Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 

Tietokantataulukot

 

Verohallinnon marraskuussa 2015 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 5 179 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 245 miljoonaa (+5,0 %). Lukuun ottamatta työnantajan sosiaaliturvamaksua, kaikkien muiden veroryhmien kertymät nousivat marrraskuussa.

Tammi-marraskuussa 2015 Verohallinto keräsi veroja yhteensä 52 640 miljoonaa, joka oli 981 miljoonaa (+1,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuva1_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 

Tuoreimman kuukauden verokertymä

Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2015

 

Kuva2_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 

Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2). Joulukuu jää kertymältään tyypillisesti muita kuukausia pienemmäksi, koska silloin kertymää pienentävät ennakonpalautukset. Siten 2015 verokertymä tulee todennäköisesti olemaan lähellä 55 miljardia, joka on noin miljardin verran suurempi kuin viime vuonna.

Kuva3_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Verohallinnon keräämien verotulojen määrä on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti. Kuten kuviosta 3 käy ilmi, finanssikriisin jälkimainingeista on noustu jo reilun 10 miljardin verran ylöspäin nimellisen BKT:n vanavedessä ja veroperusteissa tapahtuneiden kiristysten avittamana. Inflaatiopuhdistettuna 2015 kertymä on kutakuinkin samaa tasoa kuin vuonna 2008 ennen finanssikriisin tuomaa romahdusta verotuloihin.

Kuva4_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Verotulojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti taloudellisessa aktiviteetissa sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Verojen kokonaisnettokertymät ovat vuosina 2003–2011 seuranneet vuositasolla bruttokansantuotteen kehitystä varsin tarkasti.

Vuosina 2012–2014 tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä verokertymät ovat kasvaneet, vaikka reaalinen bruttokansantuote on supistunut. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin, koska verokertymätkin ovat nimellisiä, käyvin hinnoin laskettu nimellinen bruttokansantuote kuvaa paremmin verokertymien muutossuuntaa. Inflaation vaikutuksesta nimellinen BKT on kasvanut vuosina 2012–2014 aivan niin kuin verokertymätkin.

Toiseksi, veroperuste- ja myös menettelymuutoksilla on suuri rooli verokertymien kehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astui useita veroperusteiden kiristyksiä (merkittävimpänä arvonlisäverokantojen korotukset) ja kokonaan uusia veroja (Yle-vero sekä pankkivero), minkä johdosta verokertymien kasvuvauhti oli selvästi nimellisen bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Vaikka vuonna 2014 verotus keveni oleellisesti yhteisöverotuksessa, henkilöasiakkaiden tuloverotus kiristyi edelleen ja lisäksi veromenettelyissä tapahtui muutos listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyksiin liittyen. Vastaavasti vuoden 2015 alussa henkilöasiakkaiden tuloverotus sekä perintö- ja lahjaverotus kiristyivät hivenen (kts. merkittävimmät veroperustemuutokset: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje).

Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin marraskuun ja kuluvan vuoden kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi marraskuussa yhteensä 2 469 miljoonaa, joka oli 70 miljoonaa (+2,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuva5_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Ennakonpidätyksiä
tästä oli 2 298 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 28 miljoonaa (+1,2 %). Tammi-marraskuussa ennakonpidätyksiä maksettiin yhteensä 26 268 miljoonaa, joka oli aika tarkasti puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista. Ennakonpidätysten määrä nousi tammi-marraskuussa kaikkiaan 563 miljoonaa (+2,2 %). Vastaavasti koko henkilöasiakkaiden tuloveron määrä nousi 637 miljoonaa (+2,2 %), eli tuloveron muissa verolajeissa muutokset ovat olleet huomattavasti pienempiä.

Ennakonpidätysten kasvuvauhti on kesästä lähtien ollut hidastumaan päin ja kesä-marraskuussa ennakonpidätykset kasvoivat 1,4 prosenttia vuodentakaisesta. Taustalla vaikuttaa heikkenevä työllisyyskehitys, joka ei lupaile suuria ennakonpidätysten kasvuprosentteja jatkossakaan.

Kuva6_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Kumulatiivisesti vuoden alusta alkaen palkkoja maksavista päätoimialoista suurin muutos on tapahtunut informaatiossa ja viestinnässä (+7,9 %). Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimittamien ennakonpidätysten määrä nousi 1,6 prosenttia ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan 1,8 prosenttia. Vastaavasti teollisuudessa (-1,3 %), rakentamisessa (-0,6 %) sekä kaupassa (-0,9 %) on tultu viime vuodesta alaspäin. Eläkkeistä, työttömyysturvasta sekä muista sosiaalietuuksista koostuvan pakollisen sosiaalivakuutustoiminnan (TOL 843) toimittamien ennakonpidätysten määrä kasvoi tammi-marraskuussa puolestaan 3,6 prosenttia. (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain).

Ennakonpidätysten kehitystä selittävät ansiotasossa, työllisyydessä sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Vuoden 2015 alussa tuloverotus kiristyi hivenen, mutta pääosa ennakonpidätysten määrän muutoksista on ollut seurausta tulojen kasvusta. Kaikkiaan tammi-lokakuun kausiveroilmoituksilla ilmoitetut ennakonpidätysten alaiset tulot nousivat 1,6 prosenttia jakaantuen sosiaaliturvamaksun alaisten palkkojen 0,7 prosenttiin ja muiden ennakonpidätysten alaisten tulojen 3,6 prosenttiin (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot).

Kuva7_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

  

 Kuva8_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015


Henkilöasiakkaiden tuloveron verolajeista toiseksi merkittävin euromääräinen muutos on tapahtunut osinkojen ennakonpidätyksissä, joita maksettiin tammi-marraskuussa yhteensä 585 miljoonaa. Tämä oli 103 miljoonaa (+21 %) vuodentakaista enemmän. Erityisesti listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen määrä on noussut. Osinkojen ennakonpidätysten yhteissummasta 281 miljoonaa (+2,5 %) maksettiin pörssiyhtiöiden ja 304 miljoonaa (+46 %) listaamattomien yhtiöiden toimesta.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi marraskuussa yhteensä 525 miljoonaa, joka oli 76 miljoonaa (+17 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 53 miljoonaa (+18 %), ennakon täydennysmaksujen 8 miljoonaa (+84 %) ja jäännösverojen 15 miljoonaa (+11 %).

Kuva9_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 

Kuva10_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Kumulatiivisesti yhteisöveroa kertyi tammi-marraskuussa yhteensä 4 433 miljoonaa, joka oli 424 miljoonaa (+11 %) enemmän kuin vuosi sitten. Kasvusta yli puolet eli 219 miljoonaa selittyi ennakkoverojen määrän nousulla (+7,7 %). Täydennysmaksuissa nousua on 132 miljoonaa (+14 %) ja jäännösveroissa 73 miljoonaa (+38 %).

Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu verovuoden 2015 ennakkoverojen verovuotta 2014 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2015 ennakkoverojen yhteismäärä oli marraskuun alussa 3,76 miljardia, joka on reilut 200 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2014 ennakoilla (kts. kuvio 7). Viimeisen viiden kuukauden aikana verovuosien 2014 ja 2015 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärissä on tapahtunut vain marginaalisia muutoksia.

Kuva11_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Tammi-marraskuussa päätoimialoista eniten ovat nousseet rahoitus- ja vakuutustoiminnan (+15 %) ja teollisuuden (+9,7 %) maksamat ennakkoverot (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain). Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi kuitenkaan vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta, koska kuluvan ja tulevan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin.

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa kertyi marraskuussa yhteensä 1 224 miljoonaa, joka oli 48 miljoonaa (+4,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Alv-nettokertymän kasvuun myötävaikuttivat sekä bruttokertymän kasvu (+0,8 %) että palautusten pieneneminen (-3,3 %). Tammi-marraskuun aikana sekä bruttokertymä (+3,1 %) ja että palautukset (+6,0 %) ovat nousseet, mutta koska palautukset ovat kasvaneet selvästi enemmän, ovat ne painaneet arvonlisäveron nettokertymän varsin lähelle nollakasvua (+0,8 %).

Kuva12_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Myös tammi-syyskuun kohdekausien kausiveroilmoituksissa on ilmoitetun arvonlisäveron määrä lähellä nollakasvua (-0,2 %). Suoritettavan arvonlisäveron sisällä laskeneet ovat yleisestä 24 % verokannasta maksettu (-0,6 %) sekä alennetusta 14 % verokannasta (-0,8 %) maksettu arvonlisävero. Muissa arvonlisäveron ilmoituskohdissa on kasvua (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Arvonlisävero).

Suurista toimialoista tammi-marraskuun alv-nettokertymä on laskenut kaupassa (-3,2 %), informaatiossa ja viestinnässä (-6,5 %) sekä teollisuudessa (-5,8 %). Tosin teollisuudessa alv-nettokertymän lasku on jopa suotavaa, jos se johtuisi selvästi kasvaneista alv-palautuksista, jotka puolestaan ovat tyypillinen merkki viennin piristymisestä. Tällaisesta ei kuitenkaan näytä olevan kyse. Rakentaminen on suurista toimialoista ainoa, jossa alv-nettokertymä on tänä vuonna kasvanut (+7,3 %) (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain).

Niin kuin kuviosta 8 ilmenee, arvonlisäveron kuukausikertymät ovat vaihdelleet tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Kesällä alv-kertymää heiluttivat varsin voimakkaasti yksittäisten yritysten investoinnit ja samankaltainen kehitys on todennäköistä myös tulevaisuudessa. Siten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäverokertymän suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.

Kuva13_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Muut verot

Kiinteistöveron toinen eräpäivä ajoittui marraskuulle, minkä johdosta kiinteistöveroa kertyi 630 miljoonaa. Tämä oli 52 miljoonaa (+9,0 %) viime marraskuuta enemmän. Kumulatiivisesti kiinteistöveroa on kertynyt tammi-marraskuussa 1 582 miljoonaa, joka on 98 miljoonaa (+6,6 %) vuodentakaista enemmän. Kasvu on lähellä verovuoden 2015 kiinteistöveron maksuunpanon kasvua (+6,2 %).

Muista verolajeista marraskuussa suurin euromääräinen muutos tapahtui perintö- ja lahjaverossa, jonka kertymä nousi 15 miljoonaa (+47 %). Vuoden alusta lukien perintö- ja lahjaveroa on kertynyt 118 miljoonaa (+25 %) vuodentakaista enemmän ja maksuunpanotietojen perusteella samansuuntaisia kasvulukuja on odotettavissa myös joulukuussa käsiteltyjen tapausten lukumäärän nousun ansiosta.

Kuva14_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti marraskuussa veronsaajille yhteensä 3 396 miljoonaa. Summa poikkeaa marraskuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.10.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.11.).

Tammi-marraskuussa veronsaajille tilitettiin yhteensä 50 567 miljoonaa, josta valtion osuus oli 52 %, kuntien 40 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %.

Kuva15_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Kuva16_Verotulojen kehitys marraskuussa 2015

 
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.