IMF:n tutkimus: Suomessa hyvin pieni arvonlisäverovaje

Verohallinnon tiedote, 12.2.2016

Verohallinto kerää arvonlisäveron erittäin tarkkaan, kansainvälinen vertailu kertoo. Alennetuista verokannoista ja muista subventioista johtuva arvonlisäverovaje on kaksinkertainen verrattuna muuten keräämättä jääneisiin lainmukaisiin arvonlisäveroihin.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi yhteistyössä Verohallinnon kanssa tekemässään raportissa Suomen arvonlisäverotuksen verovajetta. IMF jakaa arvonlisäverotuksen kokonaisvajeen (overall VAT gap) arvonlisäverovajeeseen (compliance gap) sekä verotuista johtuvaan arvonlisäverovajeeseen (policy gap).

Arvonlisäverovaje

Arvonlisäverovajeella tarkoitetaan lainmukaisen ja toteutuneen arvonlisäverokertymän erotusta.

Arvonlisäverovaje on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni, noin 5 prosenttia lainmukaisesta arvonlisäverokertymästä, ja se on hieman laskenut vuodesta 2008. Vuonna 2014 arvonlisäverovaje oli noin miljardi euroa.

– Suomessa on alhainen verovaje ja tavoitteemme on pysyä vähintään samalla tasolla myös tulevaisuudessa, Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen toteaa.

Toimialoittain tarkasteltuna verovaje keskittyy rakennusalalle. Rakennusalan arvonlisäverot ovat kuitenkin kertyneet paremmin vuonna 2011 voimaan tulleen rakentamispalveluiden käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönoton jälkeen.

Kaupan toimiala maksaa eniten arvonlisäveroa. Toimialan keskittyminen muutamaan suureen veroistaan huolehtivaan yritysryhmään vaikuttaa merkittävästi siihen, että arvonlisäverovaje on toimialalla pieni.

Verotuista johtuva arvonlisäverovaje

Verotuista johtuva arvonlisäverovaje mittaa verotukien, kuten alennettujen arvonlisäverokantojen, vaikutusta arvonlisäverokertymään. Verotuista johtuva arvonlisäverovaje jakautuu välttämättömiin verotukiin (efficiency gap) ja veropoliittiseen liikkumavaraan (expenditure gap).

Veropoliittiseen liikkumavaraan kuuluvat verotuet olivat vuonna 2014 noin kaksi miljardia euroa, eli prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Näin ollen niiden osuus on noin kaksinkertainen verrattuna arvonlisäverovajeeseen.

Verotuista johtuva arvonlisäverovaje on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2014.  Kasvu voi johtua joko veropoliittisista päätöksistä, kuten arvonlisäveronkantojen laskemisesta, tai kulutuksen siirtymisestä alemman alv-kannan tuotteisiin, kuten ravintolassa ruokaan alkoholin sijaan.

Tutustu aineistoihin: