Tuloverotilastot 2020: Yli 400 000 etätyöntekijää haki työhuonevähennystä, vuoteen 2019 verrattuna vähennyksen tehneitä yli neljä kertaa enemmän

Verohallinnon tiedote, 9.12.2021

Kun vuonna 2019 työhuonevähennystä haki 100 000 palkansaajaa, vuonna 2020 hakijoita oli yli neljä kertaa enemmän, yhteensä 403 000 henkilöä. Eniten työhuonevähennystä hakivat koronavuonna 2020 pääkaupunkiseudulla asuvat etätyöläiset. Työhuonevähennystä hakeneiden määrä, ikä- ja tuloluokat selviävät Verohallinnon tänään julkaisemista tuloverotilastoista.

Työhuonevähennyksiä haettiin vuonna 2020 yhteensä 349 miljoonan euron edestä. Kasvua vuoteen 2019 verrattuna oli 276 miljoonaa euroa.

Eniten työhuonevähennyksiä tehtiin Kauniaisissa, Espoossa, Helsingissä, Kirkkonummella ja Pirkkalassa

Työhuonevähennystä saaneiden prosentuaaliset osuudet kunnassa asuvista palkansaajista vuonna 2020. Kuvion sisältö on kerrottu leipätekstissä.

Suhteellisesti eniten työhuonevähennystä hakivat Kauniaisissa asuvat (38,6 % kunnan palkansaajista), toiseksi eniten espoolaiset (33,9 %) ja kolmanneksi eniten helsinkiläiset (30,4 %).

Suosituinta työhuonevähennyksen hakeminen oli hyvin tienaavien keskuudessa. Palkansaajista, joilla veronalaisia tuloja kertyi vuonna 2020 yli 60 000 euroa, yli 36 % haki työhuonevähennystä. Puolestaan 30 000 - 35 000 euroa veronalaisia tuloja tienanneista palkansaajista vain 8,7 % haki työhuonevähennystä.

– Mitä korkeammat tulot, sitä suurempi osuus tuloluokasta haki työhuonevähennystä. Näyttää siltä, että hyväpalkkaisissa asiantuntijatehtävissä etätyön tekemiseen oli koronavuonna mahdollisuus paremmin kuin pienituloisilla, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta kertoo.

Eniten ikäluokan kokoon suhteutettuna työhuonevähennystä hakivat 40–49-vuotiaat. Ikäluokan palkansaajista 22 prosenttia haki vähennystä.

87 prosenttia työhuonevähennyksen tehneistä haki 900 euron kaavamaista vähennystä

Kaavamainen 900 euron työhuonevähennys oli suosituin tapa hakea työhuonevähennystä. Vähennystä sai hakea, jos teki etätöitä yli puolet kaikista vuoden työpäivistä.

Haetut työhuonevähennykset jakaantuivat seuraavasti:

  • 87,1 % kaavamaista 900 euron työhuonevähennystä hakeneet
  • 7,1 % kaavamaista 450 euron työhuonevähennystä hakeneet (etätyöpäiviä puolet tai alle puolet vuoden työpäivistä)
  • 3,9 % työhuonevähennystä todellisten kulujen mukaan hakeneet
  • 1,8 % kaavamaista 225 euron työhuonevähennystä hakeneet (satunnainen etätyö).

Keskituloisella työhuonevähennyksen vaikutus maksettujen verojen määrään kymmeniä euroja

Työhuonevähennys on tulonhankkimismeno. Tulonhankkimismenot vähentävät palkansaajan verotettavan tulon määrää.

Jokainen palkkatuloja vuonna 2020 saanut sai Verohallinnolta automaattisesti 750 euron tulonhankkimisvähennyksen. Jos kaavamaisen 900 euron työhuonevähennyksen haki, oma verotettava tulo väheni 150 euroa enemmän verrattuna siihen, että saisi vain automaattisen 750 euron vähennyksen.

Se, kuinka paljon työhuonevähennystä hakeneella tuli euroissa veroja vähemmän maksettavaksi, riippui palkansaajan tulosta. Keskituloisella vaikutus maksettujen verojen määrään on muutamia kymmeniä euroja.

 

Lisätietoa:

Verohallinnon tilastotietokanta

Etätyö ja vähennykset 


Verotilastopäivän muut tiedotteet:

Alle 40 000 vuodessa tienaavat kärsivät eniten koronavuodesta, yli 40 000 tienaavilla palkkasumma kasvoi

Palkkatulot kasvoivat vain kolmessa maakunnassa, kunnista Kauniainen keräsi eniten kunnallisveroa kuntalaista kohden

Kotitalousvähennystä haettiin koronavuonna edellisvuotta vähemmän, myös hakijoiden määrä laski