Veronpalautuksiin liittyviä huijausviestejä liikkuu tekstiviesteinä. Lue lisää huijausviesteistä

1. Tietotekniikka tulee verohallintoon

Reikäkorteista se lähti

Artikkelin voi lukea tai kuunnella äänitteinä.

Verohallinnon tietotekniikan alkupiste ajoittuu vuoteen 1947, jolloin ensimmäiset reikäkorttikoneet otettiin käyttöön silloisessa Helsingin verotusvalmisteluvirastossa. Reikäkortit, joille tallennettiin tietoja lävistämällä, moninkertaistivat laskentatehon verrattuna perinteiseen työtapaan, johon kuuluivat paperi, kynä ja laskukone. Verohallinnon käyttöön hankittiin vuoteen 1960 mennessä yhteensä viisi reikäkorttikonetta eri puolille maata.

Ensimmäinen varsinainen tietokone, IBM 1401, otettiin verohallinnon käyttöön Helsingissä vuonna 1961, ja 1960-luvun puoliväliin mennessä rakennettiin seitsemän tietokonekeskuksen verkosto. Tietokonekeskukset hoitivat verotoimistojen laskentatehtäviä ja maksujen tarkkailua sekä muun muassa veroilmoitusten esitäyttöä ja verokirjojen valmistusta. Automaattisesta tietojenkäsittelystä (atk) tuli oleellinen osa verovalmistelua ja verotuksen toimeenpanoa.

Valtionhallinnon eri sektoreiden tietotekniikka haluttiin 1960-luvulla keskittää Valtion tietokonekeskukseen (VTKK), ja myös verohallinnon tietokonekeskusten toiminta siirrettiin vuonna 1968 VTKK:n alaisuuteen. Pian kuitenkin huomattiin, että verotus tarvitsi omaa suunnittelu- ja ohjelmointityötä. Niinpä vuonna 1970 perustettuun Verohallitukseen alettiin uudelleen palkata suunnitteluhenkilöstöä, ja verohallinto otti asteittain suuremman roolin omien tietotekniikkatarpeidensa hoitamisessa.

Vuonna 1984 valtiovarainministeriö teki periaatepäätöksen siitä, että verotuksen atk-käyttötoiminnot oli siirrettävä VTKK:sta verohallintoon. Verotuksen vaatima tietojenkäsittely oli kasvanut niin laajaksi, ettei sen hoitaminen VTKK:ssa ollut enää taloudellista. Verohallitus käytti kuitenkin myös VTKK:n palveluja 1990-luvulle saakka.

”Atk-sotku” ja sen opetukset

”Vuoden 1990 aikana tuli verohallinnon automaattinen tietojenkäsittely kuuluisaksi.” (Verohallituksen vuosikertomus 1990)

Vuoden 1989 verotuksen piti valmistua lokakuun 1990 loppuun mennessä, jolloin veronpalautukset ja jälkiverot olisivat tavalliseen tapaan menneet maksuun joulukuussa. Kesällä 1990 alkoi kuitenkin julkisuuteen tihkua tietoja tietotekniikkaongelmista, joiden takia verotuksen valmistuminen uhkasi viivästyä. Lehdet kirjoittelivat tiuhaan ”atk-sotkusta”, ja asiaa käsiteltiin vuosina 1990–1991 hallitusta ja eduskuntaa myöten.

Taustalla oli vuonna 1988 aloitettu uudistusprojekti (VTL-projekti), jonka tarkoituksena oli rakentaa uusi verotuslaskentajärjestelmä Verohallituksen omin henkilöresurssein. VTL-projektissa otettiin käyttöön uudet välineet ja uusi ohjelmointikieli, ja samaan aikaan käynnissä ollut kokonaisverouudistus toi runsaasti lisätöitä.

Monitahoisen projektin toistuvat viivästykset sotkivat verotuksen normaalin aikataulun. Vuoden 1989 verotus valmistui lopulta maaliskuun lopussa 1991, viisi kuukautta myöhässä. Joulun alla odotetut veronpalautukset tulivat kansalaisille vasta loppukeväällä.

Viivästys kurottiin parissa vuodessa umpeen, ja vuoden 1992 verotus valmistui normaaliajassa. Kokemus oli verohallinnolle rankka, mutta siitä otettiin myös oppia: jatkossa isot uudistukset tehtiin vaiheittain, ja niihin rakennettiin riittävä projektiorganisaatio. Samalla kiinnitettiin huomiota siihen, että verotus turvataan myös tilanteissa, joissa on siirtymäaika ja siirrytään järjestelmästä toiseen.

Lue tai kuuntele seuraava artikkeli "Perusta sähköisille palveluille"