Verotulojen kehitys vuonna 2013

Verohallinnon vuonna 2013 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 52,7 miljardia euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 2,9 miljardia euroa (+5,9 %). Kiristyneet veroperustemuutokset sekä kokonaan uudet verot tuottivat pääosan kokonaisnettokertymien kasvusta. Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromääräiset muutokset olivat:

  • henkilöasiakkaiden ennakonpidätykset +1,2 mrd. € (+4,8 %)
  • arvonlisävero +1,0 mrd. € (+7,9 %)
  • yhteisöjen ennakkovero +0,4 mrd. € (+10 %)

  • henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksu -0,2 mrd. € (-30 %)

Verotulojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti taloudellisessa aktiviteetissa sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Kuten kuviosta 1 käy ilmi, verojen kokonaisnettokertymät ovat vuosina 2003–2011 seuranneet vuositasolla bruttokansantuotteen kehitystä varsin tarkasti.

kokonaiskertymät
Kuvio 1: Verojen kokonaisnettokertymien ja BKT:n kehitys 2003–2013 (indeksivuosi 2002 = 100). Vuoden 2013 BKT-luvut ovat vielä arvioita.


Viimeisen kahden vuoden aikana tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä verokertymät ovat kasvaneet, vaikka reaalinen bruttokansantuote on supistunut. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin, koska verokertymätkin ovat nimellisiä, käyvin hinnoin laskettu nimellinen bruttokansantuote kuvaa paremmin verokertymien muutossuuntaa. Inflaation vaikutuksesta nimellinen BKT on kasvanut vuosina 2012–2013 aivan niin kuin verokertymätkin.

Toiseksi, veroperustemuutoksilla on suuri rooli verokertymien kehityksessä. Vuonna 2013 voimaan astui useita veroperusteiden kiristyksiä (merkittävimpänä arvonlisäverokantojen korotukset) ja kokonaan uusia veroja (Yle-vero sekä pankkivero), minkä johdosta verokertymien kasvuvauhti oli selvästi nimellisen bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Alla on eritelty tarkemmin syitä verolajikohtaisille kertymänmuutoksille.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2013 yhteensä 27,7 miljardia kattaen yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista. Tuloveron määrä kasvoi kaikkiaan reilun miljardin (+4,0 %).

Tuloveron ylivoimaisesti merkittävimmän osatekijän eli ennakonpidätysten määrä nousi peräti 1,2 miljardia (+4,8 %). Ilman taantumaa ja työttömyyden nousua talouden palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätykset olisivat kasvaneet vieläkin enemmän. Arviolta 55-65 prosenttia ennakonpidätysten kasvusta on seurausta Yle-veron mukaantulosta sekä muutenkin kiristyneestä ansiotuloverotuksesta. Seuraavana on käyty läpi tarkemmin veroperusteissa tapahtuneita muutoksia ja niiden arvioituja vaikutuksia verotuottoon.

Yle-veron tarkka määrä selviää vasta verotuksen valmistumisen yhteydessä, mutta valtion budjetissa sen määräksi on arvioitu verovuoden 2013 osalta 475 miljoonaa. Valtion tuloveron inflaatiotarkistuksen tekemättä jättämisen on budjetissa arvioitu lisäävän verotuottoa 260 miljoonan edestä, mutta vaikutus jäänee tuota huomattavasti pienemmäksi ansiotulojen ennakoitua pienemmän kasvuprosentin takia. Keskimääräisen kunnallisveroprosentin 0,14 prosenttiyksikön suuruisen nousun voidaan puolestaan arvioida kiristäneen verotusta vähintään 100 miljoonaa. Ansiotuloverotus kiristyi myös ns. solidaarisuusverojen takia, kun valtion tuloveroasteikkoon tuli uusi tuloluokka (31,75 prosenttia) 100 000 euroa ylittävien ansiotulojen osalta ja 45 000 euroa ylittävien eläketulojen verotus kiristyi kuudella prosenttiyksiköllä. Lisäksi asuntolainan korkovähennysoikeus pieneni 85 prosentista 80 prosenttiin. Solidaarisuusverojen ja asuntolainan korkovähennysoikeuden yhteisvaikutus verotuottoon jäänee alle 100 miljoonan. Verotuottoa pienensi puolestaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismäärän nostamiset. Niiden arvioitu yhteisvaikutus jäänee reilusti alle 100 miljoonan. Yhteenlaskettuna ansiotuloverotuksen veroperustemuutosten voidaan sanoa nostaneen vuoden 2013 verokertymää n. 700-800 miljoonaa.

Tulojen muutoksen osuudeksi ennakonpidätysten määrän nousussa jää siten selvästi alle puolet. Verohallinnon kausiveroilmoituksilta keräämien tietojen mukaan ennakonpidätysten alaisten tulojen määrä nousi vuonna 2013 vain reilut 2 prosenttia. Heikomman työllisyystilanteen painamana talouden palkkasumma kasvoi vielä tätäkin niukemmin, mutta kasvoi kuitenkin, millä on suuri merkitys verotulojen kokonaiskehityksen kannalta. Eläketuloissa, työttömyysturvassa sekä sosiaalietuuksissa kasvu on ollut kuitenkin huomattavasti palkkatuloja ripeämpää, mikä näkyy myös toimialakohtaisissa ennakonpidätystiedoissa (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten bruttokertymä toimialoittain). Suurin nousu tapahtui juuri pakollisen sosiaalivakuutuksen toimittamissa ennakonpidätyksissä (+12 %), joissa näkyvät eläkkeiden (pl. yksilölliset eläkevakuutukset), työttömyysturvan sekä muiden sosiaalietuuksien määrän muutokset. Pakollisen sosiaalivakuutuksen ennakonpidätysten osuus kaikista ennakonpidätyksistä on noin neljännes, mutta ennakonpidätysten kokonaiskasvusta se kattoi yli puolet, kts. kuvio 2.

ennakonpidätykset
Kuvio 2: Ennakonpidätysten kehitys 2012–2013.


Palkkoja maksavista toimialoista eniten nousi terveys- ja sosiaalipalvelujen toimittamat ennakonpidätykset (+6,8 %). Ainoa toimiala, jolla ennakonpidätykset laskivat viime vuodesta, oli puolestaan vientivaikeuksien sekä rakennemuutoksen parissa kamppaileva teollisuus (-2,5 %). Kaikkiaan palkoista toimitettavat ennakonpidätykset kasvoivat 3 prosenttia, joka sekin kiristyneen verotuksen takia oli kuitenkin enemmän kuin mitä talouden palkkasumma nousi.

Tuloveron muista verolajeista ennakkoveroja kertyi 1,6 miljardia, jossa nousua vuodentakaiseen 110 miljoonaa (+7,8 %). Ennakon täydennysmaksujen määrä sen sijaan romahti, niissä laskua kaikkiaan 220 miljoonaa (-30 %). Ennakonpidätyksissä ja ennakkoveroissa on pääosin kyse verovuoden 2013 veroista, kun taas ennakon täydennysmaksut viittaavat erityisesti verovuoteen 2012 ja laskeneisiin pääomatuloihin (verovuoden 2012 verotuksessa maksuunpannut pääomatuloverot tippuivat 8 prosenttia). Verovuoden 2013 pääomatuloverojen osalta tiedetään enemmän myöhemmin kevään aikana ennakon täydennysmaksujen sekä vuosi-ilmoitusten antamisen myötä. Lopullisesti verovuoden 2013 verotus valmistuu kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä.

Vuonna 2014 henkilöasiakkaiden tuloverossa tuskin ylletään enää vuoden 2013 kaltaisiin kasvulukuihin, vaikkakin osalle veronmaksajista verotus on kiristynyt kunnallisveroprosentin nousun ja osinkoverouudistuksen myötä. Keskimääräinen kunnallisvero on noussut vuodelle 2014 yhteensä 0,35 prosenttiyksikköä 19,72 prosenttiin. Vastaavasti tuloverokertymän muutosprosentin kasvua on hillitsemässä merkittävimmin Yle-veron vaikutuksen haihtuminen (voimassa jo vertailuvuonna 2013) sekä valtion tuloveroasteikkoon tehty 1,5 prosentin suuruinen inflaatiotarkistus.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi yhteensä 4,8 miljardia. Yhteisöveron määrä kasvoi yllättävän paljon, 560 miljoonaa (+13 %) etenkin, jos sen suhteuttaa supistuneeseen bruttokansantuotteeseen sekä myös yritysten lisääntyneisiin vähennysmahdollisuuksiin tutkimus- ja kehittämismenojen ja teollisten investointien poisto-oikeuksien osalta. Kasvusta lähes kaksi kolmasosaa johtui pienentyneistä palautuksista (-360 miljoonaa), sillä sekä ennakkoverojen palautuksia (näissä kyse pääasiassa verovuoden 2012 ja 2013 ennakkoveroista) että erityisesti vanhempien verovuosien verotuksen oikaisujen johdosta syntyneitä palautuksia oli vuotta aiempaa selvästi vähemmän. Bruttokertymän osuudeksi yhteisöverokertymän nousussa jää siten vain reilu kolmasosa.

Yhteisöveron osatekijöihin jaoteltuina yhteisöverokertymän kasvusta suurin osa selittyi ennakkoverojen suuremmalla määrällä, joita kertyi lähes 370 miljoonaa (+10 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen bruttokertymä kasvoi 260 miljoonaa (kts. Yhteisöjen ennakkoveron bruttokertymä toimialoittain) ja palautukset puolestaan pienenivät 110 miljoonaa. Verovuoden 2013 ennakkoverojen taso oli vuoden lopussa n. 6 prosenttia korkeampi kuin mitä se oli vuotta aiemmin verovuoden 2012 ennakkoveroilla. Näin suuri nousu ennakkoverojen tasossa saattaa kuulostaa suurelta alakuloiseen taloustilanteen peilattuna, mutta pitää muistaa, että ennakkoverojen määrä on harvoin optimaalinen ja kokonaistasolta tarkasteltuna yleensä alakanttiin. Siten ennakkoverojen tasosta ei voi tehdä suoraa johtopäätöstä yritysten 2013 tuloksiin. Kuluvan vuoden huhtikuun lopussa maksetaan pääosa verovuoteen 2013 liittyvistä ennakon täydennysmaksuista ja niiden jälkeen tiedetään tarkemmat suuntaviivat. Verovuoden 2013 lopulliset luvut selviävät kuitenkin vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2014 loppuun mennessä. Taulukosta 1 ilmenee, miten ennakoiden nettokertymä ja ennakon täydennysmaksujen määrät ovat vaihdelleet viimeksi valmistuneiden 3 verovuoden aikana.

yhteisöverokertymät
Taulukko 1: Yhteisöverokertymät verovuosien 2010–2012 osalta.


Yhteisöveroprosentin alennuksen (24,5 → 20,0) vuoksi vuoden 2014 yhteisöverokertymä tulee olemaan hyvin erinäköinen kuin se oli viime vuonna. Verovuoden 2014 ennakkoverojen taso on tammikuun aikana laskettu 3,5 miljardiin, kun se verovuoden 2013 ennakoilla on tällä hetkellä 4,2 miljardia.

Arvonlisävero

Verohallinnon keräämän arvonlisäveron nettokertymä kasvoi vuonna 2013 reilun miljardin (+7,9 %) yltäen 14 miljardiin (Tullin keräämä arvonlisävero maahantuonnin osalta ei näy Verohallinnon luvuissa). Kasvusta pääosa selittyy arvonlisäveron bruttokertymällä, joka nousi euromääräisesti 740 miljoonaa (+3,1 %). Bruttokertymän kasvuprosentti jää kuitenkin pienemmäksi kuin mitä arvonlisäverokantojen vuoden 2013 alusta voimaan astuneet prosenttiyksikön suuruiset korotukset antoivat olettaa, mikä viittaa kotimaisen kysynnän pienenemiseen. Toisin sanoen ALV-bruttokertymä olisi mitä todennäköisimmin supistunut vuodentakaisesta selvästi ilman veroprosenttien nousua. Suurista toimialoista bruttokertymä pieneni vain teollisuudessa (-9,5 %) ja rakentamisessa (-1,1 %). Kaupan tilittämän arvonlisäveron kasvuprosentti oli samansuuruinen kuin koko talouden eli 3,1 prosenttia (kts. Arvonlisäveron bruttokertymä toimialoittain).

Toisena puolena arvonlisäveron nettokertymän kasvun taustalla oli palautusten pieneneminen, jotka alenivat 290 miljoonaa (-2,6 %) vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden 2013 sisällä palautusten kehityskulku kulki kuitenkin hyvin eritahtisesti, sillä suuresta kuukausivaihtelusta huolimatta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla palautusten yhteismäärä itse asiassa kasvoi vuodentakaisesta, kun ne vielä alkuvuonna supistuivat suhteellisen voimakkaasti, kts. kuvio 3.

arvonlisäveron palautukset
Kuvio 3: Arvonlisäveron palautusten kuukausikohtainen vertailu 2012–2013.


ALV-palautuksia syntyy, kun yrityksellä on enemmän vähennettävää arvonlisäveroa kuin suoritettavaa, eli pääosin vientikaupan ja suurten investointien yhteydessä. Palautusten pienenemisen pysähtyminen ja orastava kasvu antavat osviittaa siitä, että jonkinasteiset pohjat on jo saavutettu ja viennin ei pitäisi ainakaan enää supistua vuotta aiemmasta. Nähtäväksi jää missä vaiheessa valtiovarainministeriön ja taloustutkimuslaitosten ennakoima viennin piristyminen alkaa näkyä ulkomaankauppatilastoissa ja myös teollisuuden saamissa ALV-palautuksissa nykyistä selvemmin. Vuonna 2013 teollisuuden ALV-palautusten määrä laski peräti 580 miljoonaa (-13 %) (kts. Arvonlisäveron palautukset toimialoittain).

Verohallinnon ALV-nettokertymässä tuskin päästään tänä vuonna enää viime vuonna nähtyihin kasvu-prosentteihin, kun veroprosentti pysyy ennallaan ja ALV-palautuksissa on painetta ylöspäin. Verotulojen kokonaistasolta katsottuna palautusten määrän kasvaminen nykytasosta eli viennin piristyminen on kuitenkin tervetullut ilmiö nostaen muita verokertymiä. Viennin alavire on vaikuttanut talousaktiviteettiin ja sitä kautta verotuloihin paljon laajemmin kuin mitä pelkät ALV-palautusluvut antavat ymmärtää. Vientiyritysten ongelmat näkyvät mm. lisääntyneen työttömyyden takia ennakonpidätyksissä, tulosten laskemisen takia yhteisöverossa, ja investointien ja ostojen vähenemisen takia muiden yritysten ja alojen ALV-tilityksissä (sekä tuonnissa).

Muut verot

Yksin kunnille tilitettävän kiinteistöveron nettokertymä nousi 76 miljoonaa (+5,9 %). Kasvu oli odotetun kaltaista, sillä kiinteistöverotuksessa käytettävät verotusarvot kasvoivat vuotta aiemmasta 2,6 prosenttia ja lisäksi osa kunnista nosti kiinteistöveroprosenttejaan. Kaikkiaan kiinteistöveroa kertyi vuonna 2013 yhteensä 1,4 miljardia, josta rakennusten osuus oli 73 prosenttia ja maapohjan 27 prosenttia.

Perintö- ja lahjaveron nettokertymä nousi peräti 140 miljoonaa (+27 %), johon myötävaikuttivat sekä kiristyneet veroperusteet että käsiteltyjen tapausten lukumäärän nousu. Vuoden 2013 alussa veroa kiristettiin yli miljoonan euron perintöjen ja lahjojen osalta 3 prosenttiyksikköä. Verohallinto myös käsitteli vuonna 2013 enemmän perintö- ja lahjaverotapauksia kuin vuotta aiemmin, esimerkiksi yli puolet vuoden 2012 tapauksista on verotettu vuoden 2013 puolella.

Varainsiirtoveron nettokertymä piristyi selvästi vuoden 2013 viimeisten kuukausien aikana nostaen koko vuoden kasvuprosentin hieman plussan puolelle (+1,3 %). Esimerkiksi asuntokaupan laajamittaista vilkastumista ei näiden lukujen perusteella voi kuitenkaan vahvistaa tai edes ennakoida, sen verran pieniä loppuvuoden muutokset euroissa mitattuina kuitenkin olivat. Lisäksi plusmerkkiseen nettokertymän kehitykseen on vaikuttanut oleellisesti varainsiirtoverotuksen kiristyminen maaliskuun 2013 alussa, kun veroa korotettiin asunto- ja kiinteistöosakkeille 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin ja lisäksi velkaosuus lisättiin veropohjaan.

Vuonna 2013 uutena verona voimaan astunut pankkivero tuotti ensimmäisenä vuotenaan 134 miljoonaa.

Verolajeista kertymä pieneni rajoitetusti verovelvollisten maksaman lähdeveron, korkotulon lähdeveron ja osinkojen ennakonpidätysten osalta sekä myös Kelalle tilitettävän työnantajan sosiaaliturvamaksulla, jossa veroperuste aleni vuoden 2012 2,12 prosentista vuoden 2013 2,04 prosenttiin maksetuista palkoista.

Kommentti valtion 2013 talousarvioon nähden

Valtion budjetin verotuloarviot toteutuivat Verohallinnon valtiolle tulouttamien verojen osalta lähes kaikkien verojen kohdalla. Ainoat poikkeukset olivat ansio- ja pääomatuloverojen (APOT) sekä arpajaisveron tuloutukset, kts. (Verohallinnon tuloutusten valtiolle ja valtion talousarvion 2013 vertailu). APOT-verojen ennakoitua pienempi kertymä valtiolle pohjautuu muuttuneisiin jako-osuuksiin: valtion jako-osuus verovuoden 2013 APOT-veroista on tällä hetkellä 28,34 prosenttia kun se 2013 helmikuussa oli 29,08 prosenttia. 2013 jako-osuudet voivat vielä muuttua ja jos esimerkiksi vuoden 2013 pääomatulot osoittautuvat suuriksi, valtion jako-osuus voi nousta.

Alkuperäiseen budjettiin (22.11.2012) verrattuna suurin positiivinen yllätys on ollut perintö- ja lahjaveron kertymä. Myös yhteisöveron tuloutus ylitti reilusti lisätalousarvioissa ennakoidun summan.

Nettokertymäraportti 2013

2013 verotulotiedot
Verotulojen aikasarjatiedot veroryhmittäin 2009-2013
Verotulojen aikasarjakuvaajat suurimpien veroryhmien osalta 2009-2013