Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 
Tietokantataulukot
 

Verohallinnon syyskuussa 2015 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 4 830 miljoonaa euroa. Laskua vuodentakaiseen tuli 53 miljoonaa (-1,1 %). Lasku johtui osinkojen lähdeveron vanhoja verovuosia koskevista suurista palautuksista. Lähdeveron palautusten määrä nousi vuodentakaisesta peräti 176 miljoonaa. Kaikkien suurten verolajien kertymät sen sijaan nousivat.
 

Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

  
Tuoreimman kuukauden verokertymä

Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2015

 

Kuva2_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

Tammi-syyskuussa 2015 Verohallinto keräsi veroja yhteensä 43 037 miljoonaa, joka oli 823 miljoonaa (+1,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2), mutta tällä vauhdilla 2015 verokertymä tulee todennäköisesti ylittämään 55 miljardia ja olemaan siten reilun miljardin verran suurempi kuin viime vuonna.

Kuva3_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 
Verohallinnon keräämien verotulojen määrä on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti. Kuten kuviosta 3 käy ilmi, finanssikriisin jälkimainingeista on noustu jo reilun 10 miljardin verran ylöspäin nimellisen BKT:n vanavedessä ja veroperusteissa tapahtuneiden kiristysten avittamana. Inflaatiopuhdistettuna 2015 kertymä on kutakuinkin samaa tasoa kuin vuonna 2008 ennen finanssikriisin tuomaa romahdusta verotuloihin.

Kuvio3_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 

Verotulojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti taloudellisessa aktiviteetissa sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Verojen kokonaisnettokertymät ovat vuosina 2003–2011 seuranneet vuositasolla bruttokansantuotteen kehitystä varsin tarkasti.

Vuosina 2012–2014 tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä verokertymät ovat kasvaneet, vaikka reaalinen bruttokansantuote on supistunut. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin, koska verokertymätkin ovat nimellisiä, käyvin hinnoin laskettu nimellinen bruttokansantuote kuvaa paremmin verokertymien muutossuuntaa. Inflaation vaikutuksesta nimellinen BKT on kasvanut vuosina 2012–2014 aivan niin kuin verokertymätkin.

Toiseksi, veroperuste- ja myös menettelymuutoksilla on suuri rooli verokertymien kehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astui useita veroperusteiden kiristyksiä (merkittävimpänä arvonlisäverokantojen korotukset) ja kokonaan uusia veroja (Yle-vero sekä pankkivero), minkä johdosta verokertymien kasvuvauhti oli selvästi nimellisen bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Vaikka vuonna 2014 verotus keveni oleellisesti yhteisöverotuksessa, henkilöasiakkaiden tuloverotus kiristyi edelleen ja lisäksi veromenettelyissä tapahtui muutos listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyksiin liittyen. Vastaavasti vuoden 2015 alussa henkilöasiakkaiden tuloverotus sekä perintö- ja lahjaverotus kiristyivät hivenen (kts. merkittävimmät veroperustemuutokset: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje).

Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin elokuun ja kuluvan vuoden kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi syyskuussa yhteensä 2 389 miljoonaa, joka oli 3 miljoonaa (+0,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuva4_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 
Ennakonpidätyksiä
tästä oli 2 241 miljoonaa euroa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 6 miljoonaa (+0,3 %), joka on selvästi vähemmän kuin aiemmin tänä vuonna. Tammi-syyskuussa ennakonpidätyksiä maksettiin yhteensä 21 692 miljoonaa, joka oli yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista. Ennakonpidätysten määrä nousi tammi-syyskuussa kaikkiaan 503 miljoonaa (+2,4 %), joten syyskuun lukemaa voi pitää selkeänä notkahduksena. Ennakonpidätysten kasvuvauhti on ennen syyskuutakin ollut hidastumaan päin, mutta aivan näin alhaisiin muutosprosentteihin ei kuitenkaan pitäisi jäädä tulevina kuukausina.

Kuvio4_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 

Syyskuussa isoista toimialoista suurin muutos tapahtui rakentamisessa, jonka toimittamien ennakonpidätysten määrä tippui 6,5 prosenttia. Eläkkeistä, työttömyysturvasta sekä muista sosiaalietuuksista koostuvan pakollisen sosiaalivakuutustoiminnan (TOL 843) toimittamien ennakonpidätysten määrä kasvoi puolestaan 2,2 prosenttia. Kumulatiivisesti vuoden alusta lukien pakollisen sosiaalivakuutustoiminnan ennakonpidätykset ovat kasvaneet 3,9 prosenttia. Palkkoja maksavista päätoimialoista suurin muutos on tapahtunut puolestaan informaatiossa ja viestinnässä (+7,1 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain).

Ennakonpidätysten kehitystä selittävät ansiotasossa, työllisyydessä sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Vuoden 2015 alussa tuloverotus kiristyi hivenen, mutta pääosa ennakonpidätysten määrän muutoksista on ollut seurausta tulojen kasvusta. Huolestuttavasti palkkasumman kasvu on jäänyt viimeisen 4 kuukauden aikana nollan tuntumaan, johon syinä ovat erityisesti heikko työllisyyskehitys ja palkkojen matalat yleiskorotukset. Kaikkiaan tammi-elokuun kausiveroilmoituksilla ilmoitetut ennakonpidätysten alaiset tulot nousivat 1,7 prosenttia jakaantuen sosiaaliturvamaksun alaisten palkkojen 0,4 prosenttiin ja muiden ennakonpidätysten alaisten tulojen 4,4 prosenttiin (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot).

Kuva6_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

Kuvio5_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 

Henkilöasiakkaiden tuloveron verolajeista toiseksi merkittävin euromääräinen muutos on tapahtunut osinkojen ennakonpidätyksissä, joita maksettiin tammi-syyskuussa yhteensä 562 miljoonaa. Tämä oli peräti 106 miljoonaa (+23 %) vuodentakaista enemmän. Erityisesti listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen määrä on noussut. Osinkojen ennakonpidätysten yhteissummasta 280 miljoonaa (+2,2 %) maksettiin pörssiyhtiöiden ja 282 miljoonaa (+54 %) listaamattomien yhtiöiden toimesta.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi syyskuussa yhteensä 360 miljoonaa, joka oli 35 miljoonaa (+11 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 25 miljoonaa (+8,2 %), muissa verolajeissa euromääräiset muutokset olivat pienempiä.

Kuva8_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 
Kumulatiivisesti yhteisöveroa kertyi tammi-syyskuussa yhteensä 3 565 miljoonaa, joka oli 465 miljoonaa (+15 %) enemmän kuin vuosi sitten. Kasvusta lähes puolet eli 212 miljoonaa oli seurausta pääosin keväällä maksetuista, verovuoteen 2014 liittyneiden ennakon täydennysmaksujen määrän noususta (+25 %) ja 93 miljoonaa (+1171 %) jäännösverojen määrän noususta. Loput selittyy ennakkoveroilla, joiden määrä kasvoi tammi-syyskuussa kaikkiaan 160 miljoonaa (+7,1 %). Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu verovuoden 2015 ennakkoverojen verovuotta 2014 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2015 ennakkoverojen yhteismäärä oli lokakuun alussa 3,7 miljardia, joka on noin 100 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2014 ennakoilla (kts. kuvio 6). Viimeisen kolmen kuukauden aikana verovuosien 2014 ja 2015 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärissä on tapahtunut vain marginaalisia muutoksia.

Kuvio6_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 

Päätoimialoista eniten ovat nousseet rahoitus- ja vakuutustoiminnan maksamat ennakkoverot (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain). Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi kuitenkaan vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä, koska ne suurelta osin pohjautuvat viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin.

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa kertyi syyskuussa yhteensä 1 169 miljoonaa, joka oli 31 miljoonaa (+2,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Sekä bruttokertymä (+3,8 %) että palautukset (+5,3 %) kasvoivat. Bruttokertymä (+3,7 %) ja palautusten (+7,5 %) määrä ovat nousseet myös kumulatiivisesti tammi-syyskuun aikana, mutta koska palautukset ovat kasvaneet selvästi enemmän, ovat ne painaneet arvonlisäveron nettokertymän varsin lähelle nollakasvua (+0,6 %).

Kuva10_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 
Myös tammi-heinäkuun kohdekausien kausiveroilmoituksissa on ilmoitetun arvonlisäveron määrä lähellä nollakasvua (-0,0 %). Suoritettavan arvonlisäveron sisällä laskeneet ovat yleisestä 24 % verokannasta maksettu (-0,2 %) sekä alennetusta 14 % verokannasta (-1,0 %) maksettu arvonlisävero. Muissa arvonlisäveron ilmoituskohdissa on kasvua (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Arvonlisävero).

Suurista toimialoista tammi-syyskuun alv-nettokertymä on laskenut kaupassa (-3,3 %), informaatiossa ja viestinnässä (-7,3 %) sekä teollisuudessa (-1,8 %). Tosin teollisuudessa alv-nettokertymän lasku on jopa suotavaa, jos se johtuisi selvästi kasvaneista alv-palautuksista, jotka puolestaan ovat tyypillinen merkki viennin piristymisestä. Tällaisesta ei kuitenkaan näytä olevan kyse. Rakentaminen on suurista toimialoista ainoa, jossa alv-nettokertymä on tänä vuonna kasvanut (+7,4 %) (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain).

Niin kuin kuviosta 7 ilmenee, arvonlisäveron kuukausikertymät ovat vaihdelleet tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Viimeisten kuukausien aikana alv-kertymää ovat heiluttaneet varsin voimakkaasti yksittäisten yritysten investoinnit ja samankaltainen kehitys on todennäköistä myös jatkossa. Siten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäverokertymän suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.

Kuvio7_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 

Muut verot

Vaikka suurten veroryhmien kertymät kasvoivatkin syyskuussa, koko kuukauden verokertymät painuivat vuodentakaista pienemmiksi osingoista maksettavan lähdeveron suurten palautusten takia. Niiden määrä nousi peräti 176 miljoonaa vuotta aiemmasta. Palautuspäätösten taustalla on tuore oikeuskäytäntö, jossa on katsottu, että lähdeveron periminen on ollut EU-oikeuden vastaista. Tästä syystä lähdeveroja on palautettu ja tullaan todennäköisesti palauttamaan jatkossakin enemmän kuin aiemmin. Verohallinto tiedottaa asiasta lähiaikoina tarkemmin.

Kiinteistöveron ensimmäinen eräpäivä oli syyskuussa. Kuukauden aikana veroa kertyi yhteensä 756 miljoonaa, joka oli 32 miljoonaa (+4,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Verovuoden 2015 kiinteistöveron maksuunpantu määrä on yhteensä 1 630 miljoonaa. Tämä on 95 miljoonaa enemmän (+6,2 %) kuin viime vuonna. Kiinteistöjen lukumäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa ja selittävä tekijä onkin kiinteistöveron perusteiden (kiinteistöveroprosentit ja verotusarvot) kiristyminen. Henkilöasiakkaita on kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti noin 93 prosenttia, mutta euromääräisesti henkilöasiakkaiden osuus kiinteistöveron kokonaismäärästä on vajaa kolmannes (32 %). Yhteisöt maksavat kiinteistöverosta siten kaksi kolmasosaa. Oheisen tilastoartikkelin kautta voi lukea kiinteistöverotuksesta enemmän.

Kiinteistöveron merkitys kuntasektorille on tärkeä ja kalenterivuonna 2014 sitä tilitettiin kunnille kaikkiaan 1 512 miljoonaa eli enemmän kuin yhteisöveroa (1 463 miljoonaa). Vertailun vuoksi huomattakoon, että kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2014 kaikkiaan 18 193 miljoonaa, jonka osuus kuntien kaikista verotuloista oli 86 prosenttia. Loput 14 prosenttia jakautuvat kiinteistöveron ja yhteisöveron välille.

Perintö- ja lahjaveroa kertyi syyskuussa 20 miljoonaa (+52 %) enemmän kuin vuosi sitten. Tammi-syyskuussa perintö- ja lahjaveroa maksettiin 480 miljoonaa, jossa oli nousua 91 miljoonaa (+24 %) käsiteltyjen tapausten lukumäärän nousun ansiosta.

Kuva12_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti syyskuussa veronsaajille yhteensä 4 735 miljoonaa. Summa poikkeaa syyskuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.8.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.9.).

Kuntien osuus syyskuun tilityksistä oli suurin (49 %), joka oli seurausta kiinteistöveron 1. eräpäivään liittyvistä maksuista. Kiinteistövero tilitetään yksinomaan kunnille.

Tammi-syyskuussa veronsaajille tilitettiin yhteensä 42 846 miljoonaa, josta valtion osuus oli 51 %, kuntien 41 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %.

Kuvio8_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 

Kuva14_Verotulojen kehitys syyskuussa 2015

 

Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.