Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys joulukuussa 2015

Tietokantataulukot

Verohallinnon joulukuussa 2015 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 2 483 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 162 miljoonaa (+7,0 %).

Tammi-joulukuussa 2015 Verohallinto keräsi veroja yhteensä 55 122 miljoonaa, joka oli 1 143 miljoonaa (+2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Verohallinto julkaisee myöhemmin tammikuussa laajemman katsauksen vuoden 2015 verotulojen kehityksestä.

Kuva1_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

  

Tuoreimman kuukauden verokertymä

Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2015

 

Kuva2_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 
Verohallinnon keräämien verotulojen määrä on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, finanssikriisin jälkimainingeista on noustu jo reilun 10 miljardin verran ylöspäin nimellisen BKT:n vanavedessä ja veroperusteissa tapahtuneiden kiristysten avittamana. Inflaatiopuhdistettuna 2015 kertymä on kutakuinkin samaa tasoa kuin vuonna 2008 ennen finanssikriisin tuomaa romahdusta verotuloihin.
  

Kuva3_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 
Verotulojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti taloudellisessa aktiviteetissa sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Verojen kokonaisnettokertymät ovat vuosina 2003–2011 seuranneet vuositasolla bruttokansantuotteen kehitystä varsin tarkasti.

Vuosina 2012–2014 tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä verokertymät ovat kasvaneet, vaikka reaalinen bruttokansantuote on supistunut. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin, koska verokertymätkin ovat nimellisiä, käyvin hinnoin laskettu nimellinen bruttokansantuote kuvaa paremmin verokertymien muutossuuntaa. Inflaation vaikutuksesta nimellinen BKT on kasvanut vuosina 2012–2014 aivan niin kuin verokertymätkin.

Toiseksi, veroperuste- ja myös menettelymuutoksilla on suuri rooli verokertymien kehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astui useita veroperusteiden kiristyksiä (merkittävimpänä arvonlisäverokantojen korotukset) ja kokonaan uusia veroja (Yle-vero sekä pankkivero), minkä johdosta verokertymien kasvuvauhti oli selvästi nimellisen bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Vaikka vuonna 2014 verotus keveni oleellisesti yhteisöverotuksessa, henkilöasiakkaiden tuloverotus kiristyi edelleen ja lisäksi veromenettelyissä tapahtui muutos listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyksiin liittyen. Vastaavasti vuoden 2015 alussa henkilöasiakkaiden tuloverotus sekä perintö- ja lahjaverotus kiristyivät hivenen (kts. merkittävimmät veroperustemuutokset: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje).

Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin joulukuun ja kuluvan vuoden kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi joulukuussa yhteensä 672 miljoonaa, joka oli 25 miljoonaa (-3,6 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Joulukuussa kertymää pienensi verovuoden 2014 ennakonpalautukset, joiden määrä oli 59 miljoonaa (+2,7 %) suurempi kuin vuosi sitten verovuoden 2013 ennakonpalautuksilla. Kaikkiaan ennakonpalautuksia palautettiin joulukuussa asiakkaille reilut 2,2 miljardia.

Kuva4_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 
Ennakonpidätysten
määrä lisääntyi joulukuussa viime vuodesta 16 miljoonaa (+0,7 %). Yhteensä ennakonpidätyksiä kertyi joulukuussa 2 242 miljoonaa. Ennakonpidätysten kasvuvauhti on kesästä lähtien hidastunut (kts. kuvio 3).

Kuva5_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 
Tammi-joulukuussa ennakonpidätyksiä maksettiin yhteensä 28 510 miljoonaa, joka oli yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista. Ennakonpidätysten määrä nousi tammi-joulukuussa kaikkiaan 579 miljoonaa (+2,1 %). Vastaavasti koko henkilöasiakkaiden tuloveron määrä nousi 612 miljoonaa (+2,1 %).

Kumulatiivisesti vuoden alusta alkaen palkkoja maksavista päätoimialoista suurin muutos on tapahtunut informaatiossa ja viestinnässä (+5,6 %). Terveys- ja sosiaalipalveluiden toimittamien ennakonpidätysten määrä nousi 1,6 prosenttia ja rahoitus- ja vakuutustoiminnan 2,3 prosenttia. Vastaavasti teollisuudessa (-0,9 %), rakentamisessa (-0,3 %) sekä kaupassa (-0,8 %) tultiin viime vuodesta alaspäin. Eläkkeistä, työttömyysturvasta sekä muista sosiaalietuuksista koostuvan pakollisen sosiaalivakuutustoiminnan (TOL 843) toimittamien ennakonpidätysten määrä kasvoi tammi-joulukuussa puolestaan 3,5 prosenttia. (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). 

Ennakonpidätysten kehitystä selittävät ansiotasossa, työllisyydessä sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Vuoden 2015 alussa tuloverotus kiristyi hivenen, mutta pääosa ennakonpidätysten määrän muutoksista on ollut seurausta tulojen kasvusta. Kaikkiaan tammi-marraskuun kausiveroilmoituksilla ilmoitetut ennakonpidätysten alaiset tulot nousivat 1,7 prosenttia jakaantuen sosiaaliturvamaksun alaisten palkkojen 0,8 prosenttiin ja muiden ennakonpidätysten alaisten tulojen 3,6 prosenttiin (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot).

Kuva6_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 

Kuva7_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi joulukuussa yhteensä 135 miljoonaa, joka oli 156 miljoonaa (+735 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 61 miljoonaa (+21 %), ennakon täydennysmaksujen 9 miljoonaa (+37 %), jäännösverojen 70 miljoonaa (+210 %) (joulukuussa kertyi 88 miljoonaa verovuosien 2007-2010 jäännösveroja) ja vastaavasti ennakonpalautusten määrä laski 15 miljoonaa (-4,1 %).

Kuva8_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

   

Kuva9_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 
Kumulatiivisesti yhteisöveroa kertyi tammi-joulukuussa yhteensä 4 567 miljoonaa, joka oli 580 miljoonaa (+15 %) enemmän kuin vuosi sitten. Kasvusta lähes puolet eli 280 miljoonaa selittyi ennakkoverojen määrän nousulla (+8,9 %). Täydennysmaksuissa nousua on 141 miljoonaa (+14 %) ja jäännösveroissa/ennakonpalautuksissa 158 miljoonaa (+108 %).

Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu verovuoden 2015 ennakkoverojen verovuotta 2014 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2015 ennakkoverojen yhteismäärä oli joulukuun alussa 3,76 miljardia, joka on reilut 200 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2014 ennakoilla (kts. kuvio 6). Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi kuitenkaan vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta, koska kuluvan ja tulevan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin.

Kuva10_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 
Toimialakohtaisiin kertymätietoihin voi tutustua täältä: Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain.

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa kertyi joulukuussa yhteensä 1 263 miljoonaa, joka oli 4 miljoonaa (+0,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Sekä bruttokertymä (-0,4 %) että palautusten määrä (-1,4 %) pienenivät, mutta koska palautukset pienenivät enemmän, nosti se nettokertymän hieman plussan puolelle. Tammi-joulukuun aikana sekä bruttokertymä (+2,8 %) että palautukset (+5,4 %) sen sijaan nousivat, ja koska palautukset kasvoivat selvästi enemmän, painoivat ne arvonlisäveron nettokertymän varsin lähelle nollakasvua (+0,8 %). Toimialakohtaisiin kertymätietoihin voi tutustua täältä: Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain.

Kuva11_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 
Myös tammi-lokakuun kohdekausien kausiveroilmoituksissa on ilmoitetun arvonlisäveron määrä lähellä nollakasvua (+0,5 %). Suoritettavan arvonlisäveron sisällä laskeneet ovat yleisestä 24 % verokannasta maksettu (-0,7 %) sekä alennetusta 14 % verokannasta (-0,9 %) maksettu arvonlisävero. Muissa arvonlisäveron ilmoituskohdissa on kasvua (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Arvonlisävero).

Niin kuin kuviosta 7 ilmenee, arvonlisäveron kuukausikertymät ovat vaihdelleet tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Kesällä alv-kertymää heiluttivat varsin voimakkaasti yksittäisten yritysten investoinnit ja samankaltainen kehitys on todennäköistä myös tulevaisuudessa. Siten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäverokertymän suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.

Kuva12_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 

Muut verot

Muista verolajeista tammi-joulukuun suurimmat euromääräiset muutokset tapahtuivat lähdeverossa ja perintö- ja lahjaverossa. Lähdeveron kertymä tipahti kaikkiaan 266 miljoonaa (-72 %) vanhoja verovuosia koskevien osinkojen lähdeveron suurten palautusten johdosta. Perintö- ja lahjaverokertymä sen sijaan kasvoi 132 miljoonaa (+26 %) käsiteltyjen tapausten lukumäärän nousun ansiosta.

Kuva13_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti tammi-joulukuussa veronsaajille yhteensä 54 768 miljoonaa. Summa poikkeaa 2015 nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.12.2014) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.12.2015).

Tammi-joulukuun tilityksistä valtion osuus oli 52 %, kuntien 40 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %.

Kuva14_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 

Kuva15_Verotulojen kehitys joulukuu 2015

 
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.