120): Merkitkää auton verotusarvon ja työntekijältä perityn määrän erotus. Jos työnantaja perii työntekijältä autoedusta vähintään edun verotusarvon mukaisen määrän, kohtaa 20 ei täytetä. Kohta täytetään, vaikka työntekijällä on pelkkä autoetu eikä rahapalkkaa ole maksettu lainkaan. Kohdassa 20 ilmoitettavaa euromäärää ei lisätä kohtaan 14 ”Palkan/suorituksen määrä”.

Kohta 21 (121): Merkitkää autoedusta työntekijältä peritty korvaus. Kohta täytetään, vaikka työnantaja perisi autoedusta vähintään autoedun raha-arvoa vastaavan tai suuremman korvauksen.

Esimerkki: Työntekijän rahapalkka on 40 000 euroa. Työntekijän autoedun verotusarvo on 4 000 euroa. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 3 000 euroa vastineeksi edusta. Kohtaan 21 merkitään 3 000 euroa ja kohtaan 20 verotuksessa palkkaan lisättävä määrä 1 000 euroa. Kohtaan 14 merkitään rahapalkan määrä 40 000 euroa.

Kohta 22 (122): Täytetään, jos työnantaja laskee autoedun raha-arvon käyttäen kuukausikohtaisen arvon sijasta kilometrikohtaista arvoa. Kohtaan merkitään ajopäiväkirjan mukainen yksityisajojen kilometrimäärä.

Kohta 23 (123): Merkitkää luontoisetuauton ikäryhmä. Ikäryhmät ovat:

  • A = 2017, 2016 ja 2015 käyttöönotetut autot
  • B = 2014, 2013 ja 2012 käyttöönotetut autot
  • C =2011 tai sitä ennen käyttöönotetut autot
  • U =Ulkomailla saatu autoetu

Valitkaa kohta 24 (124) tai 25 (125) sen mukaan kumpi autoetu työntekijällä on käytössä.

Kohta 24 (124): Merkitkää rasti, jos työntekijällä on vapaa autoetu. Tällöin työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset myös yksityisajojen osalta.

Kohta 25 (125): Merkitkää rasti, jos työntekijällä on auton käyttöetu. Tällöin työntekijä maksaa muulle kuin työnantajalle kaikista ajoista, myös työajoista, ainakin kaikki polttoainekulut.

Huom! Jos autoetu vaihtuu kesken vuoden, työantaja merkitsee vuosi-ilmoitukselle viimeisimmän käytössä olleen autoedun ikäryhmän ja tiedon siitä, onko kyseessä vapaa autoetu vai auton käyttöetu. Kilometrit ja euromääräiset ilmoitettavat summat lasketaan koko vuodelta yhteen. Vuosi-ilmoituksia annetaan tällaisessa tilanteessa siis vain yksi.

Asuntolainan korkoetu (30)

Työntekijälle syntyy korkoetu, jos työnantaja perii työntekijälle myöntämästään lainasta vuotuista korkoa, joka on alempi kuin viitekorko, jos lainan korko on sidottu yleisesti markkinoilla käytössä olevaan lainan viitekorkoon. Jos lainan korkoa ei ole sidottu viitekorkoon, työntekijälle syntyy korkoetu, jos lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin 12 kuukauden euribor-korko vuoden ensimmäisenä päivänä.

Kohta 30 (130): Ilmoittakaa työsuhteen perusteella annetusta asuntolainasta syntyvä korkoetu. Asuntolainan korkoetua ei lisätä kohtaan 40 eikä kohtaan 14. Asuntolainan korkoetu käsitellään erillään siksi, että työntekijällä on oikeus vähentää edun arvo verotuksessaan asuntolainan korkoon rinnastettavana vähennyseränä.

Ilmoittakaa muusta kuin asuntolainasta syntyvä korkoetu kohdassa 40 ”Muut luontoisedut”.

Muut luontoisedut (40–46)

Ilmoittakaa kohdissa 40-46 työnantajan muuna kuin rahana antamat edut, mm. asunto-, puhelin- ja ravintoetu. Muita etuja ovat myös mm. autotalli- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu, merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu ja henkilöstöannista syntyvät edut.

Kohta 40 (140): Merkitkää luontoisetujen verotusarvojen ja työntekijältä perittyjen korvausten erotus kohtaan ”Muut verotettavat luontoisedut yhteensä”. Jos verotusarvoa ei ole erikseen vahvistettu Verohallinnon antamassa päätöksessä, luontoisedun arvo on sen käypä arvo. Täyttäkää kohta, vaikka työntekijälle ei maksettaisi lainkaan rahapalkkaa tai rahapalkka ei riittäisi ennakonpidätyksen täysimääräiseen toimittamiseen.

Kohta 41 (141): Merkitkää kohtaan ”Työnantajan perimä korvaus” summa, joka työntekijältä on peritty muista luontoiseduista kuin autoedusta tai työsuhdematkalippuedusta.

Kohdat 42-45 (142-145): Merkitkää rasteilla, mitä luontoisetuja työntekijälle on annettu.

Kohta 46 (146): Merkitkää rasti kohtaan, jos työntekijältä ravintoedusta peritty korvaus vastaa Verohallinnon antaman luontoisetupäätöksen mukaista ravintoedun arvoa. Tällöin ravintoedusta perittyä euromäärää ei ilmoiteta lainkaan kohdassa 41.

Esimerkki: Rasti merkitään kohtaan 46, jos työntekijälle on myyty lounasseteleitä seteleiden verotusarvon hinnalla tai jos työntekijän nettopalkasta vähennetään ravintoedun arvo sopimusruokailutilanteissa.

Työsuhdematkalippuetu (40, 48–49)

Työnantajan työntekijälle antama enintään 300 euron arvoinen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten on verovapaata tuloa. Lisäksi matkalippu on verovapaata tuloa 750 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. (TVL 64.2 §). Työsuhdematkalipusta on aina tehtävä vuosi-ilmoitusmerkintä, myös silloin kun verotettavaa etua tai vähennettävää määrää ei ole.

Jos palkansaaja ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain kohdassa 14.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 40 (140): Merkitkää palkaksi katsottava osa työsuhdematkalipun hinnasta kohtaan ”Muut verotettavat luontoisedut”.

Kohta 48 (148): Merkitkää tähän palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoinen määrä. Kohtaan merkitään sekä palkkana verotettava summa (kohdasta 40) että mahdollinen palkansaajan nettopalkasta peritty korvaus.

Kohta 49 (149): Merkitkää tähän työsuhdematkalippuedun verovapaa määrä.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 800 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Koska työsuhdematkalippu on veronalaista siltä osin kuin edun arvon ylittää 300 euroa ja alittaa 750 euroa, veronalaista luontoisetua syntyy 450 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 350 euroa.

  • Kohdassa 40 ilmoitetaan veronalaisen luontoisedun määrä 450 euroa.
  • Kohdassa 48 ilmoitetaan palkaksi katsottu määrä 450 euroa.
  • Kohdassa 49 ilmoitetaan verovapaan edun määrä 350 euroa.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 5 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 2 050 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 2 950 euroa.

  • Kohdassa 40 ilmoitetaan veronalaisen luontoisedun määrä 2 050 euroa.
  • Kohdassa 48 ilmoitetaan palkaksi katsottu määrä 2 050 euroa.
  • Kohdassa 49 ilmoitetaan verovapaan edun määrä 2 950 euroa.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 200 euroa. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 250 euroa. Työntekijä saa verovapaata etua 550 euroa.

  • Kohdassa 40 ilmoitetaan veronalaisen luontoisedun määrä 250 euroa
  • Kohdassa 48 ilmoitetaan palkaksi katsottu 250 euroa ja työntekijältä peritty määrä 200 euroa, yhteensä 450 euroa.
  • Kohdassa 49 ilmoitetaan verovapaan edun määrä 550 euroa.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 1 000 euron arvoisen työsuhdematkalipun. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 500 euroa. Veronalaisen luontoisedun määrä on 450 euroa. Koska peritty korvaus on suurempi kuin edun verotusarvo, verotettavaa luontoisetua ei synny. Työntekijä saa verovapaata etua 500 euroa.

  • Kohdassa 48 ilmoitetaan työntekijältä peritty 500 euroa.
  • Kohdassa 49 ilmoitetaan 500 euroa.

Esimerkki: Työnantaja on antanut työntekijälle 300 euron työsuhdematkalipun. Luontoisetua ei synny.

  • Kohdassa 49 ilmoitetaan verovapaan edun määrä 300 euroa.

Työsuhdeoptiot ja osakepalkkiot (35)

Työsuhdeoptiot ja osakepalkkiot (tuloverolaki 66 § 3 mom) ilmoitetaan kohdassa 35. Suoritukset eivät ole työnantajan sairausvakuutusmaksun alaisia, eivätkä ne kuulu päivärahamaksun perusteeseen. Näitä suorituksia ei lueta mukaan kohdassa 14 (114) ilmoitettaviin suorituksiin, eikä niitä ilmoiteta kohdassa 36 (136).

Verohallinnon ohjetta Työsuhdeoptioiden verotuksesta on päivitetty. Katso esimerkkejä (41-45) työsuhdeoptioiden ja osakepalkkioiden ilmoittamisesta vuosi-ilmoituksella ohjeen kohdasta 8.2.

Ulkomaantyöskentelystä kertyneen optioedun määrä on vuodesta 2017 alkaen aina ilmoitettava vuosi-ilmoituksella.  Etu on siis ilmoitettava vuosi-ilmoituksella myös siltä osin kuin työnantajan on soveltanut etuun ennakkoperinnässä kuuden kuukauden säännön verovapautta. Palkansaaja ilmoittaa edun verovapaan osuuden omalla veroilmoituksellaan. Katso ohjeesta Työsuhdeoptioiden verotus, kohta 8.2., esimerkki 45.

Työsuhdeoptiot

Työsuhdeoptioita ovat etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella. Edun arvo on osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään. Edun arvosta vähennetään hinta, jonka työntekijä yhteensä maksaa osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta. Etu ilmoitetaan työsuhdeoption käyttövuoden ansiotulona.

Osakepalkkiot

Myös osakepalkkiot ilmoitetaan vastaavalla tavalla kuin työsuhdeoptiot. Osakepalkkiojärjestelmään liittyvästä rahasuorituksesta ei tietyissä tilanteissa suoriteta päivärahamaksua eikä työnantajan sairausvakuutusmaksua (katso tarkemmin ohje Työsuhdeoptioiden verotus, kohta 5.1.3).

Kohta 35 (135): Ilmoittakaa työsuhdeoptioista ja osakepalkkioista palkaksi katsottu määrä erillään muista luontoiseduista. Jos osa suorituksesta on maksettu rahana, merkitään rahana maksettu osuus vain kohtaan 14 (114) ”Rahapalkan/suorituksen määrä” ja kohtaan 36 (136) Palkkaerät, jotka eivät kuulu sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteeseen. Kohdassa 35 ei ilmoiteta rahana maksettua osuutta. 

Kokonaan rahana maksetut ns. synteettiset optiot merkitään vain kohtaan 14 (114) ”Rahapalkan/suorituksen määrä”. Synteettisillä optioilla tarkoitetaan yrityksen johdolle ja työntekijöille rahana maksettuja osakekurssikehitykseen sidottuja bonuspalkkoja. Ne merkitään myös kohtaan 36 (136), koska niiden perusteella ei määrätä päivärahamaksua. 

Palkkaerät, jotka eivät kuulu sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteeseen(36)

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään veronalaisen palkkatulon ja työtulon perusteella. Kohdassa 14 ilmoitettuun veronalaiseen tuloon voi kuitenkin sisältyä joitakin sellaisia eriä, jotka eivät kuulu päivärahamaksun perusteeseen sairausvakuutuslain 11 luvun 2 § 4 momentin mukaan.  Näistä tuloista ei myöskään makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua. Jotta Verohallinto voi määrätä palkansaajan verotuksessa päivärahamaksun oikein, palkanmaksajan on ilmoitettava nämä erät tässä kohdassa 36. Tässä kohdassa ei kuitenkaan ilmoiteta sairausvakuutuslain 2 § 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettua korkoetua eikä 4 ja 5 kohdissa tarkoitettua osakkeina annettavia työsuhdeoptioita ja osakepalkkioita. Kyseiset suoritukset ilmoitetaan omissa kohdissaan

Kohdassa 36 (136) seuraavilla suorituslajeilla: P, PY, PT, YT, 1, 1Y, P3, 2, 2Y, 5, 5Y, 6, 7M ja 7N ilmoitettavia suorituksia ovat:

  • Työnantajalta saatu henkilökuntaetu
  • Henkilökuntaetu on yleensä kollektiivinen etu, joka on annettu muussa muodossa kuin rahana. Etujen raha-arvoa ei ole vahvistettu Verohallinnon luontoisetupäätöksessä.
  • Etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan, jos etu on henkilöstön enemmistön käytettävissä.
  • ns. synteettisestä optiosta saatu etu.
  • työsopimuslain 2 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu odotusajan palkka
  • työ- tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus
    • kohdassa ilmoitetaan vain veronalaiset korvaukset, ei esim. yhteistoimintalain tai tasa-arvolain nojalla maksettuja verovapaita hyvityksiä
  • työ- tai virkasuhteeseen perustumaton luento- ja esitelmäpalkkio, kokouspalkkio ja hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan ole tarvinnut maksaa työntekijän eläkemaksua. Jos palkkiosta on maksettu työntekijän eläkemaksu vapaaehtoiseen vakuuttamiseen perustuen, ilmoitetaan palkkio silloinkin tässä kohdassa.
  • henkilöstörahastolaissa tarkoitettu henkilöstörahastoerä tai sen lisäosa, joka on siirretty henkilöstörahastoon tai henkilöstörahastosta nostettu rahasto-osuus
  • henkilöstörahastolaissa tarkoitettu käteinen voittopalkkio, jos käteissuoritus on määräytynyt yrityksen toiminnan tehokkuuden tai tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti
  • yhtiökokouksen päätöksellä koko henkilöstölle maksettava voitonjako tai käteinen voittopalkkio

Kohdassa 36 ei ilmoiteta:

  • osakkeina annettuja työsuhdeoptioita ja osakepalkkioita; ne ilmoitetaan kohdassa 35

  • asuntolainan korkoetua; se ilmoitetaan kohdassa 30

Alle 16-vuotiaalle ja 68 vuotta täyttäneelle maksetut suoritukset kohdassa 36

Päivärahamaksua ei määrätä alle 16-vuotiaille eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista, työkorvauksista eikä muista päivärahamaksun perusteena olevista suorituksista. Vakuutetun velvollisuus maksaa sairausvakuutuksen päivärahamaksua alkaa 16 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy sen kalenterikuukauden jälkeen, jona vakuutettu täyttää 68 vuotta (Sairausvakuutuslain 18 luku 5 § 2 mom.) Jos suoritus on palkkaa, ei se ole myöskään työnantajan sairausvakuutusmaksun alaista tuloa. 

Kohdassa 36 (136) ilmoitetaan tiedot suorituslajien P, PY, PT, YT, 1, 1Y, P3, 2, 2Y, 5, 5Y, 6, 7M ja 7N yhteydessä silloin, kun suoritukset on maksettu ennen sitä seuraavaa kuukautta, jona henkilö täyttää 16 vuotta tai kun suoritukset on maksettu 68 vuoden täyttämiskuukauden jälkeen. Kohdassa 36 ilmoitetaan siten myös esimerkiksi 15-vuotiaalle tai nuoremmalle henkilölle tai 69-vuotiaalle tai vanhemmalle työntekijälle maksetut suoritukset.

Kohdassa 36 (136) ilmoitetaan tiedot lisäksi suorituslajien H, HT, H2, H3, H4, H5, H6, 7Q yhteydessä silloin, kun suoritukset on maksettu ennen sitä seuraavaa kuukautta, jona henkilö täyttää 16 vuotta tai 68 vuoden täyttämiskuukauden jälkeen. Näillä suorituslajeilla ei kuitenkaan voi ilmoittaa tässä kohdassa lainkaan tietoja, jos henkilö on 17–67-vuotias.

Esimerkki: Jos vakuutettu täyttää 16 vuotta 8.6.2017, hänelle maksetusta palkasta on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu ja tulo on myös päivärahamaksun perusteena 1.7.2017 alkaen. Kohdassa 36 ilmoitetaan ennen 1.7.2017 maksetut suoritukset.

Esimerkki: Työntekijä täyttää 68 vuotta 1.9.2017. Työntekijä saa normaalia palkkaa koko vuodelta 2 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi koko henkilökunta saa liikuntaseteleitä 800 eurolla. Näin ollen henkilö saa veronalaista henkilökuntaetua 400 euroa, joka ilmoitetaan kohdassa 36.

Vuosi-ilmoitukselle merkitään:
kohtaan 10 suorituslaji P
kohtaan 14 palkkasumma koko vuodelta 24 400 euroa
Kohtaan 36 merkitään palkkasumma 68 täyttämiskuukauden jälkeen (6 000 euroa) ja henkilökuntaetu (400 euroa), yhteensä 6 400 euroa.

Verovapaat kustannusten korvaukset (50–56)

Tässä kohdassa käsitellään palkansaajalle maksettuja kustannusten korvauksia. Verovapaita korvauksia on mahdollista maksaa myös henkilölle, joka ei ole työsuhteessa, jos ao. henkilöllä on sivutoimi, josta hänelle maksetaan palkkaa.

Työ- ja käyttökorvauksiin liittyvistä kustannusten korvauksista sekä yleishyödyllisen yhteisön maksamista matkakustannusten korvauksista (suorituslaji H5) kerrotaan osiossa: Työkorvaukset, käyttökorvaukset ja palkkiot.

Palkansaajalle maksetut matkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa verotuksessa vain niiltä osin, kun ne on maksettu Verohallinnon päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista mukaisesti. Voimassaoleva päätös on sivulla vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon päätökset.

Liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi junalipun) perusteella palkansaajalle maksetut matkustamiskustannusten korvaukset ovat verovapaita, eikä niitä ilmoiteta vuosi-ilmoituksella.

Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallinnon päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne eivät ole miltään osin verovapaita. Korvaukset rinnastetaan silloin palkkaan ja ne ilmoitetaan palkkoina kohdassa 14. Korvauksia ei tällöin ilmoiteta kohdissa 50–56.

Jos matkakustannusten korvaukset on maksettu Verohallinnon päätöksen mukaan mutta suurempina kuin päätöksessä on määrätty verovapaaksi, osa korvauksista on palkkaa ja osa verovapaata. Palkkaa on se osa, joka ylittää Verohallinnon päätöksessä mainitut rajat. Ilmoittakaa tämä osa palkkana kohdassa 14. Kohdissa 50–56 ilmoitetaan vain verovapaat korvaukset.

Esimerkki: Työntekijälle on maksettu päivärahaa yhteensä 300 euroa. Verohallinnon päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 200 euroa. Työntekijän palkkaan kohtaan 14 lisätään 100 euroa. Kohtaan 50 merkitään 200 euroa.

Julkisyhteisöjen on myös ilmoitettava kustannusten korvaukset

Myös valtion tai sen laitoksen, kunnan tai kuntayhtymän, kirkon, seurakunnan tai seurakuntayhtymän ja yliopiston on ilmoitettava kaikki verovapaat matkakustannusten korvaukset, jotka on maksettu Verohallinnon päätöksen mukaisin perustein. Tiedot ilmoitetaan alla olevissa kohdissa 50-56. 

Päivärahat ja ateriakorvaukset (50–54)

Kohta 50 (150): Ilmoittakaa verovapaiden päivärahojen ja ateriakorvausten yhteismäärä. Merkitkää kohtaan 50 myös seuraavat ulkomaantyöskentelyyn liittyvät verovapaat edut:

  • verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkakustannukset työntekovaltioon ja takaisin
  • työnantajan ulkomailla kustantama tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö
  • työnantajan kustantama lasten perus- ja lukiotason koulutus.

Kohdat 51-54 (151–154): Merkitkää kohtiin korvausten laatu. Kohtaan kokopäiväraha ja ulkomaanpäiväraha merkitään myös työnantajan tarjoaman aterian vuoksi puolitettu kokopäiväraha. Vastaavasti puolitettu osapäiväraha merkitään kohtaan osapäiväraha.

Kilometrikorvaukset (55–56)

Kohta 55 (155): Ilmoittakaa tässä kilometrikorvauksen perusteena oleva kilometrimäärä.

Kohta 56 (156): Ilmoittakaa tässä verovapaiden korvausten yhteismäärä muista matkakorvauksista erillään. Kilometrikorvauksen yhteismäärää ei lisätä kohtaan 50 (150).

Rakennusalalla maksettavat asunnon- ja työpaikan väliset matkakustannusten korvaukset

Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta (”tossurahaa”) erityisen taulukon mukaan eikä Verohallinnon päätöksen mukaisina kilometrikorvauksina. Työehtosopimuksen mukainen korvaus on kuitenkin pienempi kuin Verohallinnon päätöksen mukaiset kilometrikorvaukset, joten korvaus on verovapaata.

Kohta 56 (156): Merkitkää tähän rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti maksettujen matkakustannusten korvausten yhteismäärä. Kilometrimäärää ei tarvitse ilmoittaa kohdassa 55 (155).

Veronalaiset kustannusten korvaukset (57)

Tässä kohdassa käsitellään vain palkansaajalle maksettuja kustannusten korvauksia, joita työnantaja ei ole lukenut mukaan palkan määrään toimittaessaan ennakonpidätystä (EPL 15 §). Työ- ja käyttökorvauksiin liittyvistä kustannusten korvauksista (suorituslajit: H, H1, H3, H4, H6 ja G) sekä yleishyödyllisen yhteisön maksamista matkakustannusten korvauksista (suorituslaji H5) kerrotaan osiossa: Työkorvaukset, käyttökorvaukset ja palkkiot.

Työnantaja voi korvata palkansaajalle muutkin työstä välittömästi aiheutuneet kustannukset. Esimerkiksi rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta. Tällaisesta korvauksesta työnantaja ei toimita ennakonpidätystä eikä maksa sairausvakuutusmaksua. Korvaukset ovat kuitenkin palkansaajan veronalaista tuloa, ja ne ilmoitetaan kohdassa 57. Palkansaajan tulee vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Jos työntekijä on hankkinut työnantajan puolesta työvälineitä ja työmateriaaleja, niiden kustannuksia ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella, jos työnantaja on korvannut ne työntekijälle tositetta vastaan.

Kohta 57 (157): Ilmoittakaa muut kuin työmatkasta maksetut kustannusten korvaukset, joista ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Tällaisia ovat mm. kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työvälineiden ja materiaalin hankkimisesta. Näiden kustannusten korvauksia ei pidetä ennakonpidätystä toimitettaessa palkkana, eikä työnantaja lisää niitä ilmoitettavan palkan bruttomäärään kohtaan 14.

Esimerkki: Työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset. Koko vuoden palkka on 20 000 euroa, johon sisältyy sahatyöstä maksettua palkkaa 14 000 euroa. Moottorisahan käytöstä on maksettu lisäksi korvausta 4 500 euroa. Ennakonpidätys on toimitettu 20 000 eurosta. Kohdassa 14 ilmoitetaan 20 000 euroa ja kohdassa 57 ilmoitetaan 4 500 euroa. Työntekijän tulee vaatia esitäytetyllä veroilmoituksellaan moottorisahavähennystä ja selvittää silloin sahatyöstä maksetun palkan määrä.  Lopullisessa verotuksessa vähennys lasketaan 18 500 euron (14 000 + 4 500) palkasta.

Esimerkki: Rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta. Tällaisesta korvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sairausvakuutusmaksua. Korvaus merkitään kohtaan 57.

Vapaehtoiset eläkevakuutusmaksut (80–82)

6.5.2004 tai sen jälkeen otetun kollektiivisen lisäeläketurvan maksut (80–81)

Ilmoittakaa työntekijälle 6.5.2004 tai sen jälkeen otetun kollektiivisen lisäeläketurvan maksut kohdissa 80 ja 81, jos työntekijä maksaa itse osan maksuista. Jos työnantaja maksaa kollektiivisen lisäeläketurvan maksut kokonaan, tietoja ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella. Maksut ilmoitetaan kohdissa 80 ja 81 myös silloin, kun uusi työntekijä on tullut 6.5.2004 jälkeen mukaan työnantajan ennen tuota päivää ottamaan, ns. kollektiiviseen vakuutusjärjestelmään.

Kohta 80 (180): Ilmoittakaa tässä työnantajan maksamat maksut.

Kohta 81 (181): Ilmoittakaa tässä työntekijältä perityt maksut.

Kohta 16 (116): Jos työntekijä on ollut vakuutettuna ennen 6.5.2004, ilmoittakaa häneltä perityt maksut vain kohdassa 16.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut (82)

Kohta 82 (182): Merkitkää tähän työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut kokonaisuudessaan. Kohdassa ilmoitetaan myös sellaisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut, joka on otettu avoimen yhtiön yhtiömiehelle, kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle tai sellaisen osakeyhtiön osakkaalle, joka ei ole TyEL-vakuutettu.

Kohta 40 (140): Ilmoittakaa tässä työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutusmaksujen 8 500 euroa ylittävä osa. Jos työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut ylittävät 8 500 euroa, ne ovat palkkaa.

Kohdassa 82 ilmoitetaan ainoastaan vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut.

Verovapaita henkivakuutusmaksuja ei ilmoiteta lainkaan vuosi-ilmoituksella. Verovapaiksi vakuutusmaksuiksi on katsottu eläke- ja säästöhenkivakuutuksen kuolemanvaravakuutuksen maksuosuus sekä yleensä myös riskihenkivakuutuksen vakuutusmaksut. Jos vakuutusmaksulla korvataan palkanmaksua tai työntekijällä on mahdollisuus valita vakuutusmaksun ja rahapalkan välillä, vakuutusmaksu voidaan katsoa työntekijän veronalaiseksi ansiotuloksi.

Palkkaa ovat kokonaisuudessaan seuraavat maksut, jotka työnantaja on maksanut työntekijän puolesta: työntekijän pakolliset eläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja työntekijän itsensä ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut. Nämä maksut ilmoitetaan kohdassa 40, niitä ei ilmoiteta kohdassa 82. Työntekijän puolesta maksetut pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut ilmoitetaan lisäksi kohdassa 16. Maksut ovat palkkaa myös esimerkiksi silloin, kun eläkevakuutuksen eläkeikä on alempi kuin tuloverolaki edellyttää.

Työkorvaukset, käyttökorvaukset ja palkkiot

Työkorvaus (H)

Työkorvauksella tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palvelusta maksettua korvausta, jota ei pidetä palkkana (Ennakkoperintälain 25 § 1 mom. 1 kohta). Työkorvausta on myös kunnan ja kuntayhtymän maksama omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio (suorituslaji H3). Kelan maksama yksityisen hoidon tuki on työkorvausta silloin, kun tuki maksetaan muulle kuin perheeseen työsuhteessa olevalle hoidon tuottajalle.

Työkorvaukset on ilmoitettava, jos työkorvauksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Ilmoitus on tehtävä, vaikka työkorvauksen saajana olisi muu kuin luonnollinen henkilö, kuten osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Tällöin maksajan on tullut toimittaa työkorvauksesta ennakonpidätys. Työkorvauksista ei kuitenkaan makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua.

Freelancer-verokortti

Työntekijällä on voinut olla käytössään freelancer-verokortti, jolloin maksettava suoritus voi olla joko palkkaa (päätoimi tai sivutoimi), työkorvausta tai käyttökorvausta. Vuosi-ilmoitusmerkintä tehdään sillä perusteella, mikä henkilön työn luonne on ollut.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa ennakonpidätyksen alaiset työkorvaukset suorituslajilla H.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa suorituksen määrä. Työkorvaukset ilmoitetaan bruttona.

Luonnollisille henkilöille maksetuista suorituksista ilmoitetaan koko vuoden yhteismäärä. 

Työkorvauksen määrästä ei vähennetä mahdollisen arvonlisäveron eikä kustannusten korvausten osuutta. Työkorvauksiin luetaan mukaan myös sellaiset luonnollisille henkilöille maksetut työmatkakustannusten korvaukset, joista ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Ne ovat saajalle veronalaista tuloa. Työkorvauksen saaja voi vaatia vähennystä aiheutuneista kustannuksista esitäytetyllä veroilmoituksellaan.

Kohta 15 (115): Merkitkää työkorvauksesta toimitettu ennakonpidätys

Kohta 17 (117): Jos työkorvaukseen on sisältynyt arvonlisäveroa, ilmoittakaa tässä arvonlisäveron osuus.

Kohta 12 (112): Jos työkorvaus maksetaan avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle tai yhteisölle (esimerkiksi osakeyhtiö, osuuskunta tai yhdistys), suoritukset ja ennakonpidätykset on ilmoitettava kuukausittain eriteltyinä. Kussakin kuussa maksetuista suorituksista annetaan erillinen ilmoitus ja kohtaan 12 ”Korvauksen maksukuukausi” merkitään sen kuukauden järjestysnumero, jolloin suoritus on maksettu ja ennakonpidätys toimitettu. 

Esimerkki: Jos ennakonpidätyskuukausi on lokakuu, kohtaan 12 ”Korvauksen maksukuukausi” merkitään 10. Tällä perusteella ennakonpidätys pystytään kohdistamaan oikealle tilikaudelle, jos saajan tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta.

Työpanokseen perustuva osinko (työkorvausta) (HT)

Työpanokseen perustuvan osingon jakaneen yhtiön tai ylijäämän jakaneen osuuskunnan on annettava vuosi-ilmoitus työpanokseen perustuvasta osingosta tai ylijäämästä ja siitä toimitetusta ennakonpidätyksestä. Vuosi-ilmoitus annetaan siltä vuodelta, jolloin työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä on maksettu tai se on ollut nostettavissa. Työpanososingon tai -ylijäämän saajana (nimi ja henkilötunnus) ilmoitetaan se, jonka työpanos on ollut osingonjaon tai ylijäämänjaon perusteena.

Tuloverolain 33 b. 3 §:n mukaan työpanoksen perusteella jaettava osinko on koko määrältään verotettavaa ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena on yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Työpanoksen perusteella jaettava osinko on sen henkilön ansiotuloa, jonka työpanoksesta on kysymys. Ylijäämään sovelletaan, mitä osinkotulosta säädetään tuloverolain 33 b.3 §:ssä (tuloverolaki 33 e.7 §).

Työpanokseen perustuvasta osingosta tai ylijäämästä annetaan vain vuosi-ilmoitus 7801. Tämä koskee myös tilannetta, jossa osingon tosiasiallisena saajana on verovelvollisen omistama holdingyhtiö. Kun holdingyhtiö jakaa osingon edelleen osakkaalle, tällöin holdingyhtiö antaa osingonjaosta osinkojen vuosi-ilmoituksen 7812.

Ennakkoperintälain 13 a §:n mukaan ansiotulona verotettava työpanokseen perustuva osinko katsotaan joko palkaksi tai työkorvaukseksi. Työpanokseen perustuva osinko katsotaan työkorvaukseksi, jos sitä ei voida pitää ennakkoperintälain 13 §:n mukaisena palkkana. Työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavat korvaukset katsotaan ennakkoperintälain 25.1 §:n 1 kohdan mukaan työkorvaukseksi. Työkorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos työpanokseen perustuvasta osingosta ei ole toimitettu ennakonpidätystä sen takia, että osingonsaajana on muu kuin se henkilö, jonka verotuksessa luetaan tuloksi, jätetään kohta 15 (115) tyhjäksi.

Työpanosylijäämiin sovelletaan vastaavia säännöksiä ja ohjeita kuin työpanososinkoihin.

Vuosi-ilmoitus on annettava työkorvauksena verotettavasta työpanokseen perustuvasta osingosta tai ylijäämästä siinäkin tapauksessa, että saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa työkorvauksena verotettava työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä  suorituslajilla HT.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa työpanokseen perustuva osinko tai ylijäämä bruttona.

Kohta 15 (115): Merkitkää työkorvauksesta toimitettu ennakonpidätys.

Käyttökorvaus (G, G1)

Kohtaa on tarkennettu 17.11.2016 siten, että myös avoimelle yhtiölle ja kommandiittiyhtiölle maksetut käyttökorvaukset ilmoitetaan kuukausittain eriteltyinä.

Käyttökorvauksilla tarkoitetaan tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavaa korvausta (EPL 25 §). Maksajan on ilmoitettava kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Myös ennakkoperintärekisteriin merkitylle luonnolliselle henkilölle maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava. Tämä johtuu siitä, että saajan ei tarvitse ilmoittaa käyttökorvausta veroilmoituksessaan, vaan tulo verotetaan maksajan ilmoituksen perusteella.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa ansiotuloa oleva käyttökorvaus suorituslajilla G. Jos käyttökorvaus on pääomatuloa, suorituslaji on G1. Käyttökorvaus on pääomatuloa, jos se perustuu oikeuteen, joka on saatu perintönä tai testamentilla tai hankittu vastiketta vastaan. Muutoin se on ansiotuloa.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa käyttökorvauksen määrä vähentämättä siitä mahdollisen arvonlisäveron ja kustannusten korvausten osuutta.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys. Käyttökorvauksista toimitetaan ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei makseta.

Kohta 12 (112): Jos käyttökorvaus maksetaan avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle tai yhteisölle (esimerkiksi osakeyhtiö, osuuskunta tai yhdistys), suoritukset ja ennakonpidätykset on ilmoitettava kuukausittain eriteltynä. Kussakin kuussa maksetuista suorituksista annetaan erillinen ilmoitus ja kohtaan 12 ”Korvauksen maksukuukausi” merkitään sen kuukauden järjestysnumero, jolloin ennakonpidätys on toimitettu

Urheilijan palkkio (H2)

Urheilusuorituksista maksettavista palkkioista on aina toimitettava ennakonpidätys. Työnantajan sairausvakuutusmaksua palkkioista ei makseta. Urheilijan palkkio kuuluu kuitenkin päivärahamaksun perusteeseen.

Urheilijan palkkioita ovat mm. kilpailupalkinnot, mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvat palkkiot, osallistumispalkkiot ja muut urheilijastatukseen perustuvat palkkiot, joiden saaja ei ole työsuhteessa maksajaan.

 Jos suoritus maksetaan urheilijarahastosta, katso kohta: ” Urheilijarahastosta maksettu suoritus.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa urheilijalle urheilusuorituksesta maksetut palkkiot suorituslajilla H2 silloin, kun urheilijan ja maksajan välille ei ole solmittu urheilemisesta työsopimusta. Jos urheilijan kanssa on solmittu työsopimus, esimerkiksi jalkapalloseura maksaa ammattilaispelaajalle palkkaa, on kyseessä palkkatulo. Se ilmoitetaan suorituslajilla P (Ks. kohta ””urheilijan palkka”.)

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa palkkion määrä. Ilmoittakaa urheilijan palkkiot silloinkin, kun ne on annettu esinepalkintoina. Tällöin kohdassa 14 ilmoitetaan esineen raha-arvo bruttona.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitetun ennakonpidätyksen määrä.

Kohdat 50-56 (150-156): Ilmoittakaa maksetut matkakustannusten korvaukset. 

Muu veronalaista ansiotuloa oleva suoritus (H4)

Muu veronalaista ansiotuloa oleva suoritus (H4)

Suorituslajilla H4 ilmoitetaan veronalaiset satunnaiset palkkiot ja palkinnot silloin, kun saaja ei ole työsuhteessa antajaan eikä suoritus ole työkorvausta. Tällaisia ovat esim. työsuhteeseen perustumaton kilpailupalkinto, asiakasyrityksen henkilökuntaan kuuluvalle tai muutoin asiakassuhteen perusteella annettu etu (esim. matka, lahjakortti tai esine), löytöpalkkio, pankin maksama ns. tarkkaavaisuuspalkkio, taidekilpailun palkinto sekä kunnan asukkailleen maksama matkakorvaus.

Suorituslajilla H4 ilmoitetaan myös julkisyhteisöjen vapaaehtoistyöntekijöille antamat veronalaiset edut ja korvaukset. Kohdassa 14 ilmoitetaan kaikki julkisyhteisöjen vapaaehtoistyöntekijöiden saamat veronalaiset edut ja korvaukset mukaan lukien matkakustannusten korvaukset.

Satunnaisista veronalaisista eduista, palkkioista ja palkinnoista on annettava ilmoitus, jos suorituksen määrä on vähintään 100 euroa kalenterivuodessa. Ilmoittamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko tulosta toimitettu ennakonpidätys vai ei. Ilmoittamisvelvollisuus perustuu Verohallinnon päätökseen Verohallinnon päätökseen yleisestä tiedonantovelvollisuudesta.

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa suorituslajilla H4 muu ilmoittamisvelvollisuuden piirissä oleva ansiotulo.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa tässä maksetut suoritukset.

Sovittelijan kulukorvaus (H6)

Sovittelijalla tarkoitetaan rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005 annetun lain 4 § 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua sovittelijaa.

Kohta 10 (110): Sovittelijalle maksettujen kulukorvausten suorituslaji on H6.

Kohdat 14 (114) ja 57 (157): Ilmoittakaa maksetut kulukorvaukset kohdassa 14 ja kohdassa 57.

Työ- ja käyttökorvauksiin ja palkkioihin liittyvät kustannusten korvaukset

Ilmoittakaa työ- ja käyttökorvauksiin ja muihin palkkioihin (suorituslajit: H, H1, H3, H4, H5, H6 ja G) liittyvät kustannusten korvaukset kohdassa 14 “Palkan/suorituksen määrä” yhtenä summana muun palkkion kanssa.

Jos palkkio tai muu suorituksen määrä on maksettu työ- tai käyttökorvauksena tai palkkiona (suorituslajit: H, H1, H4 ja G), saajalla ei voi olla kustannusten korvauksia, jotka merkittäisiin kohtiin 50-57. Poikkeuksena ovat suorituslajien H3, H5 tai H6 yhteydessä maksetut kustannusten korvaukset, jotka ilmoitetaan kohdassa 57. 

Suorituslajiin H5 liittyvien veronalaisten ja verovapaitten korvausten ilmoittamisesta ohjeita jäljempänä.

Työ- ja käyttökorvauksista maksetut kustannusten korvaukset merkitään saajakohtaiselle erittelylle eri tavalla kuin palkansaajalle maksetut korvaukset. Syynä on se, että muut kuin työnantajan maksamat kustannusten korvaukset eivät ole verovapaita. Työ- ja käyttökorvauksen saaja voi vaatia matkakustannuksia vähennettäväksi esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Elinkeinotoiminnan harjoittaja vähentää kuitenkin matkakustannukset kirjanpidossaan.

Työ- ja käyttökorvauksesta ei yleensä voi ennen ennakonpidätyksen toimittamista vähentää työstä aiheutuneita kustannusten korvauksia. Poikkeus ovat vain luonnollisille henkilöille työmatkasta maksetut kustannusten korvaukset, joista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos niiden perusteet ja määrät ovat sen mukaisia kuin Verohallinnon vuosittain antamassa päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Nämäkään korvaukset eivät ole verovapaita, joten ilmoittakaa ne kohdassa 14.

Yleishyödyllisen yhteisön maksama korvaus (H5)

Tuloverolain 71 § 3 momentin mukaan matkakustannusten korvauksesta, jonka yleishyödyllinen yhteisö maksaa, on verovapaata tuloa:

  • päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa;
  • majoittumiskorvaus;
  • matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta. Matkustamiskustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta.

Yleishyödyllinen yhteisö ilmoittaa maksamansa matkakustannusten korvaukset vuosi-ilmoituksella. Liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi junalipun) perusteella maksettuja verovapaita matkustamiskustannusten korvauksia ei kuitenkaan ilmoiteta vuosi-ilmoituksella. Yleishyödyllisen yhteisön maksamat matkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa verotuksessa vain siltä osin, kun ne on maksettu TVL 71.3 §:n mukaisina. Verovapaan määrän omalta osaltaan ylittävät matkakustannusten korvaukset ilmoitetaan kohdassa 14. Kohdissa 50–56 ilmoitetaan sekä verovapaat että veronalaiset matkakustannusten korvaukset.

Yleishyödyllinen yhteisö ilmoittaa myös jäsenilleen ja vapaaehtoistyöntekijöille maksetut muut korvaukset ja heille annetut veronalaiset edut suorituslajilla H5. Jos edut tai korvaukset liittyvät palkkaan, urheilijan palkkaan tai urheilijan palkkioon taikka työkorvaukseen, ne ilmoitetaan ko. suorituslajien yhteydessä niistä annettujen ohjeiden mukaan. Poikkeuksena yleishyödyllisen yhteisön kilpailutuomarille maksamat työkorvaus ja matkakustannusten korvaukset, jotka voidaan ilmoittaa suorituslajilla H5 (työkorvaus kohdassa 14 ja matkakustannusten korvaukset kohdissa 50 – 56).

Eri tehtävistä maksettavat suoritukset ovat verotuksessa erilajisia suorituksia. Sama henkilö voi toimia yhdistyksen hallituksen jäsenenä ja toimia satunnaisesti erotuomarina. Hallituksen jäsenen palkkio ilmoitetaan palkkana ja erotuomarin palkkio suorituslajin tunnuksella H5.

Julkisyhteisöjen vapaaehtoistyöntekijöille antamien veronalaisten etujen ja korvausten osalta katso kohta Muu veronalaista ansiotuloa oleva suoritus H4.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa yleishyödyllisen yhteisön jäsenilleen ja vapaaehtoistyöntekijöille maksamat korvaukset ja heille annetut veronalaiset edut suorituslajilla H5. Suorituslajin tunnusta H5 käytetään silloin, kun yhteisö ei maksa saajalle lainkaan varsinaista palkkaa tai urheilijan palkkiota. Jos korvaukset liittyvät palkkaan, urheilijan palkkaan tai urheilijan palkkioon, ne ilmoitetaan ko. suorituslajien yhteydessä niistä annettujen ohjeiden mukaan.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa tässä kohdassa jäsenten ja vapaaehtoistyöntekijöiden saamien veronalaisten etujen ja korvausten euromäärät. Tällaisia ovat esimerkiksi korvaukset oman puhelimen käytöstä, vapaaehtoisille annettujen vaatteiden arvo taikka se osuus matkakustannusten korvauksista, joka ylittää TVL 71.3 §:ssä säädetyn kohdissa 50 ja 56 ilmoitettavan verovapaan osuuden. Jos yleishyödyllinen yhteisö maksaa jäsenille ja vapaaehtoisille vapaaehtoistyöstä kustannusten korvauksia heille aiheutuneiden todellisten kulujen suuruisina, kulujen määrä ilmoitetaan myös kohdassa 57.

Kohta 50 (150): Ilmoittakaa verovapaiden päivärahojen yhteismäärät.

Kohdat 51 - 54 (151 - 154): Tieto päivärahojen laadusta (kokopäiväraha, osapäiväraha, ulkomaanpäiväraha) ilmoitetaan rastittamalla oikea kohta.

Kohta 55 (155): Ilmoittakaa korvauksen perusteena olevien kilometrien yhteismäärä.

Kohta 56 (156): Ilmoittakaa maksetut verovapaat kilometrikorvaukset kohdassa 56.

Kohta 57 (157): Ilmoittakaa jäsenille ja vapaaehtoistyöntekijöille vapaaehtoistyöstä maksetut veronalaiset kustannusten korvaukset. Saajalle kustannusten korvaus on veronalaista tuloa ja ilmoitetaan siksi myös kohdassa 14. Verohallinto vähentää kustannukset saajan verotuksessa viran puolesta, jos kulut on ilmoitettu kohdassa 57. Kohdassa 57 ei ilmoiteta lainkaan kohdissa 50 - 56 ilmoitettuja verovapaita matkakustannusten korvauksia.

Esimerkki: Yleishyödyllinen yhdistys antaa jäsenilleen ja vapaaehtoistyöntekijöille ilmaiseksi verryttelyasut, jotka ovat veronalaista tuloa. Yhdistys ei maksa kyseisille henkilöille rahapalkkaa tai palkkiota. Yhdistyksen on annettava vuosi-ilmoitus suorituslajilla H5. Verryttelyasun euromääräinen arvo ilmoitetaan kohdassa 14.

Esimerkki: Yleishyödyllinen yhteisö korvaa vapaaehtoistyöntekijälle vapaaehtoistyöstä hänelle oman puhelimen käytöstä aiheutuneet kulut todellisten kustannusten suuruisena. Vapaaehtoistyöntekijälle ei makseta rahapalkkaa tai palkkiota. Yhdistyksen tulee ilmoittaa korvaus suorituslajilla H5. Korvauksen euromäärä ilmoitetaan sekä kohdassa 14 että 57.

Esimerkki: Yleishyödyllinen yhdistys maksaa vapaaehtoiselle valmentajalle matkakustannusten korvauksia pelimatkasta. Yhdistys ei maksa valmentajalle palkkaa valmentamisesta. Yhdistyksen tulee ilmoittaa matkakustannusten korvaukset suorituslajilla H5. Verovapaiden korvausten euromäärät ilmoitetaan kohdissa 50 ja 56. Lisäksi on ilmoitettava kohdissa 51 - 55 pyydetyt tiedot. Jos TVL 71.3 §:ssä säädetyt verovapaat enimmäismäärät ylittyvät, veronalainen osa korvauksista ilmoitetaan kohdassa 14.

Esimerkki: A saa hallituksen jäsenen toimesta palkkaa 850 euroa ja kokopäivärahaa 10 päivältä 300 euroa. Sen lisäksi hän on saanut erotuomarin palkkion 85 euroa ja kilpailumatkasta kilometrikorvausta 400 euroa. Yleishyödyllinen yhteisö ilmoittaa vuosi-ilmoituksella kaksi erittelytietoa seuraavasti:

Kohta 10 = Suorituslaji 1 (sivutoimen palkka):

Kohta 14= 850 euroa

Kohta 50 =300 euroa

Kohta 51= X.

Kohta 10 = Suorituslaji H5

Kohta 14 = 85 euroa

Kohta 55 =1000 km

Kohta 56= 400 euroa.

Kuntien vuosi-ilmoitukset

Kunnat ilmoittavat palkat ja työkorvaukset yleisen ohjeen mukaisesti. Poikkeava ilmoitusmenettely liittyy kunnallisen perhepäivähoitajan palkan, perhe- tai omaishoitajan palkkion sekä luottamushenkilömaksun ilmoittamiseen. Jos kunta on maksanut yksityisen hoidon tukeen liittyvää kuntalisää, katso lisätietoa kohdasta Erityistilanteita ”Yksityisen hoidon tuki – Kelan ja kunnan antama vuosi-ilmoitus”.

Kunnallisen perhepäivähoitajan palkka (P3)

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Kunnalliselle perhepäivähoitajalle maksetun palkan suorituslaji on P3.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan määrä bruttona. Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15) tai ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtyä kustannusvähennystä (kohta 17).
Rahapalkkaan ei lueta mukaan maksettuja veronalaisia kustannusten korvauksia. 

Kohta 57 (157): Ilmoittakaa kunnalliselle perhepäivähoitajalle maksetut veronalaiset kustannusten korvaukset. Jos kustannusten korvaukset on maksettu Kuntaliiton suosituksen mukaisesti ja ilmoitettu kohdassa 57, saa palkansaaja kustannusten korvaukset verotuksessaan vähennykseksi ilman erillistä vaatimusta.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärä.

Perhehoitajan tai omaishoitajan palkkio ja kulukorvaus (H3)

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Kunnat ilmoittavat maksamansa perhehoitajan ja omaishoitajan palkkiot suorituslajilla H3. Palkkiot eivät ole luonteeltaan palkkaa vaan työkorvausta (KHO päätös 10.3.1997 t. 561). Suorituslajilla ilmoitetaan myös toimeksiantosuhteessa olevalle perhe- tai omaishoitajan sijaiselle maksettu palkkio, mikäli henkilö ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Suorituslajilla H3 ilmoitetaan myös alaikäisen lapsen vanhemmalle maksettu omaishoidon tuki. Suorituslajilla H3 ilmoitetaan myös kolmiperhepäivähoidon järjestävälle perheelle maksettu kustannusten korvaus.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun palkkion ja kustannusten korvausten yhteismäärä.

Kohta 57 (157): Ilmoittakaa maksetut kustannusten korvaukset. Saajalle kustannusten korvaus on veronalaista tuloa. Verohallinto vähentää kustannukset saajan verotuksessa viran puolesta, jos kulut on ilmoitettu kohdassa 57. Kohdassa 57 ei ilmoiteta asunnon ja työpaikan välisiä matkakustannusten korvauksia.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa maksetusta omaishoidon tuesta sekä perhehoitajan palkkiosta perityt KuEL-maksut.

Tukihenkilöille maksetut palkkiot (H)

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa tukihenkilölle maksettu palkkio suorituslajilla H.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun korvauksen bruttomäärä. Määrään luetaan mukaan myös mahdolliset kulukorvaukset, vaikka niistä ei olisi toimitettu ennakonpidätystä. Verovelvollinen voi itse hakea aiheutuneista kustannuksista vähennystä esitäytetyllä veroilmoituksellaan.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Luottamushenkilömaksu (60)

Luottamushenkilömaksua voi ilmoittaa vain kunta, kuntayhtymä, puolue tai puolueen paikallisosasto.
Kunta tai kuntayhtymä ilmoittaa luottamushenkilömaksun, joka on peritty kunnalliseen luottamustoimeen valitulle henkilölle maksetuista palkkiosta. Maksua ei ilmoiteta, jos se on peritty muusta kuin kunnallisesta luottamustoimesta, esimerkiksi osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksen jäsenyydestä.

Kohta 10 (110): Kunta ilmoittaa luottamustoimesta maksetun palkkion suorituslajilla 1 ”palkka sivutoimesta”.

Kohta 14 (114): Kunta ilmoittaa luottamustoimesta maksetun palkkion bruttona. 

Kohta 60: Kohdassa ilmoitetaan palkkiosta peritty luottamushenkilömaksu.

Puolue ilmoittaa luottamushenkilömaksun, jos verovelvollinen (luottamushenkilö) on maksanut itse luottamushenkilömaksun suoraan puolueelle.

Kohta 10 (110): Suorituslajiksi merkitään 1 ”palkka sivutoimesta”.

Kohta 60 (160): Kohdassa ilmoitetaan luottamushenkilömaksu.

Erityistilanteita

Yksityisen hoidon tuki – kotitalouden antama vuosi-ilmoitus

Hoitajalle palkkaa maksava kotitalous on yleensä satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, ja kotitalouden on annettava maksamastaan palkasta vuosi-ilmoitus

Erittelyosassa kotitalous ilmoittaa maksamansa palkan määrän. Maksajakohtaisissa tiedoissa kotitalous ilmoittaa Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen. Kotitalous ilmoittaa Kelan tuen siinäkin tapauksessa, että se ei ole itse maksanut hoitajalle palkkaa lainkaan. Tällöin kotitalouden ei tarvitse antaa erittelyä lainkaan, mikäli työtekijältä ei ole peritty työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja.

Erittely:

  • Kohta 10 (110): Jos hoitaja on työsuhteessa perheeseen, ilmoittakaa maksettu palkka suorituslajilla P (päätoimen palkka). Jos hoitaja ei ole työsuhteessa perheeseen, suorituslaji on H (työkorvaus). Vuosi-ilmoituksella työkorvaus ilmoitetaan vain silloin, kun sen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.
  • Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun palkan määrä.
  • Kohta 15 (115):Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys
  • Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijän palkasta perityt työeläkemaksut.
  • Maksajakohtaiset tiedot, kohta 650: Ilmoittakaa tässä yksityisen hoidon tuen määrä.

Jos kotitalous on palkannut au-pair -työntekijän, ks. kohta ”Suomeen tullut au-pair -työntekijä”.

Yksityisen hoidon tuki – Kelan ja kunnan antama vuosi-ilmoitus

Kohta 10 (110): Kela ilmoittaa vuosi-ilmoituksen erittelyosassa suorituslajilla 6 (sijaismaksajan maksama palkka)yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän, jotka se on maksanut perheeseen työsuhteessa olevalle hoitajalle. Kunta ilmoittaa maksamansa kuntalisän suorituslajilla 6 eikä sivutoimen palkkana. Jos hoitaja ei ole työsuhteessa perheeseen eikä kuulu ennakkoperintärekisteriin, Kela ja kunnat ilmoittavat hänelle maksamansa suoritukset suorituslajilla H.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun palkan bruttomäärä.

Kohta 15 (115):Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys

Lisätietoa ohjeessa Kunta vaikeavammaisen työnantajavelvoitteiden hoitajana

Sairauskassan maksama täydennyspäiväraha (SA)

Sairauskassan maksama täydennyspäiväraha vastaa työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa ja siitä maksetaan työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Kohta 10 (110): Suorituslaji on SA.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun suorituksen bruttomäärä.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys. 

Henkilöstörahaston maksama rahasto-osuus (H1)

Henkilöstörahasto-osuudesta ja ylijäämästä on veronalaista vain 80 %. Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan vain veronalainen määrä.

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa rahasto-osuus ja ylijäämä suorituslajilla H1.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun suorituksen veronalainen määrä.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Urheilijarahastosta maksettu suoritus (PU)

Kun urheilijarahasto maksaa urheilijalle suoritusta, joka on perustunut työsuhteeseen, ilmoittaa urheilijarahasto maksamansa suorituksen suorituslajilla PU ”Urheilijarahastosta maksettu palkka”. Urheilijarahasto ei maksa työnantajan sairausvakuutusmaksua maksamastaan suorituksesta. Jos urheilijan saama alkuperäinen suoritus ei ole perustunut työsuhteeseen, ilmoittaa urheilijarahasto maksamansa suorituksen suorituslajilla H2.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Jos alkuperäinen suoritus on ollut palkkaa, suorituslaji on PU. Jos alkuperäinen suoritus on ollut muuta kuin palkkaa, suorituslaji on H2.

Kohta 14 (114): Merkitkää kohtaan 14 maksetun suorituksen määrä.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Työnantajan maksama eläke (B)

Ilmoittakaa työnantajan entiselle työntekijälleen maksama eläke.

Kohta 10 (110): Suorituslaji on B.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun eläkkeen bruttomäärä.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Merkitkää luontoisetuna annettu eläke kohtiin 20, 30 tai 40 (katso lisätietoa luontoiseduista kohdasta: Palkat > Luontoisedut). Luontoisedun arvoa ei merkitä kohtaan 14.

Muut pääomatulot (G1)

Muut pääomatulot kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi työntekijälle tai osakkaalle maksettu korko ja pääomatuloa oleva takausprovisio.

Kohta 10 (110): Suorituslaji on G1. Jos ennakonpidätykset on maksettu veron tunnuksella 68 ”Ennakonpidätys koroista ja osuuksista”, antakaa vuosi-ilmoitus TVL:n mukaisista koroista ja jälkimarkkinahyvityksistä (7805).

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun suorituksen bruttomäärä.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Osingon sijaan maksettu rahakorvaus ilmoitetaan TVL:n korkojen vuosi-ilmoituksella 7805 suorituslajilla 2D, jos ennakonpidätykset on maksettu veron tunnuksella 68 ”Ennakonpidätys koroista ja osuuksista”. Jos osingon sijaan maksettu rahakorvaus on ilmoitettu oma-aloitteisten verojen veroilmoituksen kohdassa Työnantajasuoritusten tiedot (Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset sekä Toimitettu ennakonpidätys), on suoritus ilmoitettava tämän ohjeen mukaisesti käyttäen suorituslajia G1.

Todistajan palkkiot (H)

Valtion varoista suoritettavat todistelukustannukset ovat verovapaita, niitä ei ilmoiteta lainkaan vuosi-ilmoituksella.

Kohta 10 (110): Ilmoittakaa todistajanpalkkiot suorituslajilla H.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun suorituksen bruttomäärä. Suorituksiin luetaan mukaan myös matkakustannusten korvaukset, vaikka niistä ei olisi toimitettu ennakonpidätystä. Kun matkakustannuksia maksetaan muussa kuin työ- tai virkasuhteessa olevalle, korvaukset ovat veronalaista tuloa, vaikka niistä ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Verovelvollinen voi hakea aiheutuneista matkakustannuksista vähennystä esitäytetyllä veroilmoituksellaan.

Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kansainväliset tilanteet

Ulkomaille lähetetty työntekijä – 6 kk säännön alainen vakuutuspalkka (5, 5Y)

Jos suomalainen yritys lähettää Suomesta olevan työntekijän toiseen valtioon vähintään kuuden kuukauden ajaksi, palkkaan saattaa soveltua tuloverolain 77 §:n verovapaussäännös, ns. kuuden kuukauden sääntö. Tällöin palkasta toimitetaan enintään vain vakuutetun sairausvakuutusmaksu eli ns. minipidätys.

Palkka on kuuden kuukauden säännön nojalla Suomessa verovapaata, jos kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta palkkaa (tai verosopimusta ei ole)

kyseessä on vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti kestävä ulkomaantyöskentely, jonka aikana työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä kuukautta kohden.

Sääntö ei sovellu suomalaisella vesi- tai ilma-aluksella ansaittuun palkkaan.

Lisätietoja ulkomaille lähetettävän työntekijän verotuksesta on kerrottu ohjeessa Ulkomaantyöskentelyn verotus.

Lisätietoja ulkomaille lähetettävän työntekijän verotuksesta on kerrottu ohjeessa Ulkomaantyöskentelyn verotus.

Ulkomaantyössä tulee komennussopimuksessa määrittää vakuutuspalkka ja ilmoittaa se vakuutusyhtiölle. Jos palkkoihin sovelletaan kuuden kuukauden sääntöä, vakuutetun ja työnantajan sairausvakuutusmaksut maksetaan vakuutuspalkan perusteella. Jos vakuutuspalkasta ei ole sovittu, sairausvakuutusmaksut maksetaan ennakonpidätyksen alaisen palkan perusteella.

Jos ulkomaille lähetetty työntekijä on ollut ulkomailla niin kauan, ettei ETK:n / Kelan /Stm:n todistus/päätös ole enää voimassa (ts. työntekijä ei ole enää vakuutettu Suomessa), ei vuosi-ilmoitusta tarvitse antaa. Tällainen tulo ilmoitetaan Verohallintoon lomakkeella ”Työnantajan ilmoitus ulkomaanpalkasta” (ns. tarkkailuilmoitus, 5053a) tammikuun loppuun mennessä.
Jos Suomesta lähetetty työntekijä on ulkomailla olonsa aikana Suomessa yleisesti verovelvollinen, annetaan vuosi-ilmoitus 7801. Jos Suomesta lähetetty työntekijä katsotaan rajoitetusti verovelvolliseksi, annetaan vuosi-ilmoitus 7809.

Suomesta lähetetylle työntekijälle maksetut kustannusten korvaukset ilmoitetaan lomakkeella ”Työnantajan ilmoitus ulkomaanpalkasta” (ns. tarkkailuilmoitus, 5053a) eikä vuosi-ilmoituksella.

Suomalaisen yrityksen on ilmoitettava vakuutuspalkka silloinkin, kun yrityksen ulkomaille lähettämä työntekijä saa palkan ulkomaiselta konserniyhtiöltä. Näissä tilanteissa lähettävä yritys merkitsee omat tietonsa kohtaan ”Maksaja” ja ilmoittaa palkan suorituslajilla 5.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

Kohta 10 (110): Kuuden kuukauden säännön alaisten palkkojen suorituslaji on 5. Jos ulkomaille lähetetään työntekijä, joka on YEL- tai MYEL-vakuutettu, ja maksettuun palkkaan soveltuu kuuden kuukauden sääntö, ilmoittakaa palkka suorituslajilla 5Y.
Jos ulkomaille lähetetty työntekijä on Suomessa edelleen yleisesti verovelvollinen, eikä häneen voida soveltaa ns. kuuden kuukauden sääntöä, ilmoittakaa palkka verokortin mukaisesti suorituslajilla P tai 1 tai muulla suoritukseen liittyvällä suorituslajilla. Suorituksia ei ilmoiteta suorituslajilla 5.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa vakuutuspalkka. Luontoisetuja ei tällöin ilmoiteta lainkaan. Jos vakuutuspalkka on poikkeuksellisesti määrittämättä, ilmoittakaa ennakonpidätyksen alainen palkka kohdassa 14.

Kohta 15 (115): Merkitkää sairausvakuutusmaksun kattamiseksi toimitettu ennakonpidätys (minipidätys)

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut (myös silloin, kun työntekijä on maksanut pakolliset maksut laskulla työnantajalle)

Kohta 5 (105): Merkitkää työskentelyvaltion maatunnus. Jos maita on useampia kuin yksi, ilmoittakaa maa, jossa työntekijä on verovuonna työskennellyt kauimmin.

Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä

Ohjeet suomalaiselle työnantajalle ja ulkomaiselle työnantajalle, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa

Jos työntekijä on jatkuvasti oleskellut Suomessa yli kuusi kuukautta, hänet katsotaan yleisesti verovelvolliseksi. Tässä tilanteessa maksaja antaa palkoista ja muista suorituksista vuosi-ilmoitustiedot vain  Työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoituksella (7801 tai tietue VSPSERIE). Ilmoitus annetaan, vaikka työntekijältä olisi peritty palkasta alkuvuonna lähdevero. Näin toimitaan, jotta työntekijän verotuksesta saadaan oikeat tiedot esitäytettyä veroilmoitusta varten. Vuosi-ilmoitusta rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista (7809) ei anneta tässä tapauksessa. Jos alkuvuonna on palkasta peritty lähdevero, se ilmoitetaan kohdassa 15 ”Ennakonpidätys”.

Jos työntekijä on oleskellut Suomessa enintään kuusi kuukautta, hänet katsotaan rajoitetusti verovelvolliseksi. Oleskeluaika ei ole sidottu kalenterivuoteen. Tällöin maksetut palkat ja muut suoritukset ilmoitetaan rajoitetusti verovelvollisille maksettujen suoritusten vuosi-ilmoituksella (7809 tai tietue VSRAERIE).

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (ns. avainhenkilölain, 1551/1995) mukainen palkka ilmoitetaan rajoitetusti verovelvollisille maksettujen suoritusten vuosi-ilmoituksella (7809 tai VSRAERIE) suorituslajilla A7, vaikka henkilö oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta.

Normaalitilanteissa työnantajan on toimitettava ennakonpidätys ja perittävä työntekijän palkasta sairausvakuutusmaksu, ellei kyseessä ole poikkeustilanne, jota käsitellään ohjeessa myöhemmin. Vuosi-ilmoitus on annettava, vaikka Suomella ei olisikaan tuloon verotusoikeutta.

Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin (P tai 1)

Jos työntekijällä ei ole todistusta siitä, että hän ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin (esim. A1 (E101) tai muu vastaava selvitys), eikä kyseessä ole au-pair-työntekijä tai muu vastaava, jonka palkka/työskentelyaika eivät täytä sosiaaliturvan piiriin kuulumisen ehtoja (ks. ohje alla), työntekijälle maksettu palkka ilmoitetaan verokortin mukaisesti joko pää- tai sivutoimen palkkana.

Esimerkki: Työntekijä tuli Suomeen 1.2.2017 ja hänen tarkoituksenaan oli työskennellä Suomessa alle kuusi kuukautta. Työntekijä jäi kuitenkin Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi ja työnteko saman työnantajan palveluksessa jatkui. Työntekijän palkasta perittiin alkuvuonna lähdevero lähdeverokortin mukaisesti. Alkuvuonna työntekijä sai myös lähdeverovähennyksen. Loppuvuoden palkasta toimitettiin sen sijaan ennakonpidätys työntekijän antaman päätoimen verokortin perusteella. Työnantaja on ilmoittanut alkuvuonna työntekijältä perimänsä lähdeverot veroilmoituksella työnantajasuorituksista (aiemmin kausiveroilmoitus) kohdassa Työnantajasuoritusten tiedot, lähdevero palkoista yms.) Tästä huolimatta työnantaja antaa työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoituksen (7801). Kertyneet lähdeverot ilmoitetaan työntekijän ennakonpidätyksinä. Työnantajan pitää korjata myös aikaisempien työnantajasuoritusten lähdeveroa koskevat tiedot ennakonpidätyksiksi (Veroilmoitus työnantajasuorituksista).

  • Kohta 10 (110): Suorituslaji on P.
  • Kohta 14 (114): Ilmoittakaa koko vuoden bruttopalkka.
  • Kohta 15 (115): Ilmoittakaa perityn lähdeveron ja ennakonpidätyksen yhteismäärä. Työntekijältä peritty vakuutetun sairausvakuutusmaksu lisätään myös kohtaan 15.
  • Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
    Tehtyä lähdeverovähennystä ei ilmoiteta lainkaan.

Työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin (7K)

Esimerkki: Työntekijä on työskennellyt 10 kuukautta Suomessa. Työntekijällä on ollut mukanaan A1 (E101)-todistus siitä, että hän kuuluu oman asuinvaltionsa sosiaaliturvan piiriin. Verotoimisto on tehnyt hänelle tämän mukaisesti päätoimen verokortin.

  • Kohta 10 (110): Suorituslaji on 7K.
  • Kohta 14 (114): Ilmoittakaa koko vuoden bruttopalkka.
  • Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
  • Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Erityistapauksia

Suomeen tullut au-pair-työntekijä tai muu vastaava (esim. harjoittelija)

Suomeen tullut au- pair -työntekijä on asunut Suomessa alle kaksi vuotta, mutta yli kuusi kuukautta, ja hänelle maksettu bruttopalkka (luontoisetuineen) on alle 1187 euroa kuukaudessa tai työaika on alle 18 tuntia viikossa. Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7K.

  • Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan määrä yhteensä bruttona.
  • Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
  • Kohta 16 (116): Ilmoittakaa mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
  • Kohta 40 (140): Ilmoittakaa täysihoitoedun ja/tai muun luontoisedun määrä. 

Esimerkki: Au-pair tulee Helsinkiin 30.4.2017. Vuoden 2017 aikana hän ehtii työskennellä kahdeksan kuukautta. Au-pairille käteen jäävä palkka on 300 e/kk. Lisäksi hänelle maksetaan bussilippu 52,40 e/kk. Palkkaa on myös täysihoitoetu yhden hengen huoneessa 490 e/kk. Bussilippu ja täysihoitoetu ovat luontoisetuja. Bruttopalkaksi muodostuu valtionverotuksen progressiivisen veroasteikon mukaan 904,35  euroa. Työnantajan sairausvakuutusmaksua ei makseta, koska palkka on alle 1187 euroa kuukaudessa.

Au-pairilta on peritty bruttopalkasta ennakonpidätystä  ja TyEL- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Maksut on peritty rahana maksettavasta bruttopalkasta (bruttopalkka - luontoisedut). Au-pairille on jäänyt käteen rahaa noin 300 euroa.

Kohtaan 10 merkitään suorituslaji 7K.
Kohtaan 14 merkitään rahana maksettu bruttopalkka
Kohtaan 15 merkitään ennakonpidätys
Kohtaan 16 merkitään tyel- ja tt-maksut
Kohtaan 40 merkitään luontoisedut

Esimerkki:  Au-pair-työntekijä tms. kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin (todistusta A1 (E101) tms. ei ole) ja toinen seuraavista ehdoista täyttyy:

työntekijä on asunut Suomessa yli neljä kuukautta ja hänelle maksettu palkka on vähintään 1187 euroa kuukaudessa tai työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa

työntekijä on asunut Suomessa yli kaksi vuotta ja mutta hänelle maksettu palkka on alle 1187 euroa kuukaudessa tai työnaika alle 18 tuntia viikossa.

Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on P tai 1.
Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan määrä yhteensä bruttona.
Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
Kohta 16 (116): Ilmoittakaa mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Kohta 40 (140): Ilmoittakaa täysihoitoedun ja/tai muun luontoisedun määrä.

Lue lisää Ulkomailta Suomeen tuleva au pair.

Rajakuntalaiset

Jos rajatyöntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, vuosi-ilmoitus annetaan rajoitetusti verovelvollisille maksettujen suoritusten vuosi-ilmoituksella (7809 tai tietue VSRAERIE), suorituslajilla A1 tai A2.
Vain yleisesti verovelvollisista rajatyöntekijöistä annetaan työnantajan tai suorituksen maksajan vuosi-ilmoitus (7801).

Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan ns. rajakuntatyöstä verotetaan vain työntekijän asuinvaltiossa. Rajakuntatyöstä on kyse, jos henkilö vakinaisesti asuu Ruotsissa tai Norjassa Suomen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee vastaavassa kunnassa Suomen puolella. Suomi-Ruotsi-rajakuntia ovat Suomessa Enontekiö, Kolari, Muonio, Pello, Tornio sekä Ylitornio ja Ruotsissa Haparanda, Kiruna, Pajala sekä Övertorneå. Suomi-Norja-rajakuntia ovat Suomessa Enontekiö, Inari sekä Utsjoki ja Norjassa Karasjok, Kautokeino, Kåfjord, Nesseby, Nordreisa, Storfjord, Sör-Varanger ja Tana.

Tällaisesta palkasta ei peritä tuloveroja Suomessa. Vuosi-ilmoitus maksetuista palkoista on annettava palkan verovapaudesta huolimatta. Vapautus ei koske muita tuloja kuten eläkettä ja saatuja etuuksia.
Suomalaisen työnantajan on suoritettava maksamansa palkan perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksu ja perittävä vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Velvollisuutta ei ole, jos työsuhde kestää alle 4 kuukautta tai työntekijällä poikkeuksellisesti on todistus A1 (E 101) tai muu vastaava selvitys.

  • Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 5.
  • Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan määrä yhteensä bruttomääräisenä.
  • Kohta 15 (115): Ilmoittakaa peritty sv-maksu (ns. minipidätys).

Jos työntekijä tekee osan työstä Suomessa muualla kuin rajakunnassa, verotetaan tämä palkkatulo Suomessa normaalisti verotusmenettelystä annetun lain mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa palkkatulo suorituslajilla P, 1 tai 7K. Näissä tilanteissa työnantajan on siten annettava kaksi vuosi-ilmoitusta; rajakuntatyöstä omansa ja muusta työskentelystä omansa.

Ohjeet ulkomaiselle työnantajalle, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Ulkomaisen työnantajan on annettava vuosi-ilmoitus, jos työnantaja maksaa palkkaa Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle tai henkilölle, joka on oleskellut Suomessa yli kuusi kuukautta. Ilmoituksen antamiseksi työnantajalla tulee olla Suomessa Y-tunnus ja työntekijöillä on oltava suomalaiset henkilötunnukset. Jos yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei työnantajan tarvitse toimittaa työntekijän palkasta ennakonpidätystä. Näissä tilanteissa työntekijän on itse haettava ennakkojen määräämistä verotoimistosta. Jos työnantaja on kuitenkin hakeutunut säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon rekisteriin, työntekijöiden palkasta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava summa Verohallinnon tilille. Jos yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, työnantajan ei tarvitse maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksua Suomeen. Halutessaan työnantaja voi näin kuitenkin menetellä. Tarkemmat ohjeet: Ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuudet.

Jos työnantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka, katso edellinen kohta ”Ohjeet suomalaiselle työnantajalle ja ulkomaiselle työnantajalle, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa”.

Muuna kuin euroina saatu palkka muutetaan euroiksi saantopäivän kurssin mukaan.
Työntekijältä ulkomaisessa asuinvaltiossa perittyjä sosiaali- tai tms. maksuja ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella.

Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu (7L)

Työntekijä on esittänyt todistuksen A1 (E101) tai muun selvityksen siitä, että hän ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jokaisesta työntekijästä annetaan erikseen vuosi-ilmoitus.

Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7L. Jos kyseessä on ollut nettopalkka, katso kohta nettopalkkasopimus (suorituslaji 7N).

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkka bruttona (euroina). Bruttomäärästä ei ole vähennetty ennakonpidätystä.

Kohta 15 (115): Jos työnantaja on toimittanut ennakonpidätyksen, ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys. Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta ennakkoveroa, sitä ei ilmoiteta kohdassa 15 ennakonpidätyksenä.

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka Suomessa vakuutetulle työntekijälle (7M)

Työntekijä on Suomessa pysyvästi asuva tai työntekijä oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta eikä työntekijällä ole todistusta A1 (E101) tai muuta selvitystä siitä, että hän olisi vakuutettu jossain muussa maassa kuin Suomessa. Jos kyseessä on ollut nettopalkka, katso kohta nettopalkkasopimus (suorituslaji 7N).

Kullekin Suomessa vakuutetulle työntekijälle maksettu palkka ilmoitetaan erittelyosassa:

Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7M.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkka bruttona (euroina). Bruttomäärästä ei ole vähennetty ennakonpidätystä.

Kohta 15 (115): Jos työnantaja on toimittanut ennakonpidätyksen ja/tai perinyt sairausvakuutusmaksun, ilmoittakaa ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärä.  Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta ennakkoveroa, sitä ei ilmoiteta kohdassa 15 ennakonpidätyksenä.

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Kohta 36 (136): Ilmoittakaa palkkaerät, jotka eivät kuulu sairausvakuutuslain 11 luvun 2 § 4 momentin mukaan päivärahan perusteeseen.

Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, kun työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot (nettopalkkasopimus) (7N)

Katso ohje Veronalainen palkkatulo ulkomaisen yrityksen maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstä.

Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7N.

Kohta 14 (114): Ilmoittakaa brutotettu palkka (nettopalkan ja Suomen laskennallisen jäännösveron yhteismäärä).

Kohdassa 15 ei ilmoiteta mitään.

Kohta 16 (116): Ilmoittakaa mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Kohta 36 (136): Ilmoittakaa palkkaerät, jotka eivät kuulu sairausvakuutuslain 11 luvun 2 § 4 momentin mukaan päivärahan perusteeseen.

Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona (7Q)

Suomella ei ole verotusoikeutta tuloon, mutta vuosi-ilmoitus maksetusta palkasta on annettava. Jos työntekijä on Suomessa vakuutettu, palkasta lasketaan sairausvakuutusmaksu.

Esimerkki: Unkarilainen työntekijä on tullut Suomeen 1.11.2016 ja lähtee takaisin kotimaahansa 31.5.2017. Työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Unkarin ja Suomen välisestä verosopimuksesta johtuen yli 183 päivän työskentely kalenterivuodessa ei kuitenkaan täyty, minkä johdosta Suomella ei ole verotusoikeutta työntekijän saamaan tuloon. Tästä huolimatta työnantajan on annettava työntekijän palkasta vuosi-ilmoitus suorituslajilla 7Q.

  • Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7Q.
  • Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkka bruttomääräisenä (euroina).
  • Kohta 5 (105): Ilmoittakaa sen valtion maatunnus, jolla on tuloon verotusoikeus.