Verohallinnon vuosi 2018 – Valvonta

Verohallinto torjui harmaata taloutta myös yhdessä muiden viranomaisten ja kaupunkien kanssa. Arvonlisäveron verovaje on Suomessa Euroopan alhaisimpia, ja se on ollut viime vuosina noin 4–7 % alv:n lainmukaisesta kertymästä. Vajeesta noin 20 prosenttia aiheutuu verojäämistä. Arvonlisäveron verovajeen määrää on selvitetty sekä Euroopan komission toimesta, että IMF:n arviointimenettelyllä.

Panostimme riskilähtöisyyteen ja ennalta estämiseen

Verotarkastuksen tehtävänä on tunnistaa ja torjua verotusjärjestelmän kannalta haitallisia ilmiöitä sekä huolehtia tehokkaasta valvonnasta.

Panostamme ennakolliseen toimintaan

Konserniverokeskus asetti vuonna 2018 tavoitetilaksi, että verovelvolliset toimivat oikein ja kaikki verokysymykset ratkaistaan ennakollisesti, asiantuntemuksella.

Tuotamme ja jaamme tietoa harmaasta taloudesta

Vuonna 2018 selvitysyksikkö edisti harmaan talouden torjuntaa laatimalla useita kymmeniä valvonnan suunnittelua tukevaa ilmiöselvitystä ja yli 300 000 velvoitteidenhoitoselvitystä viranomaisten tehtävien tueksi.

Vakaviin väärinkäytöksiin puututtiin Harmaan talouden torjunnalla

Harmaan talouden torjunnassa keskitytään vakavan talousrikollisuuden torjuntaan. Viranomaisyhteistyö eri tahojen kanssa on laajaa ja monipuolista. 

Panostimme riskilähtöisyyteen ja ennalta estämiseen

Verotarkastuksen tehtävänä on tunnistaa ja torjua verotusjärjestelmän kannalta haitallisia ilmiöitä sekä huolehtia tehokkaasta valvonnasta. Verotarkastuksia kohdennetaan pääasiassa yritysasiakkaisiin, mutta jossakin määrin myös henkilöasiakkaisiin. 

Verotarkastuksia tai muita valvontatoimenpiteitä kohdistettiin tunnistettuihin verotuksellisiin riskeihin eri verolajeissa. Elinkeinoverotukseen, arvonlisäverotukseen ja ennakkoperintään keskittyvät verotarkastukset ovat saaneet rinnalleen valmisteverotukseen ja autoverotukseen kohdistuvia verotarkastuksia. Vuonna 2018 verotarkastuksen perusteella maksuunpantiin veroja verotuloina yhteensä 185 miljoonaa euroa. Verotarkastuksilla on lisätty kevyempien valvontakeinojen käyttöä ja ohjausta.

Verotarkastus on hyödyntänyt toiminnassaan aktiivisesti kansainvälistä tietojenvaihtoa. Tapauskohtaisen tietojenvaihdon määrä kasvoi vuonna 2018 verrattuna edellisiin vuosiin. Suomalaisten verotarkastajien läsnäoloa toisessa EU-maassa on käytetty aktiivisesti ratkaisemaan rajat ylittäviä ongelmia. Vuonna 2018 Suomi oli mukana yhteensä 29 läsnäolossa.  Lisäksi verotarkastus on vastavuoroisesti kerännyt ja lähettänyt muille Verohallinnoille vertailutietoa, jolla on voinut olla verovaikutus vastaanottavassa maassa.

Panostamme ennakolliseen toimintaan

Konserniverokeskus asetti vuonna 2018 tavoitetilaksi, että verovelvolliset toimivat oikein ja kaikki verokysymykset ratkaistaan ennakollisesti, asiantuntemuksella. Konserniverokeskuksessa on painotettu keveimmän ohjaus- ja valvontakeinon valintaa.

Tavoitteena on entistä vahvemmin siirtyä ennakolliseen toimintaan jälkikäteisen verovalvonnan sijaan. Havaittuja veroriskejä on pääasiallisesti lähestytty ennakollisen keskustelun tai valvontakäynnin menetelmin. Jälkikäteistä verovalvontaa eli verotarkastusta on sovellettu tilanteissa, joissa muilla menetelmillä ei ole katsottu saatavan riittävää vaikuttavuutta.

Konserniverokeskus on jatkanut ennakollisen keskustelun menetelmään liittyvää kehitystyötä ja tukenut menetelmän käyttöönottoa koko Yritysverotusyksikössä. Lisäksi ennakollisen keskustelun menetelmää on vuonna 2018 lähdetty laajentamaan myös kansainvälisiä verokysymyksiä koskevaksi.

Cross-Border Dialogue (englanniksi) soveltuu tilanteeseen, jossa verovelvollinen tarvitsee kannanottoa kahden tai useamman valtion verohallinnolta. Cross-Border Dialogue -menetelmän edistäminen jatkuu myös tulevina vuosina niin EU- kuin OECD-tasolla.

Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa ja jakaa tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta

Vuonna 2018 selvitysyksikkö edisti harmaan talouden torjuntaa laatimalla useita kymmeniä valvonnan suunnittelua tukevaa ilmiöselvitystä ja yli 300 000 velvoitteidenhoitoselvitystä viranomaisten tehtävien tueksi.

Lisäksi velvoitteidenhoitoselvityspalvelun käyttö laajeni uusiin käyttötarkoituksiin, kuten Trafin (nyk. Traficom) taksilupien ja Aluehallintoviraston kiinteistönvälittäjien ja perintätoimen harjoittajien elinkeinolupien myöntämiseen ja valvontaan, Kilpailu- ja kuluttajaviraston matkapalveluyhdistelmiä tarjoavien rekisteröintiin ja valvontaan sekä Finanssivalvonnan tehtävien tukemiseen.

Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii myös valtakunnallisena koordinaattorina viranomaisten yhteisessä harmaan talouden ja talousrikollisuuden tilannekuvatoiminnossa, jonka toimituskuntatyöhön osallistuu noin 20 viranomaista.

Tilannekuvatoiminnon uudistunut harmaa-talous-rikollisuus.fi-sivusto avattiin keväällä 2018. Sivustolta löytyy kokonaiskuva harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöistä, torjunnasta, laajuudesta ja oikein toimimisen tukemisesta.

Vakaviin väärinkäytöksiin puututtiin Harmaan talouden torjunnalla

Harmaan talouden torjunnassa keskitytään vakavan talousrikollisuuden torjuntaan. Viranomaisyhteistyö eri tahojen kanssa on laajaa ja monipuolista. Rikosilmoitusharkintaan päätyi vuonna 2018 noin 20 % kaikista verotarkastetuista tapauksista, ja harmaan talouden torjuntaan erikoistuneen toiminnon osalta rikosilmoitusharkintaan siirtyi 65 prosenttia tapauksista.

Harmaan talouden tarkastuksiin käytettiin yhteensä vajaa 36 % verotarkastuksen kokonaistyöajasta, merkittävin osa tapauksista tehtiin harmaan talouden torjuntaan erikoistuneessa toiminnossa. Vuonna 2018 valmistuneista tapauksista yhteistyössä poliisin kanssa tehtiin noin sata tarkastusta.

Yksi harmaan talouden tyypillinen tekotapa ovat vääränsisältöiset tositteet. Tällaisia havaittiin tarkastuksissa vuonna 2018 yhteensä noin 5300 kpl, joiden euromääräinen arvo oli noin 30 miljoonaa euroa. Tositeväärennöksillä pyritään saamaan perusteetonta verohyötyä tai aiheettomia palautuksia. Tehostettu prosessien yhteinen valvonta harmaan torjunnassa on purrut arvonlisäveron palautuksiin liittyvään petosilmiöön.

Verotarkastuksilla tunnistettujen pimeiden työntekijöiden määrä oli 1100 henkilöä, pääosa jää tunnistamatta, ja pimeiden palkkojen määrä oli noin 42 miljoonaa euroa. Ulkomaisen työvoiman määrä on lisääntynyt. Havaitut identiteettien väärinkäytökset ovat myös lisääntyneet sekä henkilöiden että yritysten osalta.  Identiteettien väärinkäytökset ovat työkaluja erilaisten petosten, myös veropetosten, tekemisessä.

Kaupunkien kanssa on jatkettu ennalta estävää työtä harmaan talouden eri ilmiöiden ja korruption tunnistamiseksi julkisissa hankinnoissa. Yhteistyössä on mukana Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Teknisen Kaupan Liiton kanssa tehtiin puolestaan yhteistyötä teräskaupan alalla toimivien petostoimijoiden tunnistamiseksi. Harmaan talouden torjunnassa havaitaan myös muita väärinkäytöksiä, jotka välitetään muiden viranomaisten valvottavaksi. Harmaan talouden torjunnassa tehdään kansainvälistä yhteistyötä erityisesti pohjoismaisella tasolla ja Viron kanssa, mutta myös EU- ja OECD-tasolla.