Verohallinnon tilastoja: Verotulojen kehitys helmikuussa 2016

Tietokantataulukot

Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje (pdf)

Verohallinnon tammi-helmikuussa 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 10 087 miljoonaa euroa. Kasvua vuodentakaiseen tuli 301 miljoonaa (+3,1 %). Kaikkien suurempien veroryhmien kertymät nousivat tammi-helmikuussa.

Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.
 

Kuva1_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Tuoreimman kuukauden verokertymä

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2015 
  

Kuva2_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Riippuen eri verolajeihin liittyvistä eräpäivistä sekä veropohjaan liittyvistä kausivaihteluista yms. verokertymien määrä vaihtelee eri kuukausien välillä (kts. kuvio 2). Joulukuu jää kertymältään tyypillisesti muita kuukausia reilusti pienemmäksi, koska silloin kertymää pienentävät ennakonpalautukset.
 

Kuva3_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan kuukausittaisia verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin kuluvan vuoden kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-helmikuussa yhteensä 5 943 miljoonaa, joka oli 122 miljoonaa (+2,1 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyksiä tästä oli 4 753 miljoonaa ja niiden määrä lisääntyi viime vuodesta 83 miljoonaa (+1,8 %) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain). Tuloveron verolajeista toiseksi merkittävin euromääräinen muutos tapahtui ennakon täydennysmaksuissa, siinä lisäystä 40 miljoonaa (+10,0 %). Muutokset muissa verolajeissa olivat pienempiä.

Kuva4_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

  
Ennakonpidätykset käsittävät vuositasolla yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista, joten niiden kehityssuunnalla on suuri merkitys verotulojen kokonaiskertymien kannalta. Ennakonpidätysten kehitys peilaa edellisen kuukauden ansiotason kehitystä, koska normaalissa kuukausimenettelyssä olevat työnantajat sekä eläkkeiden ja muiden etuuksien maksajat maksavat työnantajasuorituksensa (ennakonpidätykset ja työnantajan sosiaaliturvamaksut) viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden 12. päivä. Työttömyyden nousuvauhti on viimeisten kuukausien aikana hidastunut, joten jos vastaavanlainen kehitys jatkuu, palkkasumma ja sitä kautta ennakonpidätyksen alaiset tulot yhteensä saattaisivat tänä vuonna kasvaa hivenen edellisvuosia enemmän (kts. Kausiveroilmoitustiedot: Tulotiedot). Itse ennakonpidätysten kasvuprosentti voi kuitenkin jäädä viime vuosia pienemmäksi, koska tulojen ohella ennakonpidätysten kehitykseen vaikuttavat olennaisesti veroperustemuutokset sekä jonkin verran myös verokorttien pidätysprosenttien eläminen. Vuoden 2016 alusta voimaan astuneisiin merkittävimpiin veroperustemuutoksiin voi tutustua täältä: Verotulojen kehitys -tilaston lukuohje. Pitkästä aikaa tuloverotusta keventäviä toimia on enemmän kuin sitä kiristäviä, mikä on hillitsemässä tämän vuoden ennakonpidätysten kasvuprosenttia.

Verokorttien pidätysprosenttien osumatarkkuuden vaikutusta ennakonpidätyskertymään on hankalampi ennakoida. Pidätysprosentit määräytyvät alun perin mekaanisesti viime/sitä edellisen vuoden tulojen ja tapahtuneiden veroperustemuutosten perusteella. Asiakkaiden välillä 2016 pidätysprosenttien osumatarkkuudessa voi siten olla isojakin eroja ja jos asiakas ei hae siihen muutosta, ennakonpidätyksiä voidaan pidättää liian paljon/vähän suhteessa koko vuoden tuloihin, joka oikenee vasta verotuksen päättymisen jälkeisillä ennakonpalautuksilla/jäännösveroilla. Myös kokonaistasolla on mahdollista, että pidätysprosenttien osumatarkkuus vaihtelee eri vuosien välillä (saattaa nostaa/laskea ennakonpidätysten muutosprosenttia suurimmillaan jopa muutaman desimaalin verran) ja varsinkin alkuvuonna, jolloin asiakkaiden tekemiä verokorttimuutoksia on vielä suhteellisen vähän. Loppuvuodesta asiakkailla on selkeämpi kuva koko vuoden tuloista, jolloin pidätysprosentit ovat tyypillisesti asettuneet lähemmäksi normaalia ja samalla vertailukelpoisempaa tasoaan.
 

Kuva5_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi tammi-helmikuussa yhteensä 772 miljoonaa, joka oli 138 miljoonaa (+22 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakkoverojen määrä nousi 85 miljoonaa (+16 %), ennakon täydennysmaksujen 5 miljoonaa (+11 %) ja jäännösverojen/ennakonpalautusten 48 miljoonaa (+91 %).

Kuva6_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 

Kuva7_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Ennakkoverokertymän kasvu pohjautuu verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli maaliskuun alussa 3,91 miljardia, joka on lähes 400 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuosi sitten verovuoden 2015 ennakoilla (vrt. punainen ja keltainen viiva kuviossa 5).
 

Kuva8_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Tammi-helmikuussa päätoimialoista eniten ovat nousseet rahoitus- ja vakuutustoiminnan (+34 %) sekä informaation ja viestinnän (+49 %) maksamat ennakkoverot (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain). Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi kuitenkaan vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta, koska kuluvan ja tulevan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin.

Tulevien kuukausien ennakkoverokertymiin tulevat vaikuttamaan oleellisesti myös edelliseen verovuoteen liittyvien ennakkoverojen palautukset, joita yritykset hakevat tyypillisesti eniten alkuvuoden aikana, jolloin niillä on tarkentunut käsitys edellisen verovuoden tuloksesta ja verojen määrästä. Yritykset ovat hakeneet toistaiseksi pois varsin maltillisesti maksamiaan verovuoden 2015 ennakkoveroja, mutta suunta on kuitenkin kääntynyt jo alaspäin viimeisen kahden kuukauden aikana (kts. oranssi viiva kuviossa 5). Samansuuntainen kehitys on todennäköistä myös seuraavien kuukausien aikana, eli verovuoden 2015 ennakkoveroja tullaan palauttamaan niille asiakkaille, jotka maksoivat ennakkoveroja liian paljon tulokseensa nähden. Vastaavasti ne asiakkaat, joilla ennakkoverojen määrä jäi liian pieneksi, tulevat lähikuukausien aikana maksamaan ennakon täydennysmaksuja. Yrityksillä on tilikauden päättymisestä 4 kuukautta aikaa antaa veroilmoitus ja maksaa puuttuva osa yhteisöverostaan korottomasti ennakon täydennysmaksuna, joten huhtikuussa kertyy valtaosa vuodenvaihteeseen tilikautensa päättäneiden yritysten täydennysmaksuista. Vasta niiden jälkeen osataan arvioida paremmin verovuoden 2015 verotusta. Lopulliset luvut tiedetään vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2016 lopussa.

Arvonlisävero

Kuva9_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Verohallinto keräsi arvonlisäveroa tammi-helmikuussa yhteensä 2 581 miljoonaa, joka oli 58 miljoonaa (+2,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 ja myös vuonna 2014 arvonlisäveron nettokertymät kasvoivat 0,8 prosenttia, joten alkuvuoden 2016 kasvuvauhti on ollut hiukan positiivisempi. Arvonlisäverokertymille suuret satunnaisvaihtelut ovat kuitenkin varsin tavallisia, joten vasta tulevat kuukaudet tulevat indikoimaan paremmin arvonlisäverokertymän tämän vuoden suunnasta.
 

Kuva10_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Tammi-helmikuussa sekä bruttokertymä (+3,1 %) että palautusten (+4,1 %) määrä nousivat. Suurista toimialoista bruttokertymä kasvoi teollisuudessa (+5,1 %), rakentamisessa (+4,1 %) ja myös kaupassa (+1,3 %). Palautukset kasvoivat teollisuudessa (+0,6 %) ja rakentamisessa (+14 %). Arvonlisäveron bruttokertymän muutos mukailee kotimaan myynnin kehitystä 2 kuukauden viiveellä, koska arvonlisäverolliset myynnit on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa. ALV-palautuksissa on suurimmaksi osaksi kyse tavaroiden ja palvelujen viennistä, jossa 0-verokannan myötä ei synny lainkaan suoritettavaa veroa. Siten teollisuudessa alv-palautusten määrän reilu kasvu ja sitä kautta nettokertymän lasku olisi suotavaa, koska se indikoisi viennin piristymisestä. Toteutuneiden arvonlisäverokertymien perusteella tällaisesta ei näy edelleenkään merkkiä. Muita tyypillisiä ALV-palautuksiin johtavia tilanteita ovat suuret investoinnit, sesonkikauppaan valmistautuminen sekä kunnille palautettava ALV (esim. kuntien ostaessa terveyspalveluita).

Kausiveroilmoitustiedoista on mahdollista tarkastella muun muassa, miten kotimaan myyntien suoritettava alv jakautuu eri verokantojen välille.

Muut verot

Muista verolajeista tammi-helmikuun suurin euromääräinen muutos tapahtui lähdeverossa, jonka nettokertymä jäi 43 miljoonaa pakkasen puolelle (laskua vuodentakaisesta 52 miljoonaa) osinkojen lähdeveron suurten palautusten johdosta.

Toiseksi merkittävin muutos tammi-helmikuussa tapahtui perintö- ja lahjaverossa, jota kertyi 125 miljoonaa. Se oli 41 miljoonaa (+49 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuva11_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti tammi-helmikuussa veronsaajille yhteensä 9 908 miljoonaa, josta valtion osuus oli 51 %, kuntien 40 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %. Tilityssumma poikkeaa tammi-helmikuun nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä.
 

Kuva12_Verotulojen kehitys helmikuu 2016

 
Kuva13_Verotulojen kehitys helmikuu 2016 

Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut –internetsivuilta.