Verotulojen kehitys tammikuussa 2013

Tammikuun 2013 nettokertymät laskivat vuodentakaisesta 116 miljoonaa euroa (-2,5 %), johon suurimpana syynä oli henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksujen vaatimaton kertymä.

Merkittävimmät verolajikohtaiset euromuutokset olivat:

  • arvonlisävero +66 milj. € (+6,3 %)
  • yhteisöjen ennakon täydennysmaksu +22 milj. € (+75 %)
  • henkilöasiakkaiden ennakonpidätys +18 milj. € (+0,8 %)

  • henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksu -158 milj. € (-38 %)
  • henkilöasiakkaiden jäännösvero -26 milj. € (-28 %)
  • yhteisöjen ennakkovero -18 milj. € (-5,0 %)
  • puun myyntitulon ennakonpidätys -17 milj. € (-45 %)

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveron nettokertymä aleni tammikuussa 5,7 % vuodentakaisesta. Ennakonpidätysten määrä kasvoi ainoastaan 0,8 %, joka on kuitenkin hyvin linjassa Verohallinnon tammikuussa saamien kausiveroilmoitusten kanssa. Niiden mukaan ennakonpidätyksen alaiset tulot (EP-tulot) nousivat joulukuussa 0,4 %. Kuviossa 1 on esitetty vuoden 2012 EP-tulojen vuosimuutokset kuukausittain (ennakonpidätykset maksettu helmikuu 2012 - tammikuu 2013).

kuvio 1.


Kuvio 1.

Tammikuun ennakonpidätysten vaisu kasvu selittyy teollisuuden ja rakentamisen toimittamien ennakonpidätysten selvällä laskulla. Suuri kuukausivaihtelu on kuitenkin tyypillistä aloilla, joilla tehdään paljon urakkatöitä ja joilla osalle palkansaajista maksetaan palkka 2 viikon välein (joillekin kuukausille voi ajoittua 3 palkanmaksupäivää). Sen vuoksi johtopäätökset ennakonpidätysten kehittymisestä on hyvä tehdä pidemmän aikavälin trendin perusteella. 

Vuonna 2012 ennakonpidätykset kasvoivat kaikkiaan 3,6 % vuodesta 2011. Päätoimialoista nimenomaan teollisuuden ennakonpidätysten kehitys oli vuoden 2012 aikana vaatimattominta, mutta sekin pääsi vuositasolla plussan puolelle.Tulevien kuukausien ennakonpidätysten kertymän kannalta avainasemassa ovat vuoden alusta voimaan astuneet veroperustemuutokset sekä työllisyyskehitys. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastojen mukaan työttömyys on vuoden 2012 keväästä lähtien ollut hienoisessa nousussa ja eritoten juuri teollisuudessa ja rakentamisessa. Tilastokeskuksen tuoreimman työvoimatutkimuksen mukaan koko talouden mittakaavassa työllisyysasteessa ei ole kuitenkaan tapahtunut suurta muutosta vuodentakaiseen.

Henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksuja (verovuoteen 2012 liittyviä) maksettiin tammikuussa huomattavasti viime vuoden tammikuuta (verovuoteen 2011 liittyviä) vähemmän. Tyypillisesti henkilöasiakkaiden ennakon täydennysmaksut kertyvät merkittävältä osin juuri tammikuussa, koska tammikuun viimeiseen päivään mennessä maksettuina asiakkaat välttävät jäännösveron korkoseuraamukset.

Ennakon täydennysmaksujen määrään vaikuttavat erityisesti pääomatuloina verotettavat luovutusvoitot, joista ei ole suoritettu ennakonpidätystä tai maksettu ennakkoveroa. Viime vuonna osakkeiden kurssikehitys oli keskimäärin positiivista, joskin vaihtelua vuoden sisällä oli paljon. Kaiken kaikkiaan NASDAQ OMX Helsingin osakevaihto laski vuonna 2012 lukumääräisesti 12 % ja arvomääräisesti 29 % (lähde: NASDAQ OMX). Näihin lukuihin suhteutettuna ennakon täydennysmaksujen romahdus ei ole niin suuri yllätys. 2012 alusta voimaan astuneen pääomatuloverokannan noston ja porrastuksen vaikutusta on vielä vaikea arvioida. Tarkempaa tietoa verovuoden 2012 pääomatulojen kehityksestä aletaan saada pankkien ja muiden rahalaitosten antamien vuosi-ilmoitusten sekä asiakkaiden veroilmoitusten myötä.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveron nettokertymä pieneni tammikuussa 4,3 % vuodentakaisesta. Yhteisöveron osatekijöistä ennakkoveron nettokertymä aleni 5,0 %. Tammikuun 2012 puolessavälissä yhteisöjen verovuotta 2012 koskevien maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä oli 4,5 miljardia. Tammikuun 2013 puolessavälissä verovuoden 2013 vastaava luku oli 4,2 miljardia. Ero selittyy suureksi osaksi sillä, että tammikuussa 2012 yhteisöverokannan laskua (26,0 → 24,5) ei ollut otettu ennakoiden tasossa vielä täysimääräisesti huomioon, vaan taso laski vasta helmikuussa 2012.

Yhteisöjen ennakon täydennysmaksuja kertyi sen sijaan viime vuoden tammikuuta enemmän. Näissä on lähinnä kyse tilikautensa 2012 syyskuuhun päättäneiden yhteisöjen ennakon täydennysmaksuista.

Arvonlisävero

Arvonlisäveron nettokertymä kasvoi 6,3 %. Kasvu selittyy hienoisella arvonlisäveron bruttokertymän nousulla (+1,5 %) sekä palautusten vähenemisellä (-3,9 %). Tammikuun bruttokertymä juontaa alkunsa kaupan marraskuun 2012 myyntiluvuista, jolloin koko kaupan liikevaihto pieneni -3,4 % vuodentakaisesta. Kaupan päätoimialoista moottoriajoneuvojen kauppa- ja korjaus sukelsi peräti 27 % ja tukkukauppa 1,5 %. Vähittäiskauppa sen sijaan nousi 4,6 %. (lähde: Tilastokeskus).

Arvonlisäveron ilmoitus- ja maksurytmistä johtuen arvonlisäverokantojen korotukset 2013 alusta alkaen tulevat näkymään ensi kerran maaliskuun verokertymissä.

2012 elokuussa alkanut arvonlisäveron palautusten pieneneminen edelliseen vuoteen verrattuna sai jatkoa myös tammikuussa. Tullihallituksen tilastojen mukaan viennin kehitys on heilahdellut syksyn mittaan merkittävästi kuukaudesta toiseen. Pidemmän aikavälin trendi on kuitenkin pyörinyt nollan tuntumassa.

Muut verot

Muiden verolajien osalta huomattavin muutos oli puun myyntitulon ennakonpidätysten lasku 17 milj. (-45 %).

Tarkemmat tilastot

Kuukauden nettokertymätiedot
Nettokertymien yhteenvetotaulukko
Yhteenvetokuvaajat suurimpien veroryhmien osalta