KHO-ratkaisujen vaikutus debt push down -järjestelyjen korkokulujen vähennysoikeuteen

Verohallinnon tiedote, 27.5.2016

Korkeimman hallinto-oikeuden 19.5.2016 antamat ratkaisut selkiyttävät oikeuskäytännössä vallinnutta epäselvää tilannetta koskien yritysten debt push down -järjestelyjä. Verohallinto toivoo, että yritykset, jotka ovat käyttäneet KHO:n päätösten kuvaamia korkojärjestelyjä, ovat yhteydessä verottajaan, jotta tapaukset saadaan nopeammin ratkaistua ja lisäseuraamukset minimoitua.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) julkaisi 19.5.2016 kaksi vuosikirjapäätöstä, joissa oli kysymys korkokulujen vähentämisestä.  Samana päivänä KHO teki kolme muuta päätöstä hyvin samankaltaisista verojärjestelyistä. Näissä tapauksissa KHO ei antanut yhtiöille valituslupaa hallinto-oikeuksien päätöksistä, joissa järjestelyt oli katsottu veronkiertämiseksi.

Aikaisemmin ei ole ollut olemassa korkeimman asteen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä korkojen vähentämistä koskevista rahoitusrakenteista. Nyt julkaistujen päätösten mukaan korot voidaan katsoa vähennyskelvottomiksi, kun osakkeita, joiden hankintaan velka liittyy, ei voida kohdentaa sivuliikkeen varoiksi tai järjestely voidaan katsoa veronkiertämiseksi.

Sivuliike ja korkojen vähennyskelvottomuus

KHO:n ratkaisussa osakkeita ei voitu kohdentaa sivuliikkeen varoiksi, koska sivuliikkeelle oli siirretty toimintoja vain vähäisissä määrin eikä sivuliikkeen edustajien ollut näytetty käyttäneen osakkeiden tuottamaa määräysvaltaa. KHO katsoi, että näin ollen osakkeiden hankinnasta johtuvaa velkaa ei voitu pitää sivuliikkeen velkana eikä velan korkoja vähennyskelpoisina sivuliikkeelle.

Debt push down -järjestely veronkiertämisenä

Nyt KHO:n ratkaisemien tapausten perusteella on todettavissa myös, että debt push down -järjestelyitä voidaan arvioida veronkiertämisenä, kun:

1. konsernin sisäinen rahoitus on järjestetty suomalaista sivuliikettä tai apuyhtiötä käyttäen ja
2. järjestelylle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta ja tarkoitusta sekä
3. järjestelyihin on ryhdytty tarkoituksena vapautua suoritettavasta verosta.

Verohallinnon toiminta ratkaisujen jälkeen

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut selkiyttävät aikaisemmin oikeuskäytännössä vallinneen tulkinnanvaraisen tilanteen.

Samankaltaisia rahoitusrakennejärjestelyjä, joita KHO:n tuoreet ratkaisut koskevat, on käytetty laajasti hyväksi. Verohallinto on selvittänyt ja seurannut asiaa useita vuosia. Käsittelyssä on useita kymmeniä vastaavanlaisia järjestelyjä, joissa verointressi on erittäin merkittävä. Nyt kaikki nämä järjestelyt arvioidaan Verohallinnossa tapauskohtaisesti KHO:n ratkaisujen linjauksia noudattaen.

Verohallinto toivoo, että yritykset, jotka ovat käyttäneet edellä kuvattujen tilanteiden mukaisia korkojärjestelyjä, ovat oma-aloitteisesti yhteydessä Verohallintoon. Näin tapaukset saadaan nopeammin ratkaistua ja lisäseuraamukset minimoitua.

Verotuskohtelun voi varmistaa etukäteen
Suosittelemme, että yritykset varmistaisivat merkittävien yritysjärjestelyjen tai muiden veroriskejä sisältävien toimiensa verotuskohtelun jo etukäteen Verohallinnosta. Tätä varten on olemassa useita keinoja

Kun verotuksen oikeellisuus varmistetaan jo etukäteen, vältytään jälkikäteisiltä, kalliilta prosesseilta ja lisäseuraamuksilta.

Taustaa

KHO:n 19.5. antamat ratkaisut

KHO:2016:71
Ratkaisussa KHO:2016:71 oikeus katsoi, että hankitun tytäryhtiön osakkeet eivät kuuluneet ulkomaisen yhtiön Suomessa sijaitsevan sivuliikkeen varoiksi, eivätkä niiden hankinnasta aiheutuneet korkokulut olleet vähennyskelpoisia sivuliikkeen verotuksessa.
 

KHO:2016:72
Ratkaisussa KHO:2016:72 oikeus katsoi, että monivaiheiseen yritysjärjestelyyn, jonka lopputuloksena korkovähennystä ja konserniavustusta käyttäen veron maksamiselta oli vältytty, oli ryhdytty veron kiertämisen tarkoituksessa. Näissä olosuhteissa korkokulut eivät olleet vähennyskelpoisia verotuksessa.
 
Tapaukset, joissa KHO ei antanut valituslupaa
Niissä tapauksissa, joihin korkein hallinto-oikeus ei antanut valituslupaa, oli kysymys samankaltaisista tilanteista kuin julkaistuissakin tapauksissa. Hallinto-oikeuden ratkaisuissa oli katsottu, että kysymys oli veronkiertämisestä.

Lue myös: Korkein hallinto-oikeus vahvisti Verohallinnon linjan kahdessa merkittävässä kansainväliseen veronkiertoon liittyvässä tapauksessa