Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys kesäkuussa 2016

Tietokantataulukot

Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)

Verohallinnon tammi-kesäkuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 29 176 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 557 miljoonaa (+1,9 %).

Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.

Kuva1_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

  
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Tuoreimman kuukauden verokertymä

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2016

 

Kuva2_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä sekä veropohjaan liittyvistä kausivaihteluista yms. verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2).

Kuva3_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-kesäkuussa yhteensä 16 770 miljoonaa, joka oli 327 miljoonaa (+2,0 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 14 418 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 248 miljoonaa (+1,8 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Vuonna 2015 ennakonpidätykset nousivat 2,1 prosenttia, joten varsin lähellä viime vuoden kasvulukuja ollaan ainakin toistaiseksi. Tuloveron verolajeista toiseksi merkittävin euromääräinen muutos tapahtui pääosin tammi-helmikuun vaihteessa maksetuissa ennakon täydennysmaksuissa, niissä lisäystä 36 miljoonaa (+7,1 %). Osinkojen ennakonpidätysten 29 miljoonan (+5,7 %) nousu jakaantui siten, että ennakonpidätykset listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista kasvoivat 36 miljoonaa (+15 %), kun taas ennakonpidätykset listattujen yhtiöiden maksamista osingoista laskivat 7 miljoonaa (-2,5 %).

Kuva4_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Palkoista, eläkkeistä ja muista ennakonpidätyksen alaisista tuloista toimitettavat ennakonpidätykset käsittävät vuositasolla yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista, joten niiden kehityssuunnalla on suuri merkitys verotulojen kokonaiskertymien kannalta. Ennakonpidätysten kehitys peilaa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, koska normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat sekä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä. Työttömyyden nousuvauhti on viime kesästä lähtien hidastunut: työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan esim. kesäkuun 2015 lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli 31 700 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aiemmin, kun taas toukokuun 2016 lopussa vastaava luku oli enää 2 500. Jos vastaavanlainen kehitys jatkuu, palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätyksen alaiset tulot yhteensä saattaisivat tänä vuonna kasvaa hivenen edellisvuosia enemmän (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Kesäkuun loppuun mennessä saatujen kausiveroilmoitusten mukaan palkkasumma kasvoi tammi-toukokuussa reilun prosentin, kun viimeisten kolmen vuoden aikana (2013–2015) kasvuprosentti jäi alle prosenttiin (0,5–0,9 %) per vuosi. Tulevat kuukaudet tulevat näyttämään tarkemmin palkkasumman ja ennakonpidätysten alaisten tulojen kasvusuunnan.

Kuva5_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Tulojen kasvuprosentista huolimatta itse ennakonpidätysten kasvuprosentti voi kuitenkin jäädä viime vuosia pienemmäksi, koska tulojen ohella ennakonpidätysten kehitykseen vaikuttavat olennaisesti veroperustemuutokset sekä jonkin verran myös verokorttien pidätysprosenttien eläminen. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin merkittävimpiin veroperustemuutoksiin voi tutustua täältä: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä, mikä on hillitsemässä tämän vuoden ennakonpidätysten kasvuprosenttia.

Kuva6_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-kesäkuussa yhteensä 2 602 miljoonaa, joka oli 87 miljoonaa (+3,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 238 miljoonaa (+17 %) (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain), mutta ennakon täydennysmaksujen määrä jäi 48 miljoonaa (-4,7 %) ja jäännösverojen/ennakonpalautusten määrä 103 miljoonaa (-134 %) vuodentakaista pienemmäksi. Ennakonpalautuksissa oli suurimmaksi osaksi kyse aiempien verovuosien verotukseen liittyvistä oikaisuista.

Kuva7_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 

Kuva8_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu suurimmaksi osaksi verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Lisäksi verovuoden 2015 ennakoiden palautuksia on ollut tänä vuonna vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa oli verovuoden 2014 ennakoiden palautuksia (vrt. oranssi ja tummanvihreä viiva kuviossa 5). Verovuoden 2015 veroilmoitustietoihin pohjautuen Verohallinto on lähettänyt osalle yrityksistä verovuoden 2016 ennakoihin korotusesityksiä, joiden vuoksi verovuoden 2016 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä nousi kesäkuussa 300 miljoonaa. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli heinäkuun alussa 4,14 miljardia, joka on lähes 500 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (vrt. punainen ja keltainen viiva), mikä tulee vaikuttamaan nostavana tekijänä myös tulevien kuukausien ennakkoverokertymissä.

Kuva9_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Kuluvan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin ja ennakkoverojen osumatarkkuus yhteisöveron lopulliseen kokonaismäärään verrattuna vaihteleekin paljon eri vuosien välillä. Siten verovuoden 2016 ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta. Vastaavasti verovuoden 2015 yhteisöveron kokonaismäärä voi tämän hetkisten tietojen mukaan yltää lähelle verovuoden 2014 lukemia (4,4 mrd.) tai jopa hieman ylittää sen. Lopulliset luvut tiedetään kuitenkin vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2016 lopussa ja ennen sitä isotkin yksittäiset muutokset ovat mahdollisia.

Arvonlisävero

Kuva10_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-kesäkuussa yhteensä 7 210 miljoonaa, joka oli tasan 200 miljoonaa (+2,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 ja myös vuonna 2014 arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat 0,8 prosenttia, joten tammi-kesäkuun 2016 kasvuvauhti on ollut selvästi positiivisempi. Kesäkuussa alv-kertymä tosin jäi reilusti vuodentakaisesta johtuen 2015 kesäkuulle ajoittuneesta suuresta kertaluontoiseen investointiin liittyneestä alv-tilityksestä. Arvonlisäverokertymille suuret kuukausi- ja satunnaisvaihtelut ovat varsin tavallisia, joten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäveron suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.

Kuva11_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Tammi-kesäkuussa suurista toimialoista nettokertymä kasvoi kaupassa 120 miljoonaa (+3,5 %), rakentamisessa 8 miljoonaa (+0,9 %) ja teollisuudessa 59 miljoonaa (+8,8 %) (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain). Kaupan ja rakentamisen arvonlisäverokertymän kasvu on positiivista, mutta teollisuuden kasvusta suurin osa johtui palautusten pienenemisestä, joka ei ole toivottavaa, koska se useimmiten tarkoittaa viennin vähenemistä.

ALV-palautuksissa on suurimmaksi osaksi kyse tavaroiden ja palvelujen viennistä, jossa 0-verokannan myötä vientiyritykselle ei synny lainkaan suoritettavaa veroa ja vientiyritys saa vähentää alihankkijalle maksamansa arvonlisäveron. Suomessa toimiva alihankkija puolestaan tilittää Verohallinnolle vientiyrityksen sille maksaman arvonlisäveron, jolloin tällaisissa tapauksissa viennin nettovaikutus Verohallinnon alv-kertymään on pidemmällä aikavälillä nolla (kuukausitasolla heittoja voi olla johtuen siitä, kuinka pian yritykset kohdekauden suoritettavan/vähennettävän arvonlisäveronsa ilmoittavat). Toki viennistä seuraa muita huomattavia verovaikutuksia esimerkiksi yritysten parantuneiden tulosten ja palkkaamien henkilöiden sekä heidän kulutuksensa kautta. Verohallinnon alv-kertymässä ei ole mukana Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero, joten kun vientitoimintaan on tarvittu maahantuontia, viennin nettovaikutus Verohallinnon alv-kertymään ei ole nolla. Tämä näkyy Verohallinnon alv-kertymässä siten, että viennin kasvaessa alv-palautusten määrä nousee ja alv-nettokertymä laskee. Viennin laskiessa alv-palautusten määrä sen sijaan laskee ja alv-nettokertymä nousee. Teollisuudessa alv-palautusten määrän reilu kasvu ja sitä kautta nettokertymän lasku olisi suotavaa, koska se indikoisi viennin piristymisestä. Toteutuneiden arvonlisäverokertymien perusteella tällaisesta ei näy edelleenkään merkkiä. Muita tyypillisiä ALV-palautuksiin johtavia tilanteita ovat suuret investoinnit, sesonkikauppaan valmistautuminen sekä kunnille palautettava ALV (esim. kuntien ostaessa terveyspalveluita).

Kausiveroilmoitustiedoista on mahdollista tarkastella muun muassa, miten kotimaan myyntien suoritettava alv jakautuu eri verokantojen välille.

Muut verot

Muista verolajeista tammi-kesäkuun suurin euromääräinen muutos tapahtui lähdeverossa, jonka nettokertymä laski vuodentakaisesta 77 miljoonaa (-24 %). Suurin osa laskusta johtui aiempia verovuosia koskevista lähdeveron palautuksista, mutta myös lähdeveron bruttokertymä pienentyi viime vuodesta.

Kesäkuussa perintö- ja lahjaveron sekä varainsiirtoveron kertymät sukelsivat vuotta aiemmasta. Pidemmällä aikavälillä tilanne ei kuitenkaan näyttäydy yhtä huonona. Varainsiirtoverokertymän lasku oli pääosin seurausta poikkeuksellisen suurista kertaluontoisiksi tulkittavista vertailukuukauden eli kesäkuun 2015 varainsiirtoveromaksuista. Perintö- ja lahjaverokertymät ovat puolestaan laskeneet jo useamman kuukauden jo tulevat jäämään viime vuodesta myös tulevina kuukausina, koska työjonotilanteesta johtuen maksuunpantuja eriä erääntyy viime vuotta vähemmän.

Kuva11_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 
Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti tammi-kesäkuussa veronsaajille yhteensä 29 053 miljoonaa, josta valtion osuus oli 52 %, kuntien 39 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammi-kesäkuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.

Kuva13_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

 

Kuva14_Verotulojen kehitys kesäkuu 2016

Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.