Muuna kuin rahana maksetun osingon verotus

Uutinen, 16.7.2019

Verohallinnon tietoon on tullut, että useampi julkisen kaupankäynnin kohteena oleva yhtiö jakaa kuluvana vuonna osinkoa muuna kuin rahana (osingonjako in natura). Riippumatta siitä, maksetaanko osinko rahana vai esimerkiksi toisen yhtiön osakkeina, tulo on osingonsaajan veronalaista osinkotuloa siten kuin tuloverolain 33 a §:ssä säädetään.    

Muuna kuin rahana maksettuun osingonjakoon voi liittyä veronmaksuun, varainsiirtoveroon tai arvostukseen liittyviä kysymyksiä, joita ei kaikkia ole käsitelty yksityiskohtaisesti Verohallinnon nykyisissä ohjeissa. Verohallinto tulee päivittämään ohjeitaan tältä osin.

Jos osinko maksetaan osakeyhtiön osakkeina, osingon määrä on osakkeiden käypä arvo sinä päivänä, jolloin osinko on nostettavissa (osingon maksupäivä tai osingonjakopäätöspäivä, jos päätöksessä ei ole erillistä maksupäivää). Julkisesti noteeratun yhtiön osakkeen käypä arvo on osakkeen kyseisen päivän painotettu keskihinta.

Maksaja on velvollinen ilmoittamaan maksamansa osingon vuosi-ilmoituksella Verohallinnolle, jolloin osinko näkyy oikeanmääräisenä osingonsaajan esitäytetyllä veroilmoituksella. Jos osingon maksun yhteydessä ei ole maksettu rahaosinkoa, josta ennakonpidätys olisi voitu toimittaa, osingosta aiheutuva vero tulee maksettavaksi jäännösverona. Jos samassa yhteydessä maksetaan myös rahaosinkoa, esimerkiksi osinkona jaettujen osakkeiden murto-osat maksetaan rahana, maksaja toimittaa ennakonpidätyksen enintään rahaosingon suuruisena. Yleisesti verovelvollinen osingonsaaja voi välttyä mahdolliselta jäännösverolta hakemalla ennakkoveroa tai lisäennakkoa. Lisää ennakkoveron ja lisäennakon hakemisesta oheisista linkeistä: Ennakkovero luonnolliset henkilöt ja Ennakkovero yhteisöt.

Rajoitetusti verovelvollisille mahdollinen puuttuva lähdevero määrätään maksettavaksi erillisellä päätöksellä. Jos Verohallinto ei ole erikseen määrännyt lähdeveroa maksettavaksi, rajoitetusti verovelvollisen tulee hakea lähdeveron määräämistä viimeistään silloin, kun osingon maksuvuoden esitäytetyn veroilmoituksen korjaukset on tehtävä osingonmaksua seuraavana vuonna. Jos osingonsaaja haluaa verosopimusmääräyksiä sovellettavan lähdeveroa määrättäessä, hänen on esitettävä verosopimuksen soveltamiseksi tarvittavat tiedot. Tarkemmin verosopimuksen soveltamisesta ohjeessa Rajoitetusti verovelvollisen osingot, korot ja rojaltit. Verohallinto voi myös määrätä lähdeveron maksettavaksi jo aikaisemmin, jos sillä on käytettävissään veron määräämiseen tarvittavat tiedot.

Osinkona saatuja osakkeita luovutettaessa niiden hankintamenoksi katsotaan osakkeen käypä arvo kokonaisuudessaan, vaikka osa osinkotulosta saattaa olla verovapaata tuloa. Osakkeen omistusaika lasketaan siitä, kun osinko on ollut nostettavissa. Lisää osinkona saadun osakkeen luovutuksesta Verohallinnon Arvopaperien luovutusten verotusta koskevan ohjeen luvussa 14.

Jos osinko maksetaan yhtiön hallussa olevilla osakkeilla, yleisesti verovelvollinen osingonsaaja on velvollinen maksamaan varainsiirtoveron ja antamaan varainsiirtoveroilmoituksen. Jos osingonsaaja on rajoitetusti verovelvollinen, osingonmaksaja on velvollinen perimään ja tilittämään varainsiirtoveron rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan puolesta. Jos yhtiö maksaa ja ilmoittaa varainsiirtoveron osingonsaajan puolesta, osingonsaajan ei tarvitse erikseen antaa varainsiirtoveroilmoitusta. Varainsiirtoveroa ei ole maksettava, jos suoritettavan varainsiirtoveron määrä on alle 10 euroa osingonsaajaa kohden. Varainsiirtoveroa koskeva ilmoitusmenettely muuttuu loppuvuodesta 2019. Verohallinto päivittää ohjeitaan myös tältä osin.

Yhtiön osakkeenomistajiensa puolesta erikseen maksama varainsiirtovero on voitonjaon luonteinen erä (KHO 2015:84). Tästä syystä Verohallinto katsoo, että yhtiön osingonsaajan puolesta maksama varainsiirtovero on yleisesti verovelvolliselle osingonsaajalle TVL 32 §:ssä tarkoitettua veronalaista pääomatuloa. Pääomatulona verotettu erä otetaan huomioon osana osakkeiden hankintamenoa, kun osingonsaaja myöhemmin luovuttaa osinkona saamiaan osakkeita.

Rajoitetusti verovelvollisen osalta luovuttaja on varainsiirtoverolain 16 §:n mukaan velvollinen perimään ja tilittämään varainsiirtoveron osingonsaajan puolesta Verohallinnolle. Tästä ei synny rajoitetusti verovelvolliselle veronalaista tuloa eikä myöskään osakkeiden luovutusvoittoverotuksessa huomioon otettavaa hankintamenoa.

Jos päätös varainsiirtoveron maksamisesta tehdään osana osingonjakopäätöstä (suoritus on osa jaettavaksi päätettyä osinkoa), yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan puolesta maksettu varainsiirtovero on osingonsaajalle osinkotuloa.