Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys elokuussa 2015

Verohallinnon elokuussa 2015 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 4 834 miljoonaa euroa. Laskua vuodentakaiseen tuli 16 miljoonaa (-0,3 %). Lasku oli seurausta vertailukuukauden eli elokuun 2014 poikkeuksellisen suurista kertaluontoisiksi tulkittavista osinkojen ennakonpidätyksistä ja lähdeverosta. Kaikkien suurten verolajien kertymät sen sijaan nousivat.

 

Kuva1_nettokertymä 201508

Tuoreimman kuukauden verokertymä

Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2015

Tammi-elokuussa 2015 Verohallinto keräsi veroja yhteensä 38 206 miljoonaa, joka oli 876 miljoonaa (+2,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 1), mutta tällä vauhdilla 2015 verokertymä tulee todennäköisesti ylittämään 55 miljardia ja olemaan siten reilun miljardin verran suurempi kuin viime vuonna.
 

Kuva1_nettokertymä 201508


Verohallinnon keräämien verotulojen määrä on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, finanssikriisin jälkimainingeista on noustu jo reilun 10 miljardin verran ylöspäin nimellisen BKT:n vanavedessä ja veroperusteissa tapahtuneiden kiristysten avittamana. Inflaatiopuhdistettuna 2015 kertymä on kutakuinkin samaa tasoa kuin vuonna 2008 ennen finanssikriisin tuomaa romahdusta verotuloihin.
 

Kuva3_nettokertymä 201508


Verotulojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti taloudellisessa aktiviteetissa sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Verojen kokonaisnettokertymät ovat vuosina 2003–2011 seuranneet vuositasolla bruttokansantuotteen kehitystä varsin tarkasti.

Vuosina 2012–2014 tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä verokertymät ovat kasvaneet, vaikka reaalinen bruttokansantuote on supistunut. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin, koska verokertymätkin ovat nimellisiä, käyvin hinnoin laskettu nimellinen bruttokansantuote kuvaa paremmin verokertymien muutossuuntaa. Inflaation vaikutuksesta nimellinen BKT on kasvanut vuosina 2012–2014 aivan niin kuin verokertymätkin.

Toiseksi, veroperuste- ja myös menettelymuutoksilla on suuri rooli verokertymien kehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astui useita veroperusteiden kiristyksiä (merkittävimpänä arvonlisäverokantojen korotukset) ja kokonaan uusia veroja (Yle-vero sekä pankkivero), minkä johdosta verokertymien kasvuvauhti oli selvästi nimellisen bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Vaikka vuonna 2014 verotus keveni oleellisesti yhteisöverotuksessa, henkilöasiakkaiden tuloverotus kiristyi edelleen ja lisäksi veromenettelyissä tapahtui muutos listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyksiin liittyen. Vastaavasti vuoden 2015 alussa henkilöasiakkaiden tuloverotus sekä perintö- ja lahjaverotus kiristyivät hivenen (kts. merkittävimmät veroperustemuutokset: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje).

Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin elokuun ja kuluvan vuoden kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi elokuussa yhteensä 2 736 miljoonaa, joka oli 25 miljoonaa (+0,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.
 

Kuva4_nettokertymä 201508


Ennakonpidätyksiä tästä oli 2 552 miljoonaa euroa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 61 miljoonaa (+2,4 %). Tammi-elokuussa ennakonpidätyksiä maksettiin yhteensä 19 451 miljoonaa, joka oli yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista. Ennakonpidätysten määrä nousi tammi-elokuussa kaikkiaan 496 miljoonaa (+2,6 %).
 

Kuva5_nettokertyma 201508


Isoista toimialoista suurin muutos tapahtui pakollisen sosiaalivakuutustoiminnan (TOL 843) toimittamissa ennakonpidätyksissä (+3,4 %), jotka koostuvat eläkkeistä, työttömyysturvasta sekä muista sosiaalietuuksista. Kumulatiivisesti vuoden alusta lukien pakollisen sosiaalivakuutustoiminnan ennakonpidätykset ovat kasvaneet hiukan tätäkin enemmän, yhteensä 4,1 prosenttia. Palkkoja maksavista päätoimialoista suurin muutos on tapahtunut puolestaan informaatiossa ja viestinnässä (+7,9 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain).

Ennakonpidätysten kehitystä selittävät yleisessä ansiotasossa, työllisyydessä sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Vuoden 2015 alussa tuloverotus kiristyi hivenen, mutta pääosa ennakonpidätysten määrän muutoksista on seurausta tulojen kasvusta.

Verohallinto saa kuukausittain tietoa ansiotason ja palkkasumman kehityksestä työnantajien ja muiden tuloja maksavien antamien kausiveroilmoitusten perusteella. Normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä. Ennakonpidätysten osalta aikataulu on sama myös eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajien kohdalla, minkä vuoksi henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten kehitys peilaa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä.

Kausiveroilmoituksilla ilmoitetut ennakonpidätysten alaiset tulot nousivat tammi-heinäkuussa 1,8 prosenttia jakaantuen sosiaaliturvamaksun alaisten palkkojen 0,7 prosenttiin ja muiden ennakonpidätysten alaisten tulojen 4,3 prosenttiin (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Siten palkkasummakin kasvaa edelleen, vaikka työllisyyskehitys on ollut heikkoa. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan heinäkuun lopussa oli työttömiä työnhakijoita 31 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
 

Kuva6_nettokertymä 201508

 

Kuva7_nettokertymä 201508


Osinkojen ennakonpidätysten määrä laski elokuussa 35 miljoonaa (-71 %), tosin vain vuosi sitten maksettujen suurien kertaluontoisiksi tulkittavien lisäosinkojen takia. Tammi-elokuussa osinkojen ennakonpidätyksiä maksettiin yhteensä 550 miljoonaa, joka oli peräti 104 miljoonaa (+23 %) vuodentakaista enemmän. Erityisesti listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen määrä on noussut. Osinkojen ennakonpidätysten yhteissummasta 278 miljoonaa (+1,5 %) maksettiin pörssiyhtiöiden ja 272 miljoonaa (+58 %) listaamattomien yhtiöiden toimesta.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi elokuussa yhteensä 348 miljoonaa, joka oli 6 miljoonaa (+1,8 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 55 miljoonaa (+20 %), mutta ennakon täydennysmaksujen 53 miljoonaa (-79 %) kehnompi kertymä painoi yhteisöverokertymän vain niukasti vuotta aiempaa suuremmaksi.
 

Kuva8_nettokertymä 201508


Täydennysmaksujen kertyminen eri vuosien välillä on epätasaista riippuen siitä, kuinka hyvin ennakkoverot ovat vastanneet yritysten tuloskuntoa. Pääosa täydennysmaksuista kertyy huhtikuun lopulla ja muiden kuukausien kertymät ovat yleensä vaatimattomia. Elokuun 2014 kertymää voikin pitää poikkeuksellisen suurena.

Kumulatiivisesti yhteisöveroa kertyi tammi-elokuussa yhteensä 3 205 miljoonaa, joka oli 430 miljoonaa (+16 %) enemmän kuin vuosi sitten. Kasvusta puolet eli 217 miljoonaa oli seurausta verovuoteen 2014 liittyneiden täydennysmaksujen määrän noususta (+26 %) ja 79 miljoonaa (+663 %) jäännösverojen määrän noususta.

Ennakkoverojenkin määrä on noussut tänä vuonna varsin paljon, kaikkiaan 134 miljoonaa (+7,0 %), mikä pohjautuu verovuoden 2015 ennakkoverojen verovuotta 2014 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2015 ennakkoverojen yhteismäärä oli syyskuun alussa 3,7 miljardia, joka on noin 100 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2014 ennakoilla (kts. kuvio 5). Viimeisen kahden kuukauden aikana verovuosien 2014 ja 2015 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärissä on tapahtunut vain marginaalisia muutoksia.
 

Kuva9_nettokertymä 201508


Päätoimialoista eniten ovat nousseet rahoitus- ja vakuutustoiminnan maksamat ennakkoverot (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain). Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi kuitenkaan vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä, koska ne suurelta osin pohjautuvat viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin. Varovasti tulkiten tilanne ei näytä kokonaistasolla tarkasteltuna ainakaan huonontuneen, koska tyypillisesti yhteisöt reagoivat nopeasti negatiivisiin muutoksiin toimintaympäristössään ja hakevat ennakkoverojensa alentamista.

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa kertyi elokuussa yhteensä 1 339 miljoonaa, joka oli 82 miljoonaa (+6,5 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Sekä arvonlisäveron bruttokertymä (+6,7 %) että palautukset (+6,9 %) kasvoivat vuodentakaisesta. Tammi-elokuussa bruttokertymä (+3,6 %) ja palautusten (+7,8 %) määrä ovat niin ikään nousseet, mutta koska palautukset ovat kasvaneet selvästi enemmän, ovat ne painaneet arvonlisäveron nettokertymän lähelle nollakasvua (+0,4 %).
 

Kuva1_nettokertymä 201508


Myös tammi-kesäkuun kohdekausien kausiveroilmoituksissa on ilmoitetun arvonlisäveron määrä lähellä nollakasvua (-0,5 %). Suoritettavan arvonlisäveron sisällä laskeneet ovat yleisestä 24 % verokannasta maksettu (-0,4 %) sekä alennetusta 14 % verokannasta (-0,9 %) maksettu arvonlisävero. Muissa arvonlisäveron ilmoituskohdissa on kasvua (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Arvonlisävero).

Kaiken kaikkiaan arvonlisäveroa on tänä vuonna kertynyt kuitenkin enemmän kuin mitä esimerkiksi Tilastokeskuksen julkaisemat kaupan liikevaihtoluvut näyttävät (tammi-kesäkuussa laskua 3,2 %) ja kasvu selittyykin muiden toimialojen kasvaneille alv-tilityksillä. Tammi-elokuussa isoista toimialoista suurin kasvu arvonlisäveron nettokertymässä on tapahtunut rakentamisessa (+8,9 %) ja vastaavasti suurin lasku informaatiossa ja viestinnässä (-8,2 %) (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain).

Niin kuin kuviosta 6 ilmenee, arvonlisäveron kuukausikertymät ovat vaihdelleet tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Viimeisten kuukausien aikana alv-kertymää ovat heiluttaneet varsin voimakkaasti yksittäisten yritysten investoinnit ja samankaltainen kehitys on todennäköistä myös jatkossa. Siten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäverokertymän suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.

Investointien nettovaikutus alv-kertymässä ei ole investointiaikana suuri, sillä investoija voi vähentää alihankkijalle/urakoitsijalle maksamansa arvonlisäveron, jonka puolestaan alihankkija/urakoitsija tilittää Verohallinnolle. Kuukausitasolla arvonlisäveron nettokertymät voivat kuitenkin heilahdella paljon, koska arvonlisäveron palautuksia saavat jättävät kausiveroilmoituksen usein jo kohdekautta seuraavan kuukauden aikana, kun taas tilitettävää arvonlisäveroa maksavat odottavat yleensä eräpäivään asti, joka on tästä vielä kuukautta myöhemmin. Siten suurissa investoinneissa arvonlisäveron palautukset menevät usein kuukauden verran alv-bruttokertymän edellä ja pidemmällä aikavälillä nämä erot tasoittuvat. Arvonlisäveron nettokertymä kasvaa pysyvämmin vasta investoinnin loppuvaiheessa eli sitten, kun lopputuotteen myyjä tilittää loppukäyttäjän maksaman veron. Suurista investoinneista voi kuitenkin seurata muita huomattavia verovaikutuksia jo aiemmin esimerkiksi yritysten parantuneiden tulosten ja palkkaamien henkilöiden kautta.
 

Kuva11_nettokertymä 201508

Muut verot

Muita veroja kuin tuloveroja ja arvonlisäveroa kertyi elokuussa yhteensä 410 miljoonaa, joka oli 129 miljoonaa (-24 %) vähemmän kuin vuosi sitten. Suurin muutos tapahtui osinkojen lähdeverossa, joiden määrä laski 134 miljoonaa (-100 %) jo aiemmin mainituista vuodentakaisista suurista lisäosingoista johtuen.

Muut suurimmat muutokset koskivat perintö- ja lahjavero ja varainsiirtoveroa. Perintö- ja lahjaveroa kertyi elokuussa 13 miljoonaa (+34 %) enemmän kuin vuosi sitten. Kehitys on varsin tuttua, sillä kumulatiivisesti veroa on tammi-elokuussa maksettu 422 miljoonaa, jossa on nousua 71 miljoonaa (+20 %) käsiteltyjen tapausten lukumäärän nousun ansiosta.

Varainsiirtoveroa kertyi elokuussa puolestaan 14 miljoonaa (-21 %) viime elokuuta vähemmän. Lasku perustui vuodentakaiseen suureen kertaluontoiseen erään ja kumulatiivisesti varainsiirtoveroakin on kertynyt edellisvuotta enemmän, tammi-elokuussa nousua kaikkiaan 26 miljoonaa (+5,3 %).
 

Kuva12_nettokertymä 201508

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti elokuussa veronsaajille yhteensä 4 735 miljoonaa (kts. taulukko 4). Summa poikkeaa elokuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.7.) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.8.).

Tammi-elokuussa veronsaajille tilitettiin yhteensä 37 954 miljoonaa, josta valtion osuus oli 52 %, kuntien 39 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %.
 

Kuva13_nettokertymä 201508

 

Kuva14_nettokertymä 201508


Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.

Tietokantataulukot

http://vero2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Vero/