Koronavuosi haastoi harmaan talouden valvonnan – viranomaiset ovat ottaneet uusia valvontakeinoja käyttöön

Verohallinnon tiedote, 20.4.2021

Koronatilanne, ruuhkautunut esitutkinta ja tuomioistuinten jutturuuhkat haastoivat viranomaisten tekemää harmaan talouden torjuntaa viime vuonna. Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi edellisvuodesta, Verohallinto puolestaan määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella veroja maksuun yli 80 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät tänään julkaistuista harmaan talouden vuoden 2020 torjuntatilastoista.

Viime vuosi oli koronatilanteen takia harmaan talouden torjuntaa tekeville viranomaisille haasteellinen. Haasteista huolimatta viranomaiset pystyivät reagoimaan uudenlaiseen tilanteeseen ja löytämään harmaan talouden torjuntaan uusia tapoja. Esimerkiksi etätarkastuksia otettiin käyttöön. Tautitilanteen takia ennestään keinovalikoimassa olleet viranomaisten tietojenvaihto ja tiedon analysointi saivat enemmän painoarvoa.

– Koronakriisi pakotti meidät viranomaiset hyödyntämään harmaan talouden torjunnassa toisten viranomaisten tietoja entistä tehokkaammin. Tietojenvaihto oli tehokkaassa käytössä esimerkiksi, kun yrityksille myönnettyjä koronatukia ja tilaajavastuulakia valvottiin. Fyysistä valvontaa on tehty viime vuonna vähemmän, mutta taustatyön ansiosta se on ollut aiempaa paremmin kohdistettua, Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen Verohallinnosta kertoo.

Haasteita harmaan talouden torjuntaan on tuonut myös se, että vakavampien väärinkäytöksien esitutkinta on ruuhkautunut. Myös tuomioistuinten tilanne on hankala: harmaan talouden juttujen käsittelyajat ovat pidentyneet.

Esimerkkejä vuoden 2020 harmaan talouden torjunnan tuloksista

Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus kasvoi 15 prosenttia edellisvuodesta

Viime vuonna poliisi kirjasi yhteensä 2251 talousrikoksiin liittyvää rikosasiaa. Avoimien talousrikosasioiden määrä on nyt kasvanut viimeiset kaksi vuotta. Viime vuonna kasvoivat mm. törkeät veropetokset, lahjontarikokset ja petokset. Pandemian aikana ei ole noussut uudenlaisia talousrikostyyppejä esiin.

Lisätietoa poliisin työn tuloksista: Rikostorjunta - harmaa talous & talousrikollisuus (vero.fi)

79 työpaikalta löytyi ulkomaalaisia, joilla ei ollut työoikeutta

Etelä-Suomen aluehallintovirasto löysi viime vuonna 79 työpaikalta vähintään yhden ulkomaalaisen työntekijän, jolla ei ollut oikeutta tehdä kyseistä työtä Suomessa. 37 % tarkastuksista, joissa työnteko-oikeutta arvioitiin, työskenteli ulkomaalainen ilman työhön vaadittavaa lupaa. Vuonna 2019 ilman lupaa työskenteleviä ulkomaalaisia löytyi joka viidennestä tarkastetusta työpaikasta.

Lisätietoa aluehallintoviraston työn tuloksista:
Työnantajat ja tilaajavastuu - Harmaa talous & talousrikollisuus (vero.fi)

Verohallinto määräsi harmaan talouden tarkastusten perusteella maksuun 26,1 miljoonaa euroa arvonlisäveroja

Verohallinto teki viime vuonna 547 harmaaseen talouteen liittyvää tarkastusta. Tarkastusten perusteella veronkorotuksineen määrättiin maksuun arvonlisäveroja 26,1 miljoonaa euroa ja työnantajasuorituksia 22,3 miljoonaa euroa. Verohallinto löysi tarkastuksissa puuttuvaa tuloa yhteensä 119,5 miljoonaa euroa, joista veroja määrättiin maksettavaksi 31,2 miljoonaa euroa. Verohallinto teki harmaan talouden tarkastuksista 11 % yhteistyönä poliisin ja Tullin rikostorjunnan kanssa.

Lisätietoa Verohallinnon työn tuloksista:
Verotus - Harmaa talous & talousrikollisuus

Kela teki 1218 ilmoitusta poliisille etuuksiin liittyvistä väärinkäytösepäilyistä

Vuonna 2020 Kela teki poliisille 1218 rikosilmoitusta etuuksiin liittyvää väärinkäytösepäilyä. Kela epäilee väärinkäytöstä, jos asiakas on esimerkiksi antanut vääriä tietoja tai salannut tietoisesti jonkin etuuteen vaikuttavan seikan. Tutkintapyyntöön johtaneiden väärinkäytöksien yhteenlaskettu arvo oli 8,1 miljoonaa euroa.

Lisätietoa Kelan työ tuloksista:
Etuudet - Harmaa talous & talousrikollisuus (vero.fi)

Tulli tutki 917 veropetosta

Tullin tietoon tuli viime vuonna 917 veropetosta, joista törkeitä veropetoksia oli 98. Veropetosten määrä laski edellisvuodesta, eniten laskua oli lievissä veropetoksissa. Pandemian vuoksi matkustajamäärät romahtivat vuonna 2020, ja valvontaa keskitettiin kaupalliseen rahti- ja tavaraliikenteeseen. Pienemmät matkustajamäärät näkyivät esimerkiksi veropetoksista aiheutuneiden rangaistusvaatimusten ja -määräysten vähenemisenä.

Lisätietoa Tullin työn tuloksista:
Harmaan talouden torjunta Tullissa - Harmaa talous & talousrikollisuus (vero.fi)

Tulossa 2021: koronatukien valvontaa

Viime maaliskuun jälkeen koronatilanteeseen liittyviä tukia on jaettu yhteensä 2,1 miljardia euroa.

– On viitteitä siitä, että rahanjako on saanut liikkeelle myös yrittäjiä, joilla ei ole ollut puhtaat jauhot pussissa. Koronatukien käytön valvonta on yksi keskeinen teema harmaan talouden torjunnassa tänä vuonna. Seuraamme myös mm. konkursseihin liittyviä väärinkäytöksiä. Pandemialla voi olla moninaisia vaikutuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmenemismuotoihin, Marttinen kertoo.

Ensimmäisiä tuloksia koronatukien valvonnasta on luvassa syksyllä. Lisääkö koronakriisi harmaata taloutta vai ei, selviää tulevina vuosina.


Lisätietoja:

Torjunta - Harmaa talous & talousrikollisuus (vero.fi)