4. Kohti automaattista verotusta

Asiakkaat verkossa

Artikkelin voi lukea tai kuunnella äänitteinä.

Verotuksen automatisoinnista muotoiltiin verohallinnon strateginen tavoite 1990-luvun alussa. Ajatuksena oli, että henkilöverotus muuttuisi mahdollisimman automaattiseksi. Pääosa verotuspäätöksistä syntyisi verohallinnon asiakkaan puolesta keräämistä tiedoista sekä asiakkaan mahdollisesti tekemistä korjauksista. Automaattinen prosessi parantaisi asiakaspalvelua ja parantaisi samalla verovelvollisen oikeusturvaa, kun prosessista tulisi kaikille yhtenäinen.

Automaatio sai laajempaa kantavuutta 2000-luvun alussa valtion tietoyhteiskunta- ja tuottavuusohjelmista, joissa tavoiteltiin aiempaa tehokkaampaa hallintoa automatisoinnin ja sähköisen asioinnin avulla. 2000- ja 2010-luvulla asiointi verotoimistoissa onkin vähentynyt murto-osaan aiemmasta, myös puhelinpalvelujen käyttö on laskenut ja verohallinnon verkkopalveluiden käyttö puolestaan lisääntynyt voimakkaasti.

Käytön helppous on avaintekijä verkkopalveluiden asiakkaille. Verohallintoa auttoi tässä muun ohella pankkien tarjoamien verkkopalvelujen yleistyminen ja ihmisten tottumus hoitaa pankkiasioitaan verkossa. Niin pankki- kuin veroasioiden verkkoasiointi vaatii vahvaa tunnistautumista, ja pankkitunnuksista muodostui henkilöasiakkaiden pääasiallinen tunnistautumistapa Verohallinnon palveluissa.

Virtaviivainen hallinto

Verohallitusta perustettaessa vuonna 1970 luotiin kolmiportainen hallinto, jossa Verohallituksen alaisuudessa olivat lääninverovirastot ja niiden alla verotoimistot. Vuonna 1993 verohallinto muutettiin kaksiportaiseksi ja vuosina 2008–2013 yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi.

Tietojärjestelmien ja tietoliikenteen kehittyminen oli avainasemassa tämän saavuttamiseksi. Hajautetut, alueelliset tietokannat yhdistettiin valtakunnalliseksi tietokannaksi 2000-luvun alussa. Aiemmin alueellisesti hoidettuja verovalmistelu- ja neuvontatehtäviä voitiin asteittain jakaa valtakunnallisesti hoidettaviksi.

Asiakaspalvelun siirtyessä vähitellen verkkoon ei sijainnilla ollut enää samanlaista merkitystä kuin ennen. Niinpä työkuormia voitiin 2000-luvulla tasata ja siirtää ruuhka-Suomesta muualle maahan. Automatisointi ja valtakunnalliset toimintatavat tuottivat entistä yhdenmukaisempia toimintatapoja ja sitä kautta myös asiakkaiden yhdenmukaisemman kohtelun.

OmaVero

Digitaalisten palvelujen 2010-luvun tärkein uudistus on ollut VALMIS-hanke. Verohallinnolla oli 2010-luvun alussa noin 70 eri tietojärjestelmää, joista osa oli peräisin 1980-luvulta. Järjestelmät olivat verolajikohtaisia, joten jos verohallinnon työntekijällä oli tarvetta käyttää eri järjestelmiä, työpöydälle oli avattava useita sovelluksia. Erillisten järjestelmien ylläpito ja kehittäminen oli työlästä ja aiheutti ylimääräisiä kustannuksia.

Verohallinto teki vuonna 2013 päätöksen uudistaa verotuksen tietojärjestelmät ja korvata ne yhdellä valmisohjelmistoratkaisulla. Uudistusprojekti nimettiin Valmis-hankkeeksi, ja ohjelmistoksi valittiin amerikkalainen GenTax-järjestelmä. Valmis-hanke eteni käyttöönottovaiheeseen vuonna 2016, jolloin eri verolajeja alettiin vaiheittain siirtää GenTaxiin. Kaikki verotuksen järjestelmät korvattiin yhdellä järjestelmällä vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämän jälkeen eri verolajit ovat yhden sovelluksen sisällä.

Asiakkaille uudistus tuli näkyviin, kun uusi sähköinen asiointikanava OmaVero avattiin vuoden 2016 alussa. Erilliset digitaaliset palvelut siirrettiin vuosina 2016–2019 OmaVeroon vaiheittain. Vuonna 2019 kaikkien henkilö- ja yritysasiakkaiden verolajien palvelut löytyivät OmaVerosta.