Verohallinnon vuosi 2018 – Toiminta

Tarkensimme voimassa olevaa strategiaamme, joka ohjaa tekemistämme haluttuun suuntaan. Olemme tehostaneet toimintaa nostamalla verotuksen automaatioastetta, lisäämällä sidosryhmiltä saatavien tietojen määrää ja sähköistä tiedonkeruuta ottamalla käyttöön uusia työvälineitä ja tuottamalla uusia sähköisiä palveluja.

Verotulojen nettokertymä oli 68,6 miljardia euroa, sisältäen valmiste- ja autoveron kertymät. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus paranivat. Tähän vaikutti kasvanut asiakasmäärä, pienentynyt henkilötyövuosien käyttö ja alentuneet toimintamenot edelliseen vuoteen verrattuna.

hymyilevä Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura

Vuosi 2018 -video

Pääjohtaja Markku Heikura kertoo vuoden 2018 kohokohdista (Youtube)

Pyrimme tunnistamaan entistä paremmin kehittämistarpeet

Verohallinnon strategia uusittiin vuoden 2018 aikana. 

Alustatalous luo haasteita verokertymälle

Kun suuri osa liiketoiminnasta siirtyy digitaalisille alustoille, tiedon ja rahan liikkeiden seuraaminen verotuksen toimittamiseksi hankaloituu. 

Hyödynnämme uusinta teknologiaa vastuullisesti

Kun merkittävä osa liiketoiminnasta siirtyy sähköisille alustoille, myös Verohallinnon on oltava mukana tässä kehityksessä tiedonsaantinsa varmistamiseksi.

Muut sisällöt

Pyrimme tunnistamaan entistä paremmin kehittämistarpeet

Verohallinnon strategia uusittiin vuoden 2018 aikana. Strategiatyön taustalla olivat talouden muuttuvat rakenteet, yritysten toimintamallien ja työmarkkinoiden muutokset sekä näistä aiheutuvat haasteet ja riskit verokertymän turvaamiselle. Talouden muutosten lisäksi strategian uusimistarpeeseen vaikuttivat sisäiset tekijät kuten esimerkiksi henkilöstömme eläköityminen ja uudenlaisen osaamisen tarve.

Strategiset tavoitteemme ovat:

  • verotulojen varmistaminen
  • oikeudenmukaisesti toimitettu verotus
  • positiivinen asiakaskokemus

Tavoitteisiin pääseminen edellyttää erilaisten ilmiöiden hallintaa, oikein kohdennettua ohjausta ja valvontaa, toiminnan tehokkuutta ja laajaa vaikuttamista koko toimintaympäristöön.

Osaamisemme ja toimintamallimme on oltava sellaista, että pystymme tarvittaessa tekemään nopeitakin muutoksia.

Kevään aikana suunniteltiin kautta 2019–2023. Keskeinen muutos on, että suunnittelun aikajänne pitenee ja painotus on aiempaa enemmän tulevien vuosien kehittämistarpeiden varhaisessa tunnistamisessa.

Suunnittelukauden tärkeimpiä tehtäviä ovat verotusjärjestelmän uudistamishankkeen (Valmis-hanke) läpivienti ja perustoiminnan varmistaminen, kansallisen tulorekisterin laajentaminen ja Tullista Verohallintoon siirtyneiden auto- ja valmisteverotuksen tietojärjestelmien ja menettelyjen muutokset. Myös kansainvälisen tietojenvaihdon tehtäväkentän laajuus ja merkitys kasvaa koko ajan.

Alustatalous luo haasteita verokertymälle

Kun suuri osa liiketoiminnasta siirtyy digitaalisille alustoille, tiedon ja rahan liikkeiden seuraaminen verotuksen toimittamiseksi hankaloituu. 

​Verotuksen toteuttamisen näkökulmasta olennaista on varmistaa tulo- ja tietovirrat, sillä tehokas verotus perustuu kattavaan tietojen saantiin. Kesäkuussa 2018 teettämämme alustatalouskyselyn perusteella 76 prosenttia tavaroita tai palveluja digialustoilla myyvistä kansalaisista pitää veroasioiden oikein hoitamista tärkeänä. Vastaajista kuitenkin vain 44 prosenttia pitää todennäköisenä ja peräti 23 prosenttia epätodennäköisenä sitä, että digialustoilla toimivat yksityishenkilöt tai muut palveluntarjoajat hoitavat veroasiansa oikein.

Alustatalouskeskustelua käytiin Vallilassa pidetyssä sidosryhmäseminaarissa elokuussa 2018.

Mukana uusien liiketoimintamallien ja teknologioiden kehityksessä

Suomen verotus rakentuu vahvasti sivullisilmoittajilta, kuten työnantajilta, rahoituslaitoksilta ja Kelalta, saatavien tietojen varaan. Kun merkittävä osa liiketoiminnasta siirtyy sähköisille alustoille, myös Verohallinnon on oltava mukana tässä kehityksessä tiedonsaantinsa varmistamiseksi.

Verohallinto osallistuukin aktiivisesti erilaisiin digitalisaatiohankkeisiin. Verohallinto on ollut mukana esimerkiksi lohkoketjuihin perustuvan Digitaalinen asuntokauppa (DIAS) -alustan kehittämisessä rakentamalla siihen tarvittavat rajapinnat varainsiirtoveron ilmoittamista ja maksamista varten.

Eettiset periaatteet tekoälyn käytölle 

Tekoälyn hyödyntäminen lisääntyy kaikilla yhteiskunnan aloilla. Verohallintokin kokeilee tekoälyä muun muassa asiakaspalvelussa, jossa Vertti-chatbot vastailee asiakkaiden verokortteja koskeviin kysymyksiin.

Tekoälyn yleistyessä esiin on noussut uudenlaisia eettisiä kysymyksiä koskien esimerkiksi päätösten perusteluiden läpinäkyvyyttä sekä käytettävän datan laatua. Näihin vastaamiseksi työ- ja elinkeinoministerin luotsaama Suomen tekoälyohjelma on haastanut organisaatioita laatimaan tekoälyn käytön eettiset periaatteet.

Verohallinto osallistuu tekoälyn etiikkahaasteeseen ja määrittää miten tekoälyä käytetään verotuksessa reilulla ja luottamusta rakentavalla tavalla. Eettisiä periaatteita tullaan käyttämään pohjana kaikessa tekoälyä koskevassa päätöksenteossa

Starting up smoothly – chatbotit neuvovat yhdessä ulkomaalaista yrittäjää 

Marraskuun lopussa tehtiin historiaa, kun maailman ensimmäinen viranomaisten virtuaaliassistenttiverkosto aloitti toimintansa. Verohallinnon, Maahanmuuttoviraston yhteisenä kokeiluna kehitetty chatbot-palvelu alkoi vastaamaan asiakkaiden kysymyksiin liittyen esimerkiksi yrityksen perustamiseen, verotukseen ja Suomeen muuttamiseen. Palvelun kohderyhmänä ovat ulkomaalaiset asiakkaat ja uudet asiakkaat, jotka ovat perustamassa yritystä Suomeen, harkitsevat sitä tai ovat tulossa työskentelemään Suomeen. Uuden palvelun toivotaan helpottavan asiakkaan hakeutumista ja yrityksen perustamista Suomeen.

Ensimmäinen versio chatbotista tehtiin keväällä yhteiskokeiluna Migrin kanssa, ja se julkistettiin yleisölle kesäkuussa Verohallinnolla järjestetyssä tilaisuudessa. Palvelu herätti tilaisuudessa paljon kiinnostusta, joten sen kehittämistä päätettiin jatkaa. Myös PRH tuli tämän jälkeen mukaan yhteistyöhön. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun valtionhallinnon virastot kokeilevat yhteisen chatbotin käyttöä asiakasneuvonnassa.  Vuoden 2019 alkukevään aikana tutkitaan mahdollisuuksia chatbotin jatkuvaluonteiseen hyödyntämiseen Verohallinnossa.

Rutiinitehtävät robotille

Ohjelmistorobotilla tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, jolla voidaan automatisoida ihmisen tekemää työtä ja prosesseja. Sen avulla voidaan vapauttaa ihmistyötä rutiinitehtävistä monipuolisempaan tekemiseen ja samalla virheiden mahdollisuus pienenee.

Ohjelmistorobotiikka sopii tehtäviin, joissa päätökset perustuvat yksiselitteisiin sääntöihin ja tarvittava tieto on jäsenneltyä ja digitaalisessa muodossa. Tällaista voi olla esimerkiksi "liukuhihnamainen" tietojen vertailu ja kopioiminen paikasta toiseen.

Verohallinto on aiemmin kokeillut ohjelmistorobotin käyttöä muun muassa varainverotuksessa, jossa robotti tarkistaa ja tallentaa Maanmittauslaitokselta tulevia kiinteistöjen luovutusilmoituksia.

Robotiikan hyödyntämisessä ollaan nyt siirtymässä kokeiluista laajempaan käyttöönottoon. 

Uudistuksia organisaatiossa

Vuoden 2018 alussa otettiin käyttöön malli, jossa kehitystoimintaa keskitettiin tietohallintoon ja otettiin käyttöön menettely, jolla voidaan käsitellä kehitysehdotukset nykyistä nopeammin. Tavoitteena on lyhentää toteutettavien kehittämisprojektien kestoa ja parantaa osuvuutta toiminnan tavoitteisiin.

Yritysverotusyksikön organisaatiouudistuksessa alueelliset yritysverotoimistot ja verotarkastusyksiköt yhdistyivät yritysverokeskuksiksi vuoden 2018 alussa. Yhteisöasiakkaiden verotuksesta ja palvelusta vastaa viisi alueellista yritysverokeskusta ja Konserniverokeskus. Uudistuksen tarkoituksena oli paitsi selkiyttää organisaatiorakennetta, antaa myös paremmat mahdollisuudet asiakkuuksien ja veroriskien hallinnan kehittämiselle sekä resurssien joustavalle käytölle.

Vuoden alusta myös kaikki asiakasaloitteinen palvelu keskitettiin yhteen yksikköön, perustettiin Asiointiyksikkö. Muutoksella tavoitellaan asiakkaalle näkyvän palvelun laatua ja yhdenmukaisuutta sekä palvelujen tehokasta tuottamista.

Verohallinto tarjoaa teknistä apua Tansanian verohallinnolle 

Verohallinto ja Tanzania Revenue Authority (TRA) aloittivat yhteistyön veromyönteisyyden lisäämiseksi vuonna 2018. Suomen rahoittaman, instituutioiden välisen ns. IKI-kehitysyhteistyöhankkeen tavoitteena on kehittää TRA:n toimintaa veromyönteisyyden, asiakaslähtöisyyden, viestinnän ja sisäisen tarkastuksen alalla. Yhteistyötä tehdään vuoteen 2021 saakka. Tulevina vuosina Verohallinnon asiantuntijat tukevat kollegoita Tansaniassa mm. veronmaksajien rekisteröimisessä, asiakasryhmien segmentoinnissa, palvelukonseptin luomisessa sekä eri asiakasryhmien tavoittamisessa.

Hanke on osa Suomen Verotus ja kehitys -toimintaohjelmaa, jonka taustalla on Addiksen verokumppanuus (Addis Tax Initiative). Addiksen verokumppanuudessa Suomi on sitoutunut kaksinkertaistamaan tukensa kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistamiselle vuoteen 2020 mennessä.

Aiheesta lisää: 

OmaVero Suunnannäyttäjät-kilpailun kärkiviisikossa 

OmaVero sijoittui vuoden 2018 Suunnannäyttäjät-kilpailun kärkiviisikkoon. Vuoden 2018 Suunnannäyttäjät kilpailuun etsittiin julkishallinnon hankkeita ja kehittäjätiimejä, joiden aikaansaannos helpottaa muun muassa kansalaisten arkea. Kilpailun voitti Terveyskylä.fi.

Kilpailuun osallistui 30 hanketta ja niistä valittiin yleisöäänestyksellä finaaliin viisi.

Aineistoja sähköisesti Kansallisarkistoon 

Verotusjärjestelmäuudistuksen myötä vanhoista lakkaavista tietojärjestelmistä on siirretty pysyvästi säilytettäviä tietoja Kansallisarkistoon.

Siirtoprojekti on koko julkishallinnon mittakaavassa merkittävä. Verohallinnosta siirrettyjen pysyvästi säilytettävien tietojen määrä on suurin, mitä Kansallisarkistoon on tähän mennessä mistään organisaatiosta siirretty. Myös ajallisesti sähköinen aineisto muodostaa merkittävän yhtäjaksoisen siirtokokonaisuuden. Aineisto on salassapitoajan päätyttyä tulevaisuuden tutkijoiden käytettävissä.

Digitointi muuttaa asiakirjojen käsittelyä

Henkilöasiakkaiden tuloverotuksen asiakirjat on digitoitu asiakkaalta suoraan lokakuun 2018 lopusta alkaen. Tämä tarkoittaa uudenlaista työskentelytapaa. Henkilöasiakkaat lähettävät kaikki asiakirjat ja vero.fi:ssä julkaistavat henkilöaisiakkaiden tuloverotusta koskevat uudet lomakkeet suoraan digitointiin. Aikaisemmin massatallennukseen tulevat asiakirjat on purettu kirjekuorista, tallennettu tiedot, otettu klemmarit pois, laitettu oikeat välipaperit ja vasta sen jälkeen lähetetty tiettyyn osoitteeseen digitoitaviksi.

Varsinainen lomakkeiden ruuhka-aika on vasta keväällä 2019 veroilmoitusaikaan, jolloin asiointiin kannattaa käyttää OmaVero -palvelua.