Verohallinto valvoo tehostetusti arvonlisäverotusta petosten ehkäisemiseksi

Verohallinnon tiedote, 19.4.2016

Verohallinto on havainnut arvonlisäverovalvonnan yhteydessä merkittäviä perusteettomia arvonlisäveropalautuksia. Verohallinnolla on tiedossa useita tyypillisiä toimintamalleja, joilla petoksia on tehty. 

Suomen Verohallinnon arvonlisäveron bruttokertymä vuonna 2015 oli noin 25 miljardia euroa, negatiivista palautukseen oikeuttavaa arvonlisäveroa ilmoitettiin noin 11 miljardia euroa. Arvonlisäverojärjestelmän luonteeseen kuuluu, että palautuksia syntyy suuri määrä. Verohallinnot pyrkivät palauttamaan asiakkaiden rahat takaisin mahdollisimman nopeasti. Palautuksilla on suuri merkitys erityisesti vientiyritysten ja investointeja tekevien yritysten toiminnalle. 

Suomen Verohallinto pyrkii erilaisilla riskiarvioinneilla paljastamaan väärinkäytöksiä, ja näitä tulee jatkuvasti esiin omassa valvonnassa. Viime vuoden aikana havaittiin pelkästään verotarkastusten yhteydessä 140 yrityksellä perusteettomia arvonlisäveron palautuksia, joiden yhteisvaikutus on noin 10 miljoonaa euroa. Luonteeltaan palautukset olivat petollisessa tarkoituksessa tehtyjä. Yritysten arvonlisäverovalvonta rakentuu asiakastietojenhallintaan, ilmoitus- ja maksuvalvontaan sekä analyysien avulla tehtävään riskienhallintaan. Negatiivisen arvonlisäveron palautusajat voivat pitkittyä valvontatoimenpiteiden aiheuttaman tutkinnan vuoksi. 

Viranomaisten keskinäisellä tietojenvaihdolla ja yhteistyöllä paljastuu Verohallinnon omien havaintojen lisäksi järjestelmän väärinkäytöksiä, joita valvotaan yhdessä. Monissa Keski-Euroopan maissa järjestelmän väärinkäytökset ovat ongelmana ja EU tasolla laajat sisäkauppapetokset aiheuttavat merkittäviä veronmenetyksiä.  Verohallinto on ollut jo pitkään aktiivinen toimija EU tasolla tehtävässä ALV-petostorjunnassa.

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan, Suomen arvonlisäverovaje on kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni.