Eriarvoisuuden vähentäminen

Tässä luvussa kuvataan Verohallinnon toiminnan myönteisiä vaikutuksia (kädenjälki) tavoitteen 10 toteutumiseen.

Oikeudenmukaisesti toimitettu verotus on yksi Verohallinnon strategisista tavoitteista. Verotuksen oikeudenmukaisella toimittamisella tarkoitetaan sitä, että Verohallinnon toiminta on valtakunnallisesti yhdenmukaista, laadukasta ja asiakkaiden näkökulmasta ennakoitavaa. 

Oikeudenmukaisesti toimitettu verotus

YK:n tavoite 10, alatavoite 10.3.: Taata yhtäläiset mahdollisuudet ja vähentää eriarvoista kohtelua muun muassa poistamalla syrjinnän mahdollistavat lait, politiikat ja käytännöt sekä edistämällä asianmukaista lainsäädäntöä, politiikkoja ja toimenpiteitä.

Verovaje on lainmukaisen verokertymän ja todellisen verokertymän erotus. Suomessa on monien muiden maiden tavoin laskettu verovajetta toistaiseksi vain arvonlisäveron osalta. Arvonlisäveron verovaje on Suomessa vuosina 2019–2020 ollut noin 3 % lainmukaisesta verokertymästä. Tämä on Euroopan alhaisimpia.

Vuodelta 2021 verovajetta ei ole tämän raportin julkaisemiseen mennessä voitu laskea monien taannehtivasti saatavien lähtötietojen vuoksi. Pieni verovaje kertoo osaltaan oikeudenmukaisesti toimitetusta verotuksesta. Verohallinto on toiminnallaan myötävaikuttanut siihen, että verolait pannaan täytäntöön lähes täysimääräisesti kaikkien niiden kohdalla, joita ne kulloinkin koskevat.

Sujuva asiakkaiden rekisteröinti ja rekisteröintiaseman muutokset ovat yritystoiminnan käynnistämisen ja jatkuvuuden edellytyksiä. Verohallinnon tehtävänä on varmistaa ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteröinnin edellytykset ja valvoa rekisterien ajantasaisuutta. Tavoitteena on käsitellä näihin rekistereihin liittyvät ns. roolirekisteröintitehtävät 21 päivässä. Virkailijatyönä tehtiin vuonna 2021 noin 61 300 roolirekisteröintitehtävää, joista keskimäärin 61 % käsiteltiin tavoiteajassa.

Verohallinnossa riippumattomana toimielimenä toimiva Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö edistää hyvän ja ennustettavan verojärjestelmän toteutumista antamalla vuosittain noin 900 vastinetta ja tekemällä noin 150 muutoksenhakua. Vastine voidaan antaa silloin kun verovelvollinen tai ennakkoratkaisun hakija hakee muutosta verotukseensa tai Verohallinnon ennakkoratkaisuun taikka keskusverolautakunnan ennakkoratkaisuun hallintotuomioistuimessa. Muutoksenhaussa oikeudenvalvontayksikkö hakee muutosta toimitettuun verotukseen, Verohallinnon tai keskusverolautakunnan antamaan ennakkoratkaisuun taikka muutoksenhakuasteen päätökseen.

Oikeudenvalvontayksikkö hakee muutosta pääsääntöisesti silloin, kun asiassa on kysymys oikeudellisesti tulkinnanvaraisesta asiasta. Yksikön toiminnan oikeudellista vaikuttavuutta kuvaa se, kuinka suuressa osassa sen tekemistä valituksissa hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus julkaisee valituksen johdosta antamansa ratkaisun. Vuonna 2021 hallinto-oikeus julkaisi 9 % ja korkein hallinto-oikeus 33 % yksikön tekemiin valituksiin annetuista ratkaisuista.

Oikaisuvaatimukset

Verotuksen oikeudenmukaisuuden yksi keskeinen osatekijä on mahdollisuus hakea muutosta verotukseensa oikaisuvaatimuksella. Vuonna 2021 tehtiin noin 150 000 oikaisuvaatimusta. Verohallinnon vuoden 2021 suurimpana haasteena pidetään verotuksen oikaisuvaatimusten käsittelyn ruuhkautumista ja pitkiksi venyneitä käsittelyaikoja. Keskimääräinen käsittelyaika oli noin 10 kuukautta, ja noin 78 %:ssa vuonna 2021 ratkaistuissa oikaisuvaatimuksista käsittelyaika oli yli 6 kuukautta. Vuoden jälkipuoliskolla tehtiin korjaavia toimenpiteitä lisäämällä väliaikaisesti henkilökuntaa purkamaan ruuhkaa ja etsimällä juurisyyanalyysin avulla pysyviä ratkaisuja oikaisuvaatimusten käsittelyaikojen pitämiseksi kohtuullisella tasolla.

Verohallinnossa toimii riippumattomana toimielimenä Verotuksen oikaisulautakunta, joka käsittelee verotuksen oikaisuvaatimukset. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen voi hakea muutosta tekemällä valituksen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksissa tehtiin vuonna 2021 kaikkiaan 1 072 verotuksen oikaisuvaatimuksiin liittyvää ratkaisua. Verotuksen oikaisulautakunnan päätös pysyi 86 %:ssa hallinto-oikeuksien tutkimista tapauksista.

Verovelkojen hallinta ja perintä

Maksamatta olevia veroja oli vuoden 2021 lopussa 3,76 mrd € (-12,5 % verrattuna vuotta aiempaan). Verovelan lasku johtuu ennen kaikkea siitä, että vuonna 2020 tehtiin poikkeuksellisen suuri määrä maksujärjestelyitä, joihin liittyviä veroja maksettiin vuonna 2021 enemmän kuin uutta verovelkaa syntyi. Maksamatta olevista veroista oli arvonlisäveroja 1,76 mrd € (47 %), henkilöasiakkaiden tuloveroja 1,31 mrd € (35 %) ja yhteisöjen tuloveroja 485 milj. € (13 %).

Verojen maksamisen oikea-aikaisuus parani edellisvuosista, ja perinnän toimenpiteet (maksumuistutus, maksujärjestely, ulosotto, konkurssiuhkainen maksukehotus) tuottivat verovelan suorituksia edellisvuosia paremmin. Alhainen verovelka kertoo osaltaan verotuksen oikeudenmukaisuudesta, kun verojen maksamiseen osallistuvat mahdollisimman täysimääräisesti kaikki, joiden lain mukaan veroja kuuluu maksaa.

Korona-ajan ratkaisut asiakkaille

Korona on voinut aiheuttaa Verohallinnon asiakkaille vaikeuksia hoitaa veroasioita. Verohallinto tukenut asiakkaitaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronatilanteesta johtuen Verohallinto pidensi yhteisöjen ja yhteisetuuksien veroilmoitusten määräaikaa keväällä 2020 ja 2021. Veroilmoitukselle sai kuukauden lisäajan. Verohallinto on myös tukenut maksuvaikeuksiin joutuneita asiakkaita tarjoamalla maksujärjestelyä helpotetuin ehdoin – antamalla verojen maksuun lisäaikaa ja normaalia alemmalla viivästyskorolla. Korona-aikana tehtyjä helpotettuja maksujärjestelyjä on noudatettu hyvin. Koronarajoitukset eivät myöskään ole kasvattaneet konkurssiuhkaisten maksukehotusten tai Verohallinnon tekemien konkurssihakemusten määrää.

Veromyönteisyys

Verohallinnon teettämään laajan valtakunnallisen haastattelututkimuksen mukaan 95 prosenttia suomalaisista pitää verojen maksamista kansalaisen tärkeänä velvollisuutena. Selkeä enemmistö eli 82 prosenttia luottaa verotuspäätöksen oikeellisuuteen. Tutkimus toteutettiin syyskuussa 2021 (N=1020).

Suomalaisista 96 prosenttia on samaa mieltä siitä, että verojen kerääminen on tärkeää hyvinvointivaltion ylläpitämisen vuoksi. Lisäksi 79 prosenttia maksaa veronsa mielellään ja tuntee saaneensa vastinetta maksamilleen veroille.

Case: Viestintää nuorille ja työelämään tuleville

Verohallinto käynnisti marraskuussa 2021 uudenlaisen viestintäkokonaisuuden, jossa kerrotaan verorahojen käytöstä ja pyritään lisäämään myönteistä asennetta verojen maksamiseen. Hanke on osa valtioneuvoston harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa ja jatkuu vuoden 2023 loppuun.

Viestintää on kohdistettu erityisesti nuorille ja maahanmuuttajille. Poikkeuksellisesti viidellä eri kielellä toteutettu sosiaalisen median markkinointi tavoitti syksyllä kattavasti palveluita käyttävät nuoret ja nuoret aikuiset. Vaikuttajien kanssa yhteistyössä tehdyt julkaisut keräsivät 216 187 näyttökertaa ja 24 391 reaktiota. Viestintäkonseptin verkkosivuilla puolestaan vieraili noin 15 000 kävijää.

Lue lisää:

• Happy taxpayer
• Suomalaiset ymmärtävät verojen merkityksen – nuorten suhtautuminen kuitenkin kaksijakoista

Yhdenvertaisuus

Edellytämme asiakkaiden tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua kaikessa toiminnassamme.

Verohallinto on valtakunnallisesti yhdenmukainen toimija. Kaikki toimintatavat ovat valtakunnallisesti yhteneväisiä eikä toiminnassa ole esimerkiksi alueellisia eroavuuksia. Verohallintotasoisella prosessiohjauksella varmistetaan verotuksen toimintavarmuus, tehokkuus ja yhdenmukaisuus. Verohallinnon asiakaspalvelu on organisoitu ja johdettu yhdenmukaisesti. Yhdenvertainen kohtelu asiakkaille tarkoittaa sitä, että jokaisen asiakkaan henkilökohtainen tilanne huomioidaan yksilöllisesti ja ohjaus sekä neuvonta toteutetaan näistä lähtökohdista.

Verohallinnon asiakkaiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä sekä syrjinnän ehkäisystä on tehty erillinen asiakirja, Yhdenvertaisuus Verohallinnon asiakkaille, ja se päivitetään kolmen vuoden välein.