Harmaa talous lisääntynyt teräskaupassa – merkit voivat paljastaa hämärän kauppakumppanin

Verohallinnon tiedote, 9.10.2018

Teräskauppaa käyvien yritysten joukossa on tunnistettu harmaan talouden toimijoita, jotka jättävät arvonlisäveron ilmoittamatta ja suorittamatta myynnistään Suomessa.

Verohallinnon harmaan talouden torjunnan ja Teknisen Kaupan Liiton jäsenyritysten tekemien havaintojen perusteella arvonlisäveropetokset ovat lisääntyneet teräskaupassa. 

Suomessa ongelmalliseksi koetaan erityisesti betoniteräksen ja teräsraudoitteiden tuonti Baltian maista. Havaintojen mukaan harmaata taloutta esiintyy erityisesti pienten toimijoiden eli niin sanottujen yhden miehen yhtiöiden ja toiminimien parissa, mutta myös suuremmissa yrityksissä. Arvonlisäveropetosten valvontaa on tehostettu Verohallinnossa osana harmaan talouden torjuntaa rikollisen toiminnan ennalta estämiseksi.

EU:n alueella teräskauppa on tunnistettu petosherkäksi alaksi. Useat EU-valtiot, muun muassa Puola, Viro ja Latvia, ovat ottaneet teräskaupassa käyttöön arvonlisäveron käännetyn verovelvollisuuden osana harmaan talouden torjuntaa.

Yritys voi joutua vastuuseen ostaessaan tuotteita myyjältä, joka ei tilitä myynnistä saamaansa arvonlisäveroa Verohallintoon. Ostajalla on velvollisuus selvittää kauppakumppaninsa luotettavuus. 

Liiketoimintaa arvioidessa voi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin. Ne eivät kuitenkaan välttämättä suoraan osoita harmaan talouden toimintaa.

  1. Pyytämättä tulevat “liian hyvät” tarjoukset.
  2. Myyjä on uusi, vasta perustettu tai rekisteröity yritys ilman taloudellista tai kaupallista historiaa.
  3. Myyntierät ovat usein suuria suhteessa myyjän liiketoimintahistoriaan.
  4. Yrityksellä tai sen edustajalla ei ole riittävää osaamista tuotteesta tai markkinoista.
  5. Samat yhteys- tai vastuuhenkilöt, mutta yhtiö, sen yhteystiedot ja/tai pankkitili vaihtuvat toistuvasti.
  6. Sama yhtiö, mutta yhteys- tai vastuuhenkilöt vaihtuvat ja samalla hinta laskee olennaisesti.
  7. Myyjä edellyttää käteismaksua myös suuremmissa kaupoissa.
  8. Maksu osoitetaan kolmannelle osapuolelle ja/tai ulkomaiselle tilille.
  9. Maksu pyydetään maksamaan usealle eri tilille.
  10. Maksujärjestelyt eivät vaikuta järjellisiltä tai herättävät epäilyksiä.
  11. Yritystä ei löydy arvonlisäverovelvollisten rekisteristä, vaikka liiketoiminta on laajaa.

Maksun osoitus kolmannelle osapuolelle tai ulkomaiselle tilille sekä maksun suoritus usealle eri tilille voivat olla merkkejä myös korruptiosta tai rahanpesusta.

Myyjän luotettavuuden selvittämisen lisäksi usein terve harkinta kauppakumppanin toimintatapojen suhteen auttaa tunnistamaan epärehellisen toimijan.