2 Maatalouden veroilmoitus: yksityiskohtainen täyttöohje verovuosi 2019

Maatalouden veroilmoituslomaketta käyttävät maatalousyrittäjät ja maataloutta harjoittavat kuolinpesät. Veroilmoituksen tulee perustua muistiinpanoihin, joissa on tulo- ja menokirjaukset ja niihin liittyvät tositteet. Lomakesivulta saat lomakkeen ja lisätietoa.

Maatalousyhtymät antavat veroilmoituksen lomakkeella 2Y.

Jos korjaat aiemmin antamaasi veroilmoitusta, tee uusi korvaava veroilmoitus. Anna kaikki aiemmin antamasi tiedot uudelleen, pelkkä virheellisen tiedon korjaaminen tai uuden tiedon lisääminen ei riitä.

Verohallinto laskee yrittäjävähennyksen puolestasi eikä sitä tarvitse erikseen vaatia veroilmoituksella.

Maatalouden veroilmoituksen ja sen liitelomakkeet voi antaa OmaVerossa

Katso ohje: Näin annat maatalouden veroilmoituksen OmaVerossa

Sisällys:

1 Henkilötiedot
2 Tuloverolaskelma (A Maatalouden tulot ja B Maatalouden menot)
3 Vaatimus tappion vähentämisestä pääomatuloista
4 Yritystulon jako yrittäjäpuolisoiden kesken
5 Maatalouden poistot
6 Selvitys maatalouden kalustoon kuuluvista ajoneuvoista ja niiden käytöstä
7 Selvitys yksityistalouteen kuuluvan auton käytöstä maataloudessa verovuonna
8 Selvitys tilapäisestä työmatkasta aiheutuneista lisääntyneistä elantokustannuksista
9 Maatalouden varallisuuslaskelma (kaikki maatilat yhteensä)
10 Vaatimus jaettavasta yritystulosta
11 Maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden luovutusvoitot
12 Maksetut palkat
13 Purkamattomat varaukset

1 Henkilötiedot

Nimi ja Y-tunnus

Maataloudenharjoittajan nimi ja Y-tunnus tai henkilötunnus.

Toimiala

Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukainen toimiala (toimialan numerokoodi ja toimialan nimi). Muutos esitäytettyyn toimialatietoon on tehtävä ytj.fi:n kautta muutos- ja lopettamisilmoituksella. Muutosilmoituksen voi antaa sähköisesti tai lomakkeella Y6.

Veroilmoitusta täydentävien tietojen antaja

Ilmoita sen henkilön nimi ja puhelinnumero, joka tarvittaessa antaa veroilmoitusta täydentäviä tietoja.

2 Tuloverolaskelma (kaikki maatilat yhteensä)

Tuloverolaskelma perustuu Verohallinnon määrittelemään muistiinpanokaavaan.
Lue lisää ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista. Maatalouden muistiinpanoissa on oltava vastaava laskelma.

Ilmoita tuloverolaskelman Verotus-sarakkeessa maataloustoiminnan veronalaiset tuotot ja verotuksessa vähennyskelpoiset kulut.

Ilmoita Muistiinpanot-sarakkeessa ne tulo- ja menoerät, joissa muistiinpanoihin kirjattu määrä saattaa erota veronalaisesta tai verotuksessa huomioon otettavasta määrästä. Jos veroilmoituksessa on tulo- tai menoerän kohdalla sekä Muistiinpano- että Verotus-sarake, täytä molemmat sarakkeet, vaikka luvut olisivat yhtä suuret.

Ilmoita tulot ja menot ilman niihin sisältyvää arvonlisäveroa. Jos et ole arvonlisäverovelvollinen, merkitse menot kuitenkin arvonlisäverollisina.

2A Maatalouden tulot

Maatalouden tuloa ovat kaikki tulot, jotka olet saanut maatalouteen liittyvästä toiminnasta rahana tai rahanarvoisena etuutena. Maatalouden tuet ovat kokonaan veronalaisia. Myös energiatuotteiden valmisteveron palautus ja arvonlisäveron alarajahuojennus ovat maatalouden veronalaista tuloa.

Ilmoita myyntitulot nettomääräisinä ilman arvonlisäveron osuutta.

Tulo kirjataan sille päivälle, jona se on nostettu tai merkitty tilille.

Arvonlisäverollinen myynti 24 %

1 Myyntitulot kotieläimistä (ilman arvonlisäveroa, ei jaksotettuja myyntituloja)

Eläinten myynnistä saamiesi tulojen (arvonlisäverokanta 24 %) yhteismäärä. Ilmoita jaksotettu myyntitulo kuitenkin tämän osan 2A kohdassa 3.

2 Jaksotettavat myyntitulot kotieläimistä vuonna 2019

Myyntitulot kotieläimistä voit jaksottaa verovuodelle ja kahdelle seuraavalle vuodelle, jos olet myynyt merkittävän osan tilan kotieläimistä.

Merkitse tähän se osuus vuoden 2019 kotieläinten myyntitulosta, jonka jaksotat vuosien 2019–2021 tuloksi.

3 Vuoden 2019 tuloksi jaksotetut myyntitulot kotieläimistä (vuosilta 2017–2019)

Merkitse tähän ne kotieläinten myynnistä vuosina 2017–2019 saamasi tulot, jotka jaksotat vuoden 2019 tuloksi.

4 Muut myyntitulot (ilman arvonlisäveroa)

Muut 24 %:n arvonlisäverokannan mukaiset tulot, esimerkiksi

  • saamasi työkorvaukset
  • maatalouteen kuuluvien koneiden vuokraamisesta saamasi tulot
  • metsätalouden sivutulot.

Arvonlisäverollinen myynti 14 %

5 Kotieläintuotteiden myyntitulot (ilman arvonlisäveroa)

Kotieläintuotteiden, esimerkiksi maidon, 14 %:n arvonlisäverokannan mukainen myynti.

6 Kasvinviljelytuotteiden myyntitulot (ilman arvonlisäveroa)

Kaikki 14 %:n arvonlisäverokannan mukaiset kasvinviljelytulot, myös puutarhatuotteiden myyntitulot.

Arvonlisäverollinen myynti 10 %

7 Majoituspalveluiden yms. myyntitulot (ilman arvonlisäveroa)

Kaikki 10 %:n arvonlisäverokannan mukaiset myyntitulot, esimerkiksi majoituspalveluista saamasi myyntitulot.

Maatalouden arvonlisäverottomat tulot, alv 0 %

8 Valtiolta saadut tuet

Valtiolta saadut tuet, mukaan lukien pellon metsityksen perusteella maksetut tulonmenetyskorvaukset.

Ilmoita maataloustuotteiden ostajien välityksellä saamasi tuet kuitenkin seuraavassa kohdassa 9 (Muut arvonlisäverottomat tuet ja korvaukset).

Ilmoita maatalouden investointeihin saamasi tuet osassa 5 (Maatalouden poistot A–C).

9 Muut arvonlisäverottomat tuet ja korvaukset

Muut arvonlisäverottomat tuet ja korvaukset, muun muassa

  • maataloustuotteiden ostajien välityksellä saamasi tuet
  • muut kuin valtion maksamat tuet
  • korvaukset, jotka luetaan suoraan tuloksi.

10 Tasausvarauksen suora tuloutus

Se osa aiempina vuosina tekemistäsi tasausvarauksista, jonka ilmoitat suoraan tulona verovuonna 2018. Merkitse maatalouden tasausvaraus suoraan tuloksi, jos et käytä varausta maatalouden investointeihin.

Käytä tasausvaraus investointeihin tai tulouta se viimeistään kolmantena verovuotena varauksen tekemisestä. Esimerkiksi verovuonna 2015 tekemäsi tasausvaraus on tuloutettava viimeistään vuonna 2018. Erittele käyttämättömät varaukset osassa 13 (Purkamattomat varaukset).

Lisätietoa tasausvarauksesta on tämän täyttöohjeen osassa 13 (Purkamattomat varaukset).

11 Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot

Muiden maataloudesta saamiesi arvonlisäverottomien tulojen yhteismäärä. Muita tuloja ovat esimerkiksi

  • maa- tai metsätalouteen liittyvät vuokratulot (kuten pellon vuokratulot)
  • luovutusvoitot maatalouden arvopapereista tai osuuksista
  • vahingonkorvaukset sadosta, eläimistä ja maataloustarvikkeista
  • se osa aiempina vuosina tekemistäsi jälleenhankintavarauksista, jonka tuloutat suoraan verovuonna 2019.

12 Tuloutus yksityiskäytöstä, jos yksityis- tai metsätalouden menot on vähennetty muistiinpanoissa

Sellaisten maatalouden muistiinpanoihin kirjattujen menojen yhteismäärä, jotka eivät kohdistumaatalouteen. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi seuraavien aineiden ja tarvikkeiden yksityiskäytöstä aiheutuneet menot:

  • maatalouden koneet ja kalusto
  • sähkö
  • puhelin
  • vesi.

Näitä menoja ei voi vähentää maatalouden verotuksessa.

13 Muut lisäykset

Esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennus tai energiatuotteiden valmisteveron palautus.

Osingot ja ylijäämät

Maatalouden muistiinpanoihin sisältyvät osingot ja ylijäämät sekä näiden veronalaiset osuudet kohdissa 14–17.

Osinkojen ja ylijäämien veronalainen osuus määräytyy sen mukaan, onko osingon tai ylijäämän maksaja julkisesti noteerattu yhteisö vai ei. Yhtiö tai osuuskunta on julkisesti noteerattu esimerkiksi silloin, kun sen arvopapereilla tai osuuksilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä.

Lue lisää seuraavista aiheista:

14 Osingot julkisesti noteeratuista yhtiöistä

Niiden maatalouden muistiinpanoihin kirjattujen osinkojen kokonaismäärä, jotka olet saanut julkisesti noteeratuista yhtiöistä.

Veronalainen osuus

Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osingoista 85 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Merkitse veronalainen osuus tähän.

15 Osingot muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä

Maatalouden muistiinpanoihin kirjattujen, muista kuin julkisesti noteeratuista yhtiöistä saamiesi osinkojen kokonaismäärä.

Veronalainen osuus

Veronalainen osuus julkisesti noteerattujen osuuskuntien ylijäämistä.

Julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 85 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Suomessa ei tällä hetkellä ole julkisesti noteerattuja osuuskuntia.

16 Ylijäämät julkisesti noteeratuista osuuskunnista Suomesta, muista EU-/ETA-maista ja sellaisista ETAn ulkopuolisista maista, joiden kanssa Suomella on verosopimus

Maatalouden muistiinpanoihin kirjattujen, julkisesti noteeratuista osuuskunnista saamiesi ylijäämien kokonaismäärät.

Veronalainen osuus

Veronalainen osuus julkisesti noteerattujen osuuskuntien ylijäämistä.

Julkisesti noteeratun osuuskunnan jakamasta ylijäämästä 85 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 15 % verovapaata tuloa. Suomessa ei tällä hetkellä ole julkisesti noteerattuja osuuskuntia.

17 Ylijäämät muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista

Ilmoita maatalouden muistiinpanoihin kirjattujen, muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saamiesi ylijäämien kokonaismäärät.

Veronalainen osuus

Merkitse muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saatujen ylijäämien veronalainen osuus tähän. Muista kuin julkisesti noteeratuista osuuskunnista saaduista ylijäämistä 25 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 75 % verovapaata tuloa 5 000 euron yhteismäärään saakka. Tämän yhteismäärän ylittävästä ylijäämästä 75 % on veronalaista maatalouden tuloa ja 25 % verovapaata tuloa.

Muusta kuin julkisesti noteeratusta osuuskunnasta saatua ylijäämää verotetaan siis lievemmin 5 000 euron yhteismäärään saakka. Tämä 5 000 euron lievennys on asiakaskohtainen, ja sen saa vuosittain vain kertaalleen. Jos maataloudenharjoittajalla on eri tulolähteisiin kuuluvia ylijäämiä, lievennys käytetään niihin seuraavassa järjestyksessä:

  1. henkilökohtaisen tulolähteen ylijäämät
  2. maatalouden tulolähteen ylijäämät
  3. elinkeinotoiminnan tulolähteen ylijäämät.

Jos harjoitat maataloutta yhdessä puolisosi kanssa, voit kuitenkin käyttää maatalouden verotuksessa myös puolison jäljellä olevan lievennyksen.

Huomioi, että osuuskunnalle vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus on aina ylijäämän saajalle kokonaan veronalaista tuloa, kun palautus kuuluu maatalouteen.

Tulot yhteensä

Veronalaisten maataloustoiminnan tulojen yhteenlaskettu määrä osan 2A kohdista 1–17 (Verotus-sarakkeesta).

2B Maatalouden menot

Vähennyskelpoisia menoja ovat maatalouden tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneet menot. Jos olet arvonlisäverovelvollinen, merkitse maatalouden menot veroilmoitukseen ilman hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa. Jos et ole arvonlisäverovelvollinen, merkitse menot arvonlisäverollisina.

Meno kirjataan sille päivälle, jona se on maksettu.

1 Palkat

Verovuonna maataloudessa työskennelleille henkilöille maksamasi palkat ja palkkiot sivukuluineen. Et voi kuitenkaan vähentää sellaisia palkkoja, eläkkeitä tai muita etuuksia, jotka olet maksanut puolisolle tai vuonna 2005 tai sen jälkeen syntyneelle perheenjäsenelle (verovuoden alussa alle 14-vuotias).

Älä ilmoita tässä korvauksia tai kustannusten korvauksia, jotka olet maksanut kunnalle lomituksesta ja sijaisavusta. Ilmoita ne tämän osan 2B kohdassa 7 (Muut maatalouden arvonlisäverottomat menot).

2 Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 24 % (ilman arvonlisäveroa)

Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset 24 %:n verokannan mukaiset ostot, mm.

  • kotieläinten, lannoitteiden ja siementen hankintamenot
  • sellaisen arvonlisäverollisena hankitun maatalouskaluston hankintameno, jota et vähennä poistoina.

Merkitse kotieläinten jaksotettu hankintameno tämän osan 2B kohtaan 4 (Vuoden 2019 poistona vähennettävät jaksotetut kotieläinten hankintamenot).

3 Jaksotettavat kotieläinten hankintamenot vuonna 2019

Merkitse se osuus vuonna 2019 ostettujen kotieläinten hankintamenoista, jonka jaksotat vuosien 2019–2021 menoksi.

Kotieläinten hankintamenon voit vähentää kolmelle vuodelle jaksotettuna.

4 Vuoden 2019 poistona vähennettävät jaksotetut kotieläinten hankintamenot (vuosilta 2017–2019)

Se osuus vuosina 2017–2019 ostamiesi kotieläinten hankintamenoista, jonka jaksotat vuoden 2019 menoksi.

5 Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 14 % (ilman arvonlisäveroa) ja 6 Arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoiset ostot 10 % (ilman arvonlisäveroa)

Merkitse 10 %:n ja 14 %:n arvonlisäverokannan mukaiset ostot, kuten rehut ja eläinten lääkkeet.

7 Muut maatalouden arvonlisäverottomat menot

Merkitse ne muistiinpanoihin kirjatut vuosimenot, jotka eivät sisällä arvonlisäveroa, kuten vuokrat, vakuutusmaksut ja kiinteistövero maatalouden rakennuksista sekä rakennuspaikoista.

Ilmoita tässä kohdassa myös korvaukset tai kustannusten korvaukset, jotka olet maksanut kunnalle lomituksesta ja sijaisavusta.

Jos et vähennä MYEL-maksuja maatalouden verotuksessa, voit vähentää ne oman tai puolisosi esitäytetyn veroilmoituksen yhteydessä. MYEL-maksut voit ilmoittaa joko OmaVerossa tai lomakkeella 50A (Ansiotulot ja niistä tehtävät vähennykset).

8 Poistot

Verovuonna tekemiesi maatalouden poistojen yhteismäärä. Maataloudessa voit tehdä poistoja esimerkiksi rakennuksista, koneista, silloista, tukioikeuksista, asfaltoinneista ja salaojista.

Erittele poistot osissa 5A ja 5B (5 Maatalouden poistot: A Poistot rakennuksista ja rakennelmista / B Poistot maatalouteen kuuluvista muista varallisuuseristä).

Poistoina voit vähentää sellaisen hyödykkeen hankintamenon, jonka todennäköinen taloudellinen käyttöaika on yli 3 vuotta.

Lisätietoa poistoista on täyttöohjeen osassa 5 (Maatalouden poistot).

9 Verovuodelta tehty tasausvaraus

Verovuodelta 2019 tekemäsi tasausvarauksen määrä.

Maatilan maatalouden puhtaasta tulosta voit vähentää tasausvarauksen, joka on enintään 40 % puhtaasta tulosta. Puhtaan tulon saat laskettua, kun vähennät maatilan maatalouden veronalaisista tuloista ne menot, jotka ovat aiheutuneet näiden tulojen hankkimisesta tai säilyttämisestä. Älä kuitenkaan huomioi maatalouden korkomenoja tai indeksi- ja kurssitappioita.

Ilmoita tasausvarauksena vain täydet sadat eurot. Jos maatiloja on useita, huomioi tasausvarauksien yhteismäärää laskiessasi vain täydet sadat eurot.

Esimerkki: Maatilan maatalouden puhdas tulo on 29 560 euroa. Siitä voi vähentää enintään 40 %:n suuruisen tasausvarauksen. 40 % puhtaasta tulosta on 11 824 euroa. Koska tasausvarauksena huomioidaan vain täydet sadat eurot, maatilaa koskeva tasausvaraus on kuitenkin enintään 11 800 euroa.

Tasausvarauksen enimmäismäärä maatilaa kohti on 13 500 euroa verovuonna 2019. Vähimmäismäärä on 800 euroa maatilaa kohti. Muodosta ja käytä tasausvaraus maatilakohtaisesti. Kohdista tulot ja menot muistiinpanoissa maatiloittain, koska muistiinpanoista on käytävä ilmi kunkin maatilan tasausvarausten perusteet.

Erittele purkamattomat varaukset kohdassa 13 (Purkamattomat varaukset).

10 Korkomenot

Maatalouteen kohdistuvien velkojen korot.

11 Muut vähennykset

Ne vähennyskelpoiset erät, joita ei ole vähennetty muistiinpanoissa, muun muassa

  • lisävähennykset veroilmoituksen osista 7 (Selvitys yksityistalouteen kuuluvan auton käytöstä maataloudessa) ja 8 (Selvitys lisääntyneistä elantokustannuksista)
  • maatalouden koulutusvähennys (erittele tiedot ja selvitä edellytykset lomakkeella 79A, Vaatimus maatalouden koulutusvähennyksestä)
    Lue lisää työnantajan koulutusvähennyksestä
  • maatalouteen kohdistuvat menot muista yksityistalouteen kuuluvista ajoneuvoista kuin autoista
  • työhuonevähennys
  • maataloudessa käytetyn poltto- ja tarvepuun arvo.

Menot yhteensä

Verotuksessa vähennyskelpoisten maatalouden menojen yhteismäärä osan 2B kohdista 1–11 (Verotus-sarake).

Maatalouden tulos

Positiivinen maatalouden tulos.

Laske tulos vähentämällä maatalouden tulojen yhteismäärästä verotuksessa vähennyskelpoisten menojen yhteismäärä.

Maatalouden tappio

Tappiollinen maatalouden tulos.

Merkitse maatalouden tulos tähän, jos se on tappiollinen eli verovuoden vähennyskelpoiset menot ovat suuremmat kuin maatalouden tulot.

3 Vaatimus tappion vähentämisestä pääomatuloista

Pääomatuloista vähennettävän maatalouden tappion määrä

Jos haluat, että verovuoden 2019 maatalouden tappio tai osa siitä vähennetään verovuoden pääomatuloista, merkitse tähän kohtaan pääomatuloista vähennettävän tappion määrä. Pääomatulosta vähennettävä tappio jaetaan puolisoille työpanosten suhteessa sen mukaan, mitä ilmoitat osassa 4 kohdassa "Työskentely maataloudessa (prosenttiosuus)".

Jos puolisot harjoittavat maataloustoimintaa yhdessä, vaatimus tappion vähentämisestä pääomatuloista katsotaan yrittäjäpuolisoiden yhteiseksi vaatimukseksi.

Ainoastaan luonnollinen henkilö tai kuolinpesä voi vaatia, että tappio vähennetään pääomatuloista. Jos et vaadi tappion vähentämistä verovuoden pääomatuloista, Verohallinto vahvistaa tappion maatalouden tulolähteen tappioksi. Vahvistetun tappion voit vähentää seuraavien 10 vuoden aikana maatalouden tuloksesta, mutta et enää pääomatuloista. Jos lopetat maatalouden harjoittamisen, voit kuitenkin poikkeuksellisesti vähentää vahvistetun tappion pääomatuloista.

4 Yritystulon jako yrittäjäpuolisoiden kesken

Verohallinto jakaa maataloustoiminnan tulon pääomatuloksi ja ansiotuloksi. Nämä osuudet voidaan jakaa edelleen molempien puolisoiden tuloksi. Ansiotulo-osuus lasketaan niin, että jaettavasta yritystulosta vähennetään pääomatulo-osuus.

Jos omistat maatilan yhdessä puolisosi kanssa, merkitse kohtaan "Osuus maatalouden nettovarallisuudesta", mikä osuus maatalouden nettovarallisuudesta kuuluu sinulle ja mikä puolisollesi. Merkitse osuudet prosentteina. Verohallinto jakaa maatalouden pääomatulon teille osuuksien suhteessa.

Jos sekä puolisosi että sinä osallistutte maatilan töihin, merkitse kohtaan "Työskentely maataloudessa", minkä osuuden maatilan töistä kumpikin on tehnyt. Merkitse osuudet prosentteina. Verohallinto jakaa ansiotulon teille työpanosten suhteessa.

5 Maatalouden poistot

Laske poistot maatalouden rakennuksista ja rakennelmista osaan A sekä poistot maatalouteen kuuluvasta muusta varallisuudesta osaan B. Ilmoita käyttöön ottamattomien koneiden ja rakennusten hankintamenot osassa C.

5A Poistot rakennuksista ja rakennelmista

Ilmoita rakennukset ja niistä tehdyt poistot enimmäispoistoprosentin mukaan ryhmiteltynä:

  • asuin-, toimisto- tms. rakennukset 6 %
  • tuotantorakennukset 10 %
  • kasvihuoneet tms. rakennelmat 20 %
  • ympäristöinvestoinnit 25 %

Laske erikseen kunkin ryhmän hankintamenot ja poistot veroilmoituksessa olevan taulukon ohjaamalla tavalla.

Vähennä ennen poistojen laskemista kohdissa 3, 4 ja 5 ne erät, jotka luetaan epäsuorasti tuloksi eli jotka pienentävät poistopohjaa. Tällaisia eriä ovat vuonna 2019 saadut investointituet, luovutushinnat ja vakuutuskorvaukset sekä rakennukseen tai rakennelmaan purettavat tasausvaraukset sekä rakennusavustukset.

Siirrä verovuonna tehtyjen poistojen yhteismäärä kohdista 6 osan 2B (Tuloverolaskelma / Maatalouden menot) kohtaan 8 (Poistot).

Laske yhteen poistamattomat hankintamenot (verovuoden lopussa, kohdista 7) sellaisista rakennuksista ja rakennelmista, joiden enimmäispoistoprosentti ei ole 6 %. Merkitse tämä yhteismäärä osaan 9 (Maatalouden varallisuuslaskelma) kohtaan 2 (Tuotantorakennukset).

Muistiinpanoissa on selvitettävä poistamatta olevat hankintamenot vuoden alussa ja lopussa sekä tehdyt poistot. Merkitse ne muistiinpanoihin jokaisesta rakennuksesta ja rakennelmasta erikseen.

Jos rakennuksen tai rakennelman poistamaton hankintameno on enintään 1 000 euroa, poista se kerralla.

Jos purkamasi tasausvarauksen, saamasi investointituen tms. vähennyksen määrä on suurempi kuin verotuksessa poistamaton hankintameno, merkitse erotus suoraan maatalouden tuloksi osan 2A (Tuloverolaskelma / Maatalouden tulot) kohtaan 11 (Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot).

5B Poistot maatalouteen kuuluvista muista varallisuuseristä

Laske taulukon ohjaamalla tavalla ne poistot ja menojäännökset, joiden kohteena ovat muun muassa koneet, kalusto, sillat, tukioikeudet, asfaltoinnit ja salaojat.

Vähennä ennen poistojen laskemista kohdissa 3, 4 ja 5 ne erät, jotka luetaan epäsuorasti tuloksi eli jotka pienentävät poistopohjaa. Tällaisia eriä ovat hankintamenoon purettu tasausvaraus sekä luovutushintojen, korvausten ja tulolähdesiirtojen epäsuorat tuloutukset.

Jos nämä vähennykset ovat suuremmat kuin poistamattomat hankinta- ja perusparannusmenot (kohdat 1 + 2), merkitse erotus suoraan maatalouden tuloksi. Merkitse arvonlisäverollisesta koneiden ja kaluston myynnistä johtuva osuus erotuksesta osan 2A (Tuloverolaskelma / Maatalouden tulot) kohtaan 4 (Muut myyntitulot). Ilmoita muu osa erotuksesta tulona saman osan kohdassa 11 (Muut maatalouden arvonlisäverottomat tulot).

Siirrä verovuonna tehtyjen poistojen yhteismäärä kohdista 6 osan 2B (Tuloverolaskelma / Maatalouden menot) kohtaan 8 (Poistot). Maatalouden koneiden ja kaluston menojäännöksestä voit tehdä enintään 25 %:n poiston. Siirrä koneiden ja kaluston menojäännös (verovuoden lopussa, kohta 7) osan 9 (Maatalouden varallisuuslaskelma) kohtaan 4 (Maatalouskoneet ja kalusto).

Ilmoita siltojen, patojen, kaivojen, asfaltointien, tukioikeuksien yms. hankintamenot yhtenä eränä. Menojäännöksestä voit tehdä enintään 10 %:n poiston. Jos kysymyksessä on ympäristöinvestointi, poisto voi olla enintään 25 % menojäännöksestä.

Ilmoita salaojien menojäännökset ja hankintamenot omassa sarakkeessaan. Poisto näistä voi olla enintään 20 %.

5C Käyttöön ottamattomat koneet ja rakennukset

Kohta 1, Käyttöön ottamattomien rakennusten hankintamenot verovuonna: alkuperäiset hankintamenot sellaisista rakennuksista, joita et ole ottanut käyttöön.

Vähennä kohdan 1 luvusta käyttämäsi tasausvaraus ja merkitse erotus osan 9 (Maatalouden varallisuuslaskelma) kohtaan 2 (Tuotantorakennukset).

Kohta 2, Käyttöön ottamattomien koneiden hankintamenot verovuonna: sellaisten koneiden alkuperäiset hankintamenot, joita et ole vielä ottanut käyttöön.

Vähennä kohdan 2 luvusta käyttämäsi tasausvaraus, investointituki yms. korvaukset ja merkitse erotus osan 9 (Maatalouden varallisuuslaskelma) kohtaan 4 (Maatalouden koneet ja kalusto).

Kohta 3, Edellä mainittuihin menoihin käytetty tasausvaraus: kaikki tasausvaraukset, jotka olet käyttänyt sellaisten koneiden ja rakennusten hankintaan, joita et vielä ole ottanut käyttöön.

Et voi tehdä poistoja sellaisista koneista ja rakennuksista, joita et ole ottanut käyttöön.

6 Selvitys maatalouden kalustoon kuuluvista ajoneuvoista ja niiden käytöstä

Ajoneuvo kuuluu maatalouden kalustoon, jos sen ajokilometreistä yli 50 % on maatalouteen liittyviä ajoja. Merkitse silloin maatalouden muistiinpanoihin kaikki ajoneuvoon liittyvät kulut, esimerkiksi polttoaineet, huollot ja ajoneuvon poisto. Pidä ajoneuvon käytöstä ajopäiväkirjaa ja merkitse siihen kaikki ajot.

Laske ajopäiväkirjan perusteella, mikä osuus kuluista on maatalouden menoja ja mikä yksityiskäytön tai metsätalouden kuluja. Maatalouden menojen osuuden saat, kun jaat ajoneuvon kulut ja poiston ajetuilla kokonaiskilometreillä ja kerrot tuloksen maatalouden ajojen kilometrimäärällä. Laske vastaavalla tavalla yksityistalouden ja metsätalouden osuus.

Selvitä osan 6 taulukossa maatalouden kalustoon kuuluvien ajoneuvojen käyttö. Ilmoita seuraavat tiedot:

  • Kohta 1: Merkitse rastilla, perustuvatko ajoneuvon käyttötiedot ajopäiväkirjaan vai muuhun selvitykseen.
  • Kohta 2: Ajoneuvoilla verovuonna ajetut kokonaiskilometrit.
  • Kohta 3: Muistiinpanoihin kirjatut kokonaismenot ajoneuvojen käytöstä.
  • Kohta 4: Yksityisajojen osuus ajoneuvojen kokonaismenoista.
  • Kohta 5: Metsätalouden osuus ajoneuvojen kokonaismenoista. Merkitse tähän myös mahdollinen muun tulonhankinnan osuus.

Lisää kohtien 4 ja 5 yhteismäärä maatalouden tuloon osassa 2A (Tuloverolaskelma / Maatalouden tulot) kohdassa 12 (Tuloutus yksityiskäytöstä).

Lisävähennykset (kohdat 7 ja 8)

Maatalouden verotuksessa voi tehdä lisävähennyksen tilapäisistä työmatkoista aiheutuneista lisääntyneistä elantokustannuksista tai maatalouteen liittyvistä yksityisvarallisuuteen kuuluvalla autolla tehdyistä matkoista. Lisävähennystä ei voi tehdä kuolinpesän osakkaan tekemästä työmatkasta eikä kuolinpesän osakkaan omistaman auton käytöstä.

Lue lisää lisävähennyksen perusteista 

7 Selvitys yksityistalouteen kuuluvan auton käytöstä maataloudessa verovuonna

Ajoneuvo ei kuulu maatalouden varoihin, jos sen ajokilometreistä vähintään 50 % on muuta kuin maatalouteen liittyviä ajoja. Maatalouden varoihin kuuluvalla autolla ajetuista ajoista ei voi tehdä lisävähennystä.

Selvitä tässä kohdassa, yksityistalouteen kuuluvan auton käyttö maataloudessa. Ilmoita seuraavat tiedot:

  • Kohta 1: Merkitse rastilla, perustuvatko ajoneuvon käyttötiedot ajopäiväkirjaan vai muuhun selvitykseen.
  • Kohta 2: Ajoneuvoilla verovuonna ajetut kokonaiskilometrit.
  • Kohta 3: Ajoneuvoilla verovuonna ajettujen maatalouden ajojen kokonaiskilometrimäärä.
  • Kohta 4: Laske tähän kohtaan vähennyksen enimmäismäärä yhteensä. Kerro verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärä (e/km) (katso Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2019) kohdan 3 luvulla eli maatalouden ajoilla ja ilmoita laskelman lopputulos tässä kohdassa.
  • Kohta 5: Ilmoita, paljonko yksityistalouteen kuuluvan auton kuluja on vähennetty maatalouden muistiinpanoissa.
  • Kohta 6: Laske lisävähennys: vähennä lisävähennyksen enimmäismäärästä (kohta 4) muistiinpanoissa vähennetyt menot (kohta 5) ja merkitse tulos tähän kohtaan. Siirrä lisävähennyksen määrä osan 2B (Tuloverolaskelma / Maatalouden menot) kohtaan 11 (Muut vähennykset).

Lisävähennyksen enimmäismäärä on sama kuin palkansaajien verovapaiden kilometrikorvausten enimmäismäärä. Vuonna 2019 lisävähennyksen enimmäismäärä ilman korotuksia on 0,43 e/km. Kilometrikohtaista arvoa voidaan joissain tilanteissa korottaa. Katso erityistilanteet Verohallinnon päätöksestä (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2019).

Jos et ole kirjannut ajomenoja muistiinpanoihin, lisävähennys on verovapaan kilometrikorvauksen enimmäismäärän suuruinen. Jos olet kirjannut kustannuksia muistiinpanoihin ja kirjaamasi kustannukset ovat suuremmat kuin lisävähennyksen enimmäismäärä, et voi saada erillistä lisävähennystä. Vähennä menot siinä tapauksessa kirjausten suuruisina.

Lisävähennyksen voit yleensä saada vain, jos olet pitänyt ajopäiväkirjaa maatalouden harjoittamiseen liittyvistä ajoista. Merkitse ajopäiväkirjaan

  • maatalouden ajon kohde
  • ajettu kilometrimäärä
  • matkan tarkoitus
  • maatalouden ajokilometrien kokonaismäärä vuodessa.

Jos olet tehnyt vain yksittäisen matkan tai ajoja on vähän, voit antaa ajopäiväkirjan sijaan muun vastaavan selvityksen. Selvityksessä on oltava maatalouden ajoista samat tiedot kuin ajopäiväkirjassa.

Huomaa, että asunnon ja erillisten maatilojen väliset matkat ovat yksityisajoja. Jos et asu maatilalla, voit vähentää asunnon ja maatilan välisistä matkoista aiheutuneet kustannukset esitäytetyn veroilmoituksesi yhteydessä asunnon ja työpaikan välisinä matkakuluina.

8 Selvitys lisääntyneistä elantokustannuksista, jotka ovat aiheutuneet tilapäisestä työmatkasta

Laske lisävähennys taulukon ohjaamalla tavalla ja siirrä se osan 2B (Tuloverolaskelma / Maatalouden menot) kohtaan 11 (Muut vähennykset). Selvitä muistiinpanoissa lisävähennykseen oikeuttavien matkojen kohteet sekä kesto (alkamis- ja päättymisaika) ja se, miten matkat liittyvät maatalouden harjoittamiseen.

Merkitse kohtaan 2 matkapäivien lukumäärä (yli 10 tunnin kotimaanmatkat, 6–10 tunnin kotimaanmatkat ja ulkomaanmatkat).

Merkitse kohtaan 3 lisävähennyksen enimmäismäärä matkapäivää kohti (sama kuin palkansaajien verovapaan päivärahan enimmäismäärä). Kotimaan työmatkan päivärahan enimmäismäärä vuodelta 2019 on

  • yli 10 tunnin matkalta 42,00 euroa
  • yli 6 tunnin matkalta 19,00 euroa.

Ulkomaanmatkoista saa tehdä enintään ulkomaanpäivärahaa vastaavan vähennyksen. Katso määrät Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksestä (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2019).

Laske kohtaan 4 vähennyksen enimmäismäärä yhteensä. Kerro kohdan 3 luku eli verovapaan päivärahan enimmäismäärä/matkapäivä kohdan 2 luvulla eli matkapäivillä ja ilmoita laskelman lopputulos tässä kohdassa. Ilmoita kukin matkatyyppi omalla rivillään.

Ilmoita kohdassa 5 kullakin rivillä se osuus tilapäisten työmatkojen lisääntyneistä elantokustannuksista, jonka olet vähentänyt maatalouden muistiinpanoissa.

Laske ja ilmoita kohdassa 6 lisävähennyksen määrä vähentämällä kullakin rivillä yhteenlasketuista enimmäismäärästä (kohta 4) ne maatalouden matkoista aiheutuneet lisääntyneet elantokustannukset, jotka olet kirjannut maatalouden muistiinpanoihin (kohta 5). Jos et ole kirjannut muistiinpanojen menoihin näitä elantokustannusten lisäyksiä, saat vähentää lisävähennyksenä verovapaita päivärahoja vastaavan määrän.

Et voi saada lisävähennystä, jos muistiinpanoihin kirjaamasi menot ovat suuremmat kuin verovapaan päivärahan perusteella laskettu määrä. Vähennä menot siinä tapauksessa kirjausten suuruisina.

9 Maatalouden varallisuuslaskelma (kaikki maatilat yhteensä)

Ilmoita maatalouden varat, velat ja velvoitteet vuoden lopun tilanteen mukaisina. Metsätalouden varat eivät kuulu maatalouden varoihin.

Varat

1 Maatalousmaa ja tuotantorakennusten rakennuspaikat

Jos haluat laskea maatalouden vuoden 2019 nettovarallisuuden likimääräisen arvon, voit joko käyttää kohdan 1 arvona vuoden 2018 verotuspäätöksessä mainittua määrää tai laskea likimääräisen arvon alla esitetyn mukaisesti. Verohallinto laskee maatalousmaan tarkan arvon viran puolesta, rekistereissään olevien tietojen pohjalta.

Laske toimintaan kuuluvien maatalousmaiden ja tuotantorakennusten rakennuspaikkojen arvot itse. Käytä laskutoimituksessa kuntakohtaisia hehtaariarvoja, jotka on vahvistettu Verohallinnon verovuodelle 2019 antamassa päätöksessä (Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä). Kerro maatalousmaiden pinta-alat hehtaariarvoilla ja saatu luku sitten seitsemällä. Kerro rakennuspaikkojen pinta-alat hehtaariarvoilla ja saatu luku 28:lla. Laske näiden kertolaskujen tulokset yhteen.

2 Tuotantorakennukset

Verotuksessa poistamatta olevat tuotantorakennusten hankintamenot yhteensä. Tietoa käytetään myös kiinteistöverotuksen perusteena.

3 Lomamökit ym. vuokrattavat asuinrakennukset tontteineen

Lomamökkien ja muiden vuokrattavien asuinrakennusten sekä niiden tonttien verotusarvot. Arvot on mainittu kiinteistöverotuspäätöksessä.

4 Maatalouden koneet ja kalusto

Maatalouden koneiden ja kaluston menojäännös. Menojäännöksellä tarkoitetaan sitä osaa hankintamenosta, joka jää jäljelle vuosittaisten poistojen jälkeen.

5 Maatalouteen kuuluvat osakkeet ja osuudet

Maatalouden varallisuuteen kuuluvien osakkeiden ja osuuksien arvo.

6 Muut maatalouteen kuuluvat varat

Esimerkiksi siltojen, tukioikeuksien ja asfaltointien menojäännös sekä tuotanto-oikeuksien arvo.

Maatalouden varat yhteensä

Laske kohtiin 1–6 merkitsemäsi maatalouden varat yhteen taulukon ohjaamalla tavalla ja ilmoita yhteismäärä tässä kohdassa.

Maatalouden velat ja velvoitteet

Maatalouteen kohdistuvat velat ja velvoitteet.

A Maatalouden positiivinen nettovarallisuus ja B Maatalouden negatiivinen nettovarallisuus

Laske maatalouden vuoden 2019 nettovarallisuuden likimääräinen arvo vähentämällä maatalouden varojen yhteismäärästä maatalouden velkojen ja velvoitteiden yhteismäärä.

Jos tulos on positiivinen, merkitse luku kohtaan A (Maatalouden positiivinen nettovarallisuus). Negatiivinen tulos merkitään kohtaan B (Maatalouden negatiivinen nettovarallisuus).

Maatalouden muut varat

Sellaisten kiven-, soran-, saven- ja turpeenottopaikkojen tai muiden etuuksien arvo, joita käytetään muuhun kuin maa- tai metsätalouden omiin tarpeisiin. Tällaisia etuuksia ei oteta huomioon maatalouden nettovarallisuudessa.

Ilmoita maa-ainesten myyntitulot muuna pääomatulona esitäytetyn veroilmoituksesi yhteydessä. Tiedot voit ilmoittaa OmaVerossa tai lomakkeella 50B (Pääomatulot ja niistä tehtävät vähennykset), kohdassa 3 (Pääomatuloa olevat eläkkeet ja PS-sopimuksen mukaiset suoritukset sekä muut pääomatulot).

10 Vaatimus jaettavasta yritystulosta

Verohallinto jakaa maatalouden tulon pääoma- ja ansiotuloksi nettovarallisuuden perusteella. Pääomatuloa on määrä, joka vastaa edellisen vuoden maatalouden nettovarallisuudelle laskettua 20 %:n vuotuista tuottoa.
Voit kuitenkin erikseen vaatia, että pääomatuloksi lasketaan 10 %:n vuotuinen tuotto nettovarallisuudelle. Voit vaatia myös, että jaettava yritystulo katsotaan kokonaan ansiotuloksi.

Vuoden 2019 pääomatulo-osuus lasketaan vuoden 2018 lopun nettovarallisuuden perusteella. Jos olet aloittanut maatalouden harjoittamisen vasta vuoden 2019 aikana, käytetään vuoden 2019 nettovarallisuutta.

Jos harjoitat maataloutta yhdessä puolisosi kanssa, vaatimus jaettavasta yritystulosta (rasti tässä kohdassa 10) katsotaan yrittäjäpuolisoiden yhteiseksi vaatimukseksi. Vaatimus jaettavasta yritystulosta on tehtävä joko veroilmoituksella tai viimeistään ennen kuin verovuodelta toimitettava verotus päättyy

11 Maatalouden varoihin kuuluvien arvopapereiden luovutusvoitot

Maatalouteen kuuluvien arvopapereiden luovutusvoitot. Erittele luovutusvoitot lomakkeella 9A (Arvopapereiden luovutusvoitot ja -tappiot). Lomakkeen 9A täyttöohjeessa on ohjeet siitä, miten luovutusvoitto lasketaan.

12 Maksetut palkat

Ilmoita tässä osassa kaikki ennakonpidätyksen alaiset maatalouden palkat, jotka olet maksanut verovuoden päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Kun Verohallinto laskee maatalouden tulon pääomatulo-osuutta, maatalouden nettovarallisuuteen lisätään 30 % tässä kohdassa ilmoittamistasi palkoista.

13 Purkamattomat varaukset

Erittele taulukossa vuoden 2019 lopussa purkamatta olevat tasausvaraukset ja jälleenhankintavaraukset. Merkitse jäljellä olevan varauksen määrä aina sen vuoden kohdalle, jolloin varaus on alun perin tehty.

Tasausvaraus

Maatalouden puhtaasta tulosta voit vähentää tasausvarauksen, joka on enintään 40 % maatalouden puhtaasta tulosta. Tasausvaraus voi olla enintään 13 500 euroa, ja sen pitää olla vähintään 800 euroa. Maatalouden puhtaan tulon saat laskettua, kun vähennät maatalouden veronalaisista tuloista menot, jotka ovat aiheutuneet tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä.

Tasausvarauksen voi käyttää maatalouden investointeihin. Silloin sen voi vähentää maatalouden käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta- ja perusparannusmenoista. Tasausvarauksen voi myös tulouttaa eli laskea suoraan maatalouden tuloksi. Tasausvaraus on käytettävä investointeihin tai tuloutettava viimeistään kolmantena verovuotena varauksen tekemisestä.

Tasausvaraus on muodostettava ja myös käytettävä maatilakohtaisesti. Et siis voi käyttää yhden maatilan tehtyä varausta toisen maatilan maatalouden investointeihin.

Jälleenhankintavaraus

Kun jatkat tilalla maataloutta ja rakennat uuden rakennuksen/rakennelman luovutetun tilalle tai korjaat vahingoittunutta rakennusta/rakennelmaa, voit vaatia jälleenhankintavarausta rakennuksesta/rakennelmasta saaduista luovutushinnoista tai vahingon-, vakuutus- ja muista korvauksista. Varausta voi vaatia siltä osin, kuin luovutushinnat tai korvaukset ylittävät luovutetun tai vahingoittuneen rakennuksen/rakennelman hankintamenon poistamatta olevan osan.

Jälleenhankintavaraus on käytettävä viimeistään kolmantena verovuonna rakennuksen/rakennelman luovuttamisesta tai vahingoittumisesta.

Päiväys, allekirjoitus ja puhelinnumero

Jos annat veroilmoituksen paperilomakkeella, allekirjoita veroilmoitus. Merkitse näkyviin myös allekirjoituspäivä. Lisäksi voit ilmoittaa puhelinnumeron.