Verotulojen kehitys vuonna 2014

Verohallinnon vuonna 2014 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 54,0 miljardia euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 1,3 miljardia euroa (+2,5 %).
Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:

  • henkilöasiakkaiden ennakonpidätys +961 milj. € (+3,6 %)
  • osingon ennakonpidätys +290 milj. € (+139 %)
  • henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksu +207 milj. € (+40 %)
     
  • lähdevero +164 milj. € (+80 %)
  • kiinteistövero +159 milj. € (+12 %)
  • varainsiirtovero +116 milj. € (+20 %)
  • arvonlisävero +108 milj. € (+0,8 %)
     
  • yhteisöjen ennakkovero -809 milj. € (-21 %)
  • perintö- ja lahjavero -147 milj. € (-23 %)
  • henkilöasiakkaiden ennakonpalautukset -125 milj. € (5,2 %)

Verotulojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti taloudellisessa aktiviteetissa sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Kuten kuviosta 1 käy ilmi, verojen kokonaisnettokertymät ovat vuosina 2003–2011 seuranneet vuositasolla bruttokansantuotteen kehitystä varsin tarkasti.

Kuva1_Verotulojen kehitys vuonna 2014

Viimeisen kolmen vuoden aikana tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä verokertymät ovat kasvaneet, vaikka reaalinen bruttokansantuote on supistunut. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin, koska verokertymätkin ovat nimellisiä, käyvin hinnoin laskettu nimellinen bruttokansantuote kuvaa paremmin verokertymien muutossuuntaa. Inflaation vaikutuksesta nimellinen BKT on kasvanut vuosina 2012–2014 aivan niin kuin verokertymätkin.

Toiseksi, veroperuste- ja myös menettelymuutoksilla on suuri rooli verokertymien kehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astui useita veroperusteiden kiristyksiä (merkittävimpänä arvonlisäverokantojen korotukset) ja kokonaan uusia veroja (Yle-vero sekä pankkivero), minkä johdosta verokertymien kasvuvauhti oli selvästi nimellisen bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Vaikka vuonna 2014 verotus keveni oleellisesti yhteisöverotuksessa, henkilöasiakkaiden tuloverotus kiristyi edelleen ja lisäksi veromenettelyissä tapahtui muutos listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyksiin liittyen. Näistä ja monista muista verolajikohtaisista kertymänmuutoksista on eritelty alla tarkemmin.

Kuva2_Verotulojen kehitys vuonna 2014

Henkilöasiakkaiden tulovero  29,0 miljardia (+4,7 %)

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2014 yhteensä 29,0 miljardia kattaen yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista (kts. kuvio 2). Tuloveron määrä kasvoi 1,3 miljardia (+4,7 %).

Tuloveron ylivoimaisesti merkittävimmän osatekijän eli ennakonpidätysten määrä nousi 961 miljoonaa (+3,6 %). Ilman taantumaa ja työttömyyden nousua (TEM:n Työnvälitystilaston mukaan joulukuun 2014 lopussa oli n. 33 tuhatta työtöntä enemmän kuin vuotta aiemmin) talouden palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätykset olisivat kasvaneet vieläkin enemmän. Arviolta kolmasosa ennakonpidätysten kasvusta oli seurausta keskimääräisen kunnallisveroprosentin 0,35 prosenttiyksikön suuruisesta noususta, jonka voidaan arvioida kiristäneen ansiotuloverotusta vähintään 300 miljoonaa. Kunnallisveroprosentin nousun lisäksi verotus kiristyi vuonna 2014 erityisesti osinkoverouudistuksen myötä. Muiden veroperustemuutosten vaikutukset jäivät huomattavasti näitä pienemmiksi (veroperustemuutoksiin voi tutustua tarkemmin täältä: Nettokertymäraportin lukuohje). Osinkoverouudistuksen vaikutukset näkyvät reaaliaikaisemmin osingoista maksetuissa ennakonpidätyksissä (kts. kohta muut verot). Uudistuksen tarkkoja euromääräisiä vaikutuksia pystyy kuitenkin erittelemään vasta verovuoden 2014 verotuksen valmistuessa 2015 lokakuun loppuun mennessä.

Veroperustemuutokset huomioon ottaen tulojen muutoksen osuudeksi ennakonpidätysten määrän nousussa jää siten noin kaksi kolmasosaa. Verohallinnon kausiveroilmoituksilta keräämien tietojen mukaan ennakonpidätysten alaisten tulojen määrä nousi vuonna 2014 noin 2 prosenttia (kts. taulukko 1). Heikomman työllisyystilanteen painamana talouden palkkasumma kasvoi vielä tätäkin niukemmin, tammikuun 2015 loppuun mennessä ilmoitetut sosiaaliturvamaksun alaiset palkat näyttävät 0,6 prosentin suuruista kasvua.

Kuva3_Verotulojen kehitys vuonna 2014

Eläketuloissa, työttömyysturvassa sekä sosiaalietuuksissa kasvu on ollut huomattavasti palkkatuloja ripeämpää, mikä näkyy myös toimialakohtaisissa ennakonpidätystiedoissa (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain, xlsx). Suurin nousu tapahtui juuri pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamissa ennakonpidätyksissä (+8,4 %), joissa näkyvät eläkkeiden (pl. yksilölliset eläkevakuutukset), työttömyysturvan sekä muiden sosiaalietuuksien määrän muutokset. Pakollisen sosiaalivakuutuksen ennakonpidätysten osuus kaikista ennakonpidätyksistä on noin neljännes, mutta ennakonpidätysten kokonaiskasvusta se kattoi 56 prosenttia, kas. kuvio 3.

Kuva4_Verotulojen kehitys vuonna 2014

Pakollisen sosiaalivakuutuksen kasvuprosentti korostuu entisestään, kun otetaan huomioon, että sen toimittamat ennakonpidätykset ovat kasvaneet huimaa vauhtia jo pitkään. Vuonna 2012 ne kasvoivat niin ikään yli 8 prosenttia ja vuonna 2013 kasvuvauhti kiihtyi 11 prosenttiin. Siten kahden vuoden takaiseen verrattuna kasvuprosentti pakollisen sosiaalivakuutuksen osalta on 21 prosenttia ja kolmen vuoden takaiseen verrattuna peräti 31 prosenttia, kun palkoilla vastaavat luvut ovat 5 ja 7 prosenttia. Edellä mainitut luvut kertovat karua kieltään taloutemme tilasta: eläkkeitä, työttömyyskorvauksia ja muita sosiaalietuuksia saavien osuus on noussut roimasti suhteessa palkkoja saavien lukumäärään.

Aivan niin kuin edellisvuonnakin palkkoja maksavista toimialoista eniten nousi terveys- ja sosiaalipalvelujen toimittamat ennakonpidätykset (+5,0 %). Niin ikään ainoa toimiala, jolla ennakonpidätykset laskivat viime vuodesta, oli edellisvuoden tapaan vientivaikeuksien sekä rakennemuutoksen parissa kamppaileva teollisuus (-1,3 %). Muut palkkoja maksavat toimialat sijoittuivat näiden ääripäiden väliin. Kaikkiaan palkoista toimitettavat ennakonpidätykset kasvoivat 2 prosenttia, joka sekin kiristyneen verotuksen takia oli kuitenkin enemmän kuin mitä talouden palkkasumma nousi.

Muista tuloveron verolajeista ennakon täydennysmaksuja (+40 %) sekä jäännösveroja (+3,7 %) kertyi edellisvuotta enemmän ja ennakonpalautuksia palautettiin vastaavasti vähemmän (-5,2 %). Ennakkoverokertymässä ei tapahtunut suurta muutosta (-1,1 %). Ennakonpidätyksissä ja ennakkoveroissa on pääosin kyse verovuoden 2014 veroista, kun taas ennakon täydennysmaksut viittaavat erityisesti verovuoteen 2013 ja kasvaneisiin pääomatuloihin. Verovuoden 2014 pääomatuloverojen osalta tiedetään enemmän myöhemmin kuluvan kevään aikana ennakon täydennysmaksujen sekä vuosi-ilmoitusten antamisen myötä.

Vuonna 2015 tuloverotus on kiristynyt edelleen hivenen, muttei kuitenkaan yhtä paljon kuin viime vuonna. Koska vetoapua ei näytä tulevan myöskään taloudesta ja paremmasta työllisyystilanteesta, henkilöasiakkaiden tuloverossa tuskin ylletään enää vuoden 2014 kaltaisiin kasvulukuihin.

Yhteisöjen tulovero  4,0 miljardia (-16 %)

Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2014 yhteensä 4,0 miljardia (kts. kuvio 2), joka oli 783 miljoonaa (-16 %) vuodentakaista vähemmän. Lasku oli suoraan seurausta yhteisöveroprosentin alennuksesta (24,5 → 20,0), jonka johdosta yhteisöveron osuus Verohallinnon kokonaisverokertymistä laski lähes 2 prosenttiyksiköllä 9 prosentista 7 prosenttiin. Yhteisöveron osatekijöihin jaoteltuina ennakkoverokertymä laski 809 miljoonaa (-21 %), kun taas muissa verolajeissa eli ennakon täydennysmaksuissa (-5,2 %), jäännösveroissa (+12 %) sekä ennakonpalautuksissa (-5,6 %) muutokset olivat huomattavasti pienempiä.

Verovuoden 2014 määrättyjen ennakkoverojen kokonaismäärä on tällä hetkellä 3,5 miljardia. Vertailuna todettakoon, että tasan vuosi sitten verovuoden 2013 ennakkoverojen yhteismäärä oli 4,2 miljardia, mutta kyseisen verovuoden verotuksessa päädyttiin reiluun 4,6 miljardiin. Ennakkoverojen tasosta ei voikaan vetää suoraa johtopäätöstä yritysten 2014 tulokseen eikä verotukseen, sillä verovuoden jälkeen yhteisöverossa tapahtuu vielä paljon. Osa yrityksistä hakee liikaa maksamiaan ennakoita palautuksina ja toisaalta osa maksaa ison siivun yhteisöverostaan ennakon täydennysmaksuna tai vasta jäännösverona. Selvää on kuitenkin, että yhteisöveroprosentin alentaminen tiputtaa verovuoden 2014 yhteisöveropottia merkittävästi. Sitä kuinka paljon ei pysty vielä luotettavasti arvioimaan, mutta todennäköisesti tullaan jäämään alle 4 miljardin (kts. taulukko 2).

Kuva5_Verotulojen kehitys vuonna 2014

Kuluvan vuoden huhtikuun lopussa maksetaan pääosa verovuoteen 2014 liittyvistä ennakon täydennysmaksuista ja niiden jälkeen tiedetään tarkemmat suuntaviivat. Verovuoden 2014 lopulliset luvut selviävät kuitenkin vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2015 loppuun mennessä.

Verovuodesta 2015 on aikaista sanoa vielä mitään muuta kuin, että tällä hetkellä 2015 ennakkoverojen yhteismäärä on sama kuin 2014 ennakoilla eli 3,5 miljardia. Riippuen talouden suunnasta tästä voidaan kuitenkin ennakoiden osalta liikkua molempiin suuntiin ja yhteisöveron lopulliset luvut ovat sitten vielä kokonaan toinen juttu.

Toimialakohtaisiin ennakkoveron bruttokertymiin 2011–2014 voi tutustua oheisen linkin kautta: (kts. Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain, xlsx).

Arvonlisävero  14,1 miljardia (+0,8 %)

Verohallinnon keräämän arvonlisäveron nettokertymä kasvoi vuonna 2014 vain 108 miljoonaa (+0,8 %) yltäen 14,1 miljardiin (kts. kuvio 2). Tullin keräämä arvonlisävero maahantuonnin osalta ei näy Verohallinnon luvuissa.

Käytännössä arvonlisäverokertymä kasvoi vain tammi- ja helmikuussa, jonka jälkeen arvonlisäveroa kertyi suunnilleen tasatahtiin (-0,2 %) vuoden 2013 kanssa (kts. kuvio 4). Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksurytmistä johtuen (2 kk viivästeinen kohdekauteen nähden) 2013 tammi- ja helmikuussa yritykset tilittivät Verohallinnolle vielä prosenttiyksikön verran pienempien alv-kantojen (vuoden 2012) kohdekausia, eli alv-kertymät ovat verokantojen näkökulmasta olleet vertailukelpoisia vasta maaliskuusta 2013 lähtien.

Kuva6_Verotulojen kehitys vuonna 2014

Myös tammi-lokakuun kohdekausien kausiveroilmoituksissa on ilmoitetun arvonlisäveron määrä lähellä nollakasvua (+0,2 %) (kts. Kausiveroilmoitustiedot: alv, xlsx). Sekä suoritettavan arvonlisäveron (-1,3 %) että vähennettävän arvonlisäveron summat (-1,6 %) ovat tänä vuonna laskeneet, mikä indikoi suoraan talousaktiviteetin määrää. Huolestuttavasti suoritettavan arvonlisäveron sisällä eniten ovat laskeneet kotimaan myynneistä kertyneet suoritukset (-2,1 %) ja koska kotimaisen kulutuksen hiipumiselle ei näiden lukujen perusteella näy vielä loppua, heittää se varjon myös 2015 alv-kertymille.

Toimialakohtaisiin arvonlisäveron bruttokertymiin ja palautuslukuihin voi tutustua oheisten linkkien kautta:

Muut verot  6,9 miljardia (+11 %)

Kelalle tilitettävää työnantajan sosiaaliturvamaksua kertyi lähes 1,7 miljardia, joka oli 74 miljoonaa (+4,6 %) edellisvuotta enemmän. Kasvu oli seurausta veroperusteessa tapahtuneesta muutoksesta: maksuprosentti nousi 2,14 prosenttiin maksetuista palkoista, kun se vuonna 2013 oli 2,04 prosenttia. Vuodelle 2015 sosiaaliturvamaksu tippui 2,08 prosenttiin.

Kunnille tilitettävää kiinteistöveroa kertyi reilut 1,5 miljardia, jossa oli nousua edellisvuodesta 159 miljoonaa (+12 %). Kasvu oli odotetun kaltaista, sillä verovuoden 2014 kiinteistöverotuksessa käytettävät verotusarvot kasvoivat vuotta aiemmasta rakennusten osalta lähes 10 prosenttia ja maapohjan osalta reilut 8 prosenttia. Lisäksi kaikkiaan 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosenttia. Kaikkiaan kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2014 reilulle kahdelle miljoonalle asiakkaalle yhteensä 1 535 miljoonaa. Kiinteistöveron määrä on viime vuosien aikana kasvanut varsin nopeasti, sillä vuonna 2010 kiinteistöveroa määrättiin 1 184 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 vielä 1 366 miljoonaa. Kiinteistöjen lukumäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa ja selittävä tekijä onkin juuri kiinteistöveron perusteiden kiristyminen.

Varainsiirtoveroa kertyi yhteensä 702 miljoonaa. Nousua edelliseen vuoteen tuli yllättävän paljon, kaikkiaan 116 miljoonaa (+20 %). Asuntokaupan vilkastumista ei näiden lukujen perusteella voi kuitenkaan ennakoida, sillä muutama suurempi yksittäistapaus selittää pääosan kasvusta. Lisäksi varainsiirtoverotus oli 2013 tammi-helmikuussa hivenen nykytasoa kevyempää, sillä maaliskuun 2013 alussa veroa korotettiin asunto- ja kiinteistöosakkeille 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin ja lisäksi velkaosuus lisättiin veropohjaan.

Osinkojen ennakonpidätyksiä kertyi 498 miljoonaa, joka oli peräti 290 miljoonaa (+139 %) edellisvuotta enemmän. Pääsyynä oli 2014 voimaan astunut ennakkoperintäasetuksen muutos, jonka mukaan myös listaamattomien yritysten on toimitettava ennakonpidätys henkilöasiakkaille maksamistaan osingoista. Menettelymuutoksen lisäksi vuodelle 2014 ajoittui myös suuria kertaluontoisiksi tulkittavia pörssiyhtiöiden lisäosinkoja ja osinkoverotus kiristyi hivenen. Julkisesti noteeratuista yhtiöistä saaduista osinkotuloista veronalaiseksi pääomatuloksi luettava osuus nousi 70 prosentista 85 prosenttiin, joka käytännössä tarkoitti sitä, että 2014 pörssiyhtiöt pidättivät maksamistaan osingoista 25,5 % suuruisen ennakonpidätyksen, kun aiemmin ennakonpidätyksen suuruus oli 21,0 %. Vastaavasti listaamattomien on pitänyt 2014 lähtien toimittaa 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys 150 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 27 % suuruinen ennakonpidätys.

2014 maksetuista ennakonpidätyksistä pörssiyhtiöiden osuus oli 274 miljoonaa (55 %) ja listaamattomien 224 miljoonaa (45 %). Listaamattomien yritysten osingoista toimittamat ennakonpidätykset aikaistavat omalta osaltaan verovuoden 2014 pääomatuloveron kertymistä. Aiempien säännösten ja käytäntöjen mukaan näihin osinkoihin liittyvää veroa olisi maksettu joko ennakon täydennysmaksuna seuraavan vuoden tammikuuhun mennessä tai sitten korollisena jäännösverona seuraavan vuoden joulu- ja sitä seuraavan vuoden helmikuuhun mennessä.

Lähdeverokertymän suuri kasvu (+80 %) liittyi myös edellä mainittuihin suuriin kertaluontoisiin lisäosinkoihin.

Pankkivero tuotti toisena ja samalla viimeiseksi jääneenä vuonnaan 138 miljoonaa eli 4 miljoonaa (+2,8 %) enemmän kuin vuonna 2013. Pankkiveron sijaan talletuspankit ja muut laitokset maksavat jatkossa vakausmaksuja rahoitusvakausrahastoon.

Perintö- ja lahjaveron nettokertymä laski peräti 147 miljoonaa (-23 %) ollen tasan 500 miljoonaa. Verotuspäätösten keskiarvoluvuissa ei tapahtunut merkittävää muutosta ja lasku selittyykin Verohallinnon työjonotilanteella. Vuonna 2014 perintö- ja lahjaverotapauksia käsiteltiin noin viidennes vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Kertymä pieneni myös korkotulon lähdeveron osalta (-32 %), jota painoivat vuonna 2013 alentuneet korot.

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti vuonna 2014 veronsaajille yhteensä 54,0 miljardia (kts. taulukko 3). Summa poikkeaa hieman 2014 nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kuukausitilitysten kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä. Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.

Muiden kuin valtion kuukausitilitysten kertymisjakso muuttui joidenkin verolajien osalta 2013 syksyllä, minkä johdosta kumulatiivinen muutosprosentti ei ole niiden osalta vertailukelpoinen. Esimerkiksi pääosa verovuoden 2012 yhteisöveron palautuksista vähennettiin 2013 joulukuun tilityksistä, kun ne olisi aiempien kertymisjaksosäännösten perusteella vähennetty seuraavan tammikuun (tässä tapauksessa 2014 tammikuun) tilityksistä. Siten esitetyt muutosprosentit muiden kuin valtion osalta ovat hieman liian optimistiset.

Kuva7_Verotulojen kehitys vuonna 2014

Verohallinnon valtiolle tulouttamien verojen ja valtion budjetin vertailuun voit tutustua täältä: 2014 budjettivertailu (xlsx). Alkuperäiseen budjettiin (21.11.2013) verrattuna suurin positiivinen yllätys oli ansio- ja pääomatuloverojen (APOT) kertymä, joka ensisijaisesti pohjautuu verovuoden 2013 ennakoitua suurempiin pääomatuloveroihin ja sen perusteella oikaistuihin jako-osuuksiin. Valtion jako-osuus verovuoden 2013 APOT-veroista on tällä hetkellä 29,08 prosenttia kun se 2013 joulukuussa oli 28,34 prosenttia. Myös verovuoden 2014 jako-osuus nousi joulukuussa 2014 valtion osalta 28,39 prosentista 28,89 prosenttiin. Jako-osuudet voivat vielä muuttua ja jos esimerkiksi vuoden 2014 pääomatulot osoittautuvat pieniksi, valtion jako-osuus voi laskea. Myös varainsiirtoveron tuloutus ylitti reilusti alkuperäisessä budjetissa ennakoidun summan. Suurimman pettymyksen tuottivat arvonlisäveron sekä perintö- ja lahjaveron kertymät.

Nettokertymäraportti 2014

2014 verotulotiedot (xlsx)
Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2009-2014 (xlsx)