Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys syyskuussa 2016

Tietokantataulukot

Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)

Verohallinnon tammi-syyskuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 44 374 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 1 337 miljoonaa (+3,1 %).

Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.
 

Kuva1_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 

Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Tuoreimman kuukauden verokertymä

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2016

 

Kuva2_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä sekä veropohjaan liittyvistä kausivaihteluista yms. verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2).

Kuva3_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-syyskuussa yhteensä 24 936 miljoonaa, joka oli 478 miljoonaa (+2,0 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 22 017 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 325 miljoonaa (+1,5 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Tuloveron verolajeista ennakon täydennysmaksut kasvoivat 56 miljoonaa (+9,9 %). Osinkojen ennakonpidätysten 11 miljoonan (-5,4 %) kertymä jakaantui siten, että ennakonpidätykset listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista olivat 10,7 miljoonaa (11,5 %), kun taas ennakonpidätykset listattujen yhtiöiden maksamista osingoista olivat 0,4 miljoonaa (-81,8 %).

Kuva4_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Palkoista, eläkkeistä ja muista ennakonpidätyksen alaisista tuloista toimitettavat ennakonpidätykset käsittävät vuositasolla yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista, joten niiden kehityssuunnalla on suuri merkitys verotulojen kokonaiskertymien kannalta. Ennakonpidätysten kehitys peilaa pääasiassa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, koska normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat sekä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua/etuudenmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilaston mukaan työttömyyden nousu on taittunut ja elokuun 2016 lopussa työttömiä työnhakijoita oli noin 4 200 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jos vastaavanlainen positiivinen työllisyyskehitys jatkuu, palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätyksen alaiset tulot yhteensä saattaisivat tänä vuonna kasvaa hivenen edellisvuosia enemmän (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Elokuun loppuun mennessä saatujen kausiveroilmoitusten mukaan palkkasumma kasvoi tammi-elokuussa noin 1,3 prosenttia, kun viimeisten kolmen vuoden aikana (2013–2015) kasvuprosentti jäi alle prosenttiin (0,5–0,9 %) per vuosi. Tulevat kuukaudet tulevat näyttämään tarkemmin palkkasumman ja ennakonpidätysten alaisten tulojen kasvusuunnan.

Kuva5_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Tulojen kasvuprosentista huolimatta itse ennakonpidätysten kasvuprosentti voi kuitenkin jäädä viime vuosia pienemmäksi, koska tulojen ohella ennakonpidätysten kehitykseen vaikuttavat olennaisesti veroperustemuutokset sekä jonkin verran myös verokorttien pidätysprosenttien eläminen. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin merkittävimpiin veroperustemuutoksiin voi tutustua täältä: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä, mikä on hillitsemässä tämän vuoden ennakonpidätysten kasvuprosenttia.

Kuva6_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-syyskuussa yhteensä 3 751 miljoonaa, joka oli 187 miljoonaa (+5,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 314 miljoonaa (+13,1 %) (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain), mutta ennakon täydennysmaksujen määrä jäi 33 miljoonaa (-3,1 %) ja jäännösverojen/ennakonpalautusten määrä 95 miljoonaa (-93,7 %) vuodentakaista pienemmäksi. Ennakonpalautuksissa oli suurimmaksi osaksi kyse aiempien verovuosien verotukseen liittyvistä oikaisuista, kun taas kuluvana vuonna maksetut ennakon täydennysmaksut viittaavat pääasiassa edeltävään verovuoteen.

Kuva7_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Kuva8_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Ennakkoverokertymän
kasvu pohjautuu suurimmaksi osaksi verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Lisäksi verovuoden 2015 ennakoiden palautuksia on ollut tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna oli verovuoden 2014 ennakoiden palautuksia (vrt. oranssi ja tummanvihreä viiva kuviossa 5). Verovuoden 2015 veroilmoitustietoihin pohjautuen Verohallinto on lähettänyt osalle yrityksistä verovuoden 2016 ennakoihin korotusesityksiä, joiden vuoksi verovuoden 2016 maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä nousi kesäkuussa 300 miljoonaa. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli lokakuun alussa 4,12 miljardia, joka on reilut 400 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (vrt. punainen ja keltainen viiva), mikä tulee vaikuttamaan nostavana tekijänä myös tulevien kuukausien ennakkoverokertymissä.

Kuva9_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Kuluvan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin ja ennakkoverojen osumatarkkuus yhteisöveron lopulliseen kokonaismäärään verrattuna vaihteleekin paljon eri vuosien välillä. Siten verovuoden 2016 ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta. Vastaavasti verovuoden 2015 yhteisöveron kokonaismäärä voi tämän hetkisten tietojen mukaan yltää lähelle verovuoden 2014 lukemia (4,4 mrd.) tai jopa hieman ylittää sen. Lopulliset luvut tiedetään kuitenkin vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2016 lopussa ja ennen sitä isotkin yksittäiset muutokset ovat mahdollisia.

Arvonisävero

Kuva10_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-syyskuussa yhteensä 10 940 miljoonaa, joka oli 307 miljoonaa (+2,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain). Vuonna 2015 ja myös vuonna 2014 arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat 0,8 prosenttia, joten tammi-syyskuun 2016 kasvuvauhti on ollut selvästi positiivisempi. Arvonlisäverokertymille suuret kuukausi- ja satunnaisvaihtelut ovat varsin tavallisia, joten vuoden kumulatiivinen muutosprosentti tarjoaa totuudenmukaisemman kuvan arvonlisäveron suunnasta kuin yksittäisten kuukausien luvut.

Kuva11_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Kausiveroilmoitustiedoista on mahdollista tarkastella muun muassa, miten kotimaan myyntien suoritettava alv jakautuu eri verokantojen välille. Arvonlisäveroilmoitus on annettava kahden kuukauden kuluessa kohdekaudesta, joten esimerkiksi elokuun alv-kertymässä näkyy eniten kesäkuun kohdekauden arvonlisävero. Ilmoitustiedot ja toteutuneet alv-kertymät eivät kuitenkaan mene aivan yksi yhteen, sillä yhden kalenterikuukauden aikana ilmoitetaan yleisesti kahden eri kohdekuukauden arvonlisäveroa. Kaikkea ilmoitettua arvonlisäveroa ei myöskään makseta ajoissa, vaan se kertyy myöhemmin perintätoimenpiteiden kautta tai sitten jää kokonaan kertymättä. Lisäksi ansiotulo- ja palkkasummatietojen tavoin myös viimeisten kuukausien alv-ilmoitustiedot tulevat jonkin verran elämään ylöspäin myöhässä annettujen kausiveroilmoitusten takia.

Muut verot

Muista verolajeista tammi-syyskuun suurin euromääräinen muutos tapahtui lähdeverossa, jonka nettokertymä kasvoi vuodentakaisesta 274 miljoonaa (211 %). Tämä johtuu osingoista perittävien lähdeverojen suurista heilahteluista.

Perintö- ja lahjaverokertymät ovat laskeneet jo useamman kuukauden ja tulevat jäämään viime vuodesta myös tulevina kuukausina, koska työjonotilanteesta johtuen maksuunpantuja eriä erääntyy viime vuotta vähemmän.

Varainsiirtoverokertymän reipas kasvu on seurausta poikkeuksellisen suurista kertaluontoiseksi tulkittavasta maksuista. Kumulatiivisestikin varainsiirtoveroa on kertynyt tänä vuonna viime vuotta enemmän ja sama pätee vaikka poikkeuksellisen suuret maksut jätettäisiin huomioimatta.

Kuva12_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti tammi-syyskuussa veronsaajille yhteensä 44 183 miljoonaa, josta valtion osuus oli 52 %, kuntien 40 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammi-syyskuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.

Kuva13_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Kuva14_Verotulojen kehitys syyskuu 2016

 
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut -internetsivuilta.