Kaupunkiyhteistyöllä oppia kaupunkien harmaan talouden torjuntaan

Verohallinnon tiedote, 5.12.2018

Kokemukset ennalta estävästä harmaan talouden torjunnasta yhteistyössä kaupunkien kanssa ovat lupaavia.

Verohallinnon harmaan talouden torjunnassa aloitettiin vuonna 2016 kansainvälisestikin uudenlainen yhteistyö kaupunkien kanssa harmaan talouden ennalta ehkäisevässä torjunnassa. Yhteistyöhön on aluksi valikoitu kaupunkeja, joiden julkiset hankinnat ovat fiskaalisesti merkittäviä ja jotka sijaitsevat maantieteellisesti eri puolilla Suomea.  Yhteistyössä on ollut alusta asti mukana myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto, jonka toiminta on painottunut erityisesti kartelleihin liittyviin asioihin.

Yhteistyön tavoitteena on kehittää kaupunkien valmiutta tunnistaa ja torjua harmaata taloutta sen eri toiminnoissa. Samassa yhteydessä on tuotu esille harmaan talouden esiintymisen moninaisuutta perinteisen pimeän palkanmaksun lisäksi. Myös korruptioon liittyvät asiat ovat olleet esillä. 

Hyvistä kokemuksista mallia

Kaupungit ovat panostaneet harmaan talouden torjuntaan ja väärinkäytösten valvontaan hyvinkin eri tavoin.

Joissakin kaupungeissa on otettu käyttöön sisäinen vihjekanava, nimettömien havaintojen antamiseen. Vihjeiden käsittelyyn luotu asianmukainen menettely ja vaiheiden dokumentointi luovat pohjan uskottavalle väärinkäytöksiin puuttumiselle ja seurannalle sekä lisäävät organisaation sisäistä luottamusta.

– Tilanne on huomattavasti erilainen tilanteissa, joissa havainnot on ohjattu antamaan tiedoksi suoraan kaupunginjohtajalle, ylitarkastaja Tommi Lehtinen huomauttaa.

Ohjeet ja sisäinen valvonta auttavat käytännön vakiinnuttamista

Yleensä kaupunkien ohjeistus perustuu suurelta osin hankinta- ja tilaajavastuulain vaatimuksiin. Kehittyneissä malleissa muut harmaan talouden torjuntaan liittyvät keinot ovat osana hankintaohjetta tai erillisenä ohjeena.

Suomessa tyypillisenä korruptioon viittaavana toimintana voidaan pitää esimerkiksi "hyvä veli" -verkostoja. Ilmiöön on törmätty yhteistyössä ja joissakin yhteyksissä asenteet vaikutusvallan väärinkäytöksiin ovat olleet vähätteleviä. Eettisesti kyseenalaiset menettelytavat voivat olla entuudestaan yleisesti hyväksyttyjä tapoja toimia, joihin ei haluta tai uskalleta puuttua.

– Valvontaa voi tehdä kuka tahansa vaikkapa julkaistujen ostolaskujen perusteella, mutta silti väärinkäytösten varalta tarvitaan omaa valvontaa. Julkisuudessa onkin ollut esillä esimerkkejä tilanteista, joissa oma valvonta on pettänyt, Lehtinen kertoo.

Yhteistyössä tehtyjen havaintojen perusteella joidenkin kaupunkien sisäisissä toiminnoissa on ollut epätietoisuutta siitä, kenelle valvonta kuuluu missäkin tilanteessa tai mistä kaikki erilaiset ohjeistukset löytyvät. Osassa kaupunkeja, harmaan talouden torjunta on vastuutettu tietyille tahoille, jotka koordinoivat näihin liittyviä kokonaisuuksia eri yksiköiden kanssa. Näissä kaupungeissa on usein panostettu myös ohjeiden noudattamisen valvontaan sekä sisäisen valvonnan kehittämiseen.

Yhteistyöllä haetaan vaikuttavuutta

Yhteistyöllä Verohallinto pyrkii lisäämään tietoisuutta keinoista, joilla voi tunnistaa petollisen toimijan ennen sopimuksentekoa tai sopimuksen aikana. Ennaltaehkäisyn keinoin pyritään edesauttamaan sitä, että kaupunki valikoi sopimuskumppaneikseen oikein toimivia ja lakisääteiset velvoitteensa hoitavia yrityksiä. Vaikutusta on myös verotulojen kasvuun, sillä kaupungit ovat paitsi merkittäviä julkisen rahan käyttäjiä myös veronsaajia.  

Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat yhteiskunnalle miljardien menetyksiä veroissa ja maksuissa. Se heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Verohallinnon tavoitteena on edesauttaa rehellisten toimijoiden kilpailutilannetta estämällä harmaata taloutta. '

Vero.fi:n Kaupunkiyhteistyön sivulla on erilaisia tapoja tunnistaa harmaata taloutta kaupunkien eri toiminnoissa.