Verotulojen kehitys vuonna 2016

Tietokantataulukot

Verohallinnon vuonna 2016 keräämät verojen nettokertymät olivat yhteensä 56,7 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2015 verrattuna tuli lähes 1,6 miljardia (+2,8 %). Verohallinnon verokertymissä ei näy Tullin ja Trafin keräämät verot.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kerättiin 30,6 miljardia ja kasvua kertyi 561 miljoonaa (+1,9 %). Tuloveron tärkeimmän osatekijän (29 mrd.) eli ennakonpidätysten 1,7 prosentin kasvu oli seurausta ennakonpidätysten alaisten tulojen kasvusta. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kasvoivat tammi-marraskuussa 1,9 prosenttia.

Arvonlisäveroa kertyi 473 miljoonaa (+3,3 %) enemmän kuin vuonna 2015. Verohallinto keräsi viime vuonna arvonlisäveroa 14,7 mrd. euroa.

Yhteisöveroa kertyi 4,9 mrd. ja kertymä kasvoi 292 miljoonaa (+6,4 %) euroa ja se oli noin puolet henkilöasiakkaiden tuloverokertymän euromääräisestä kasvusta. Verovuoden 2016 yhteisöverotuksesta tiedetään enemmän vasta myöhemmin keväällä ja tiedot varmistuvat lokakuun 2017 lopussa.

Kuva1_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 

Kumulatiivinen verokertymä vuoden alusta

Verokertymien aikasarjat veroryhmittäin 2011-2016

 

Kuva2_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Verohallinnon keräämien verotulojen määrä on kasvanut viime vuosien aikana nopeasti. Kuten kuviosta 2 käy ilmi, finanssikriisin jälkimainingeista on noustu jo reilun 10 miljardin verran ylöspäin nimellisen BKT:n vanavedessä ja veroperusteissa tapahtuneiden kiristysten avittamana.

Kuva3_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Verotulojen kehitykseen vaikuttavat oleellisesti taloudellisessa aktiviteetissa sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Verojen kokonaisnettokertymät ovat vuosina 2003–2011 seuranneet vuositasolla bruttokansantuotteen kehitystä varsin tarkasti.

Vuosina 2012–2014 tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä verokertymät ovat kasvaneet, vaikka reaalinen bruttokansantuote on supistunut. Tähän on kaksi pääsyytä. Ensinnäkin, koska verokertymätkin ovat nimellisiä, käyvin hinnoin laskettu nimellinen bruttokansantuote kuvaa paremmin verokertymien muutossuuntaa. Inflaation vaikutuksesta nimellinen BKT on kasvanut vuosina 2012–2014 aivan niin kuin verokertymätkin.

Toiseksi, veroperuste- ja myös menettelymuutoksilla on suuri rooli verokertymien kehityksessä. Esimerkiksi vuonna 2013 voimaan astui useita veroperusteiden kiristyksiä (merkittävimpänä arvonlisäverokantojen korotukset) ja kokonaan uusia veroja (Yle-vero sekä pankkivero), minkä johdosta verokertymien kasvuvauhti oli selvästi nimellisen bruttokansantuotteen kasvua nopeampaa. Vaikka vuonna 2014 verotus keveni oleellisesti yhteisöverotuksessa, henkilöasiakkaiden tuloverotus kiristyi edelleen ja lisäksi veromenettelyissä tapahtui muutos listaamattomien yritysten osinkojen ennakonpidätyksiin liittyen. Vastaavasti vuoden 2015 alussa henkilöasiakkaiden tuloverotus, perintö- ja lahjaverotus sekä kiinteistöverotus kiristyivät jonkin verran.  2016 verotusta kevensivät mm. tuloveroasteikkoon tehty 1,2 prosentin inflaatiotarkistus sekä työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 235 eurolla. Verotusta kiristäviä veroperustemuutoksia olivat mm. asuntolainan korkovähennysoikeuden pienentäminen sekä pääomatulojen ylemmän verokannan nostaminen 34 prosenttiin.

Oheinen Verotulojen kehitys –tilaston katsaus pyrkii avaamaan verokertymiin liittyviä tilastolukuja ja nostaa esiin tärkeimpiä muutoksia verotulojen kehityksessä. Seuraavissa luvuissa on eritelty tarkemmin vuoden 2016 kehitystä.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2016 yhteensä 30,6 miljardia kattaen yli puolet kaikista Verohallinnon keräämistä veroista (kts. kuvio 1). Tuloveron määrä kasvoi 561 miljoonaa (+1,9 %).

Kuva4_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Tuloveron ylivoimaisesti merkittävimmän verolajin eli ennakonpidätysten määrä nousi 475 miljoonaa (+1,7 %), joka oli kuitenkin reilusti vähemmän kuin vuosina 2011–2015, jolloin ennakonpidätykset kasvoivat 2,1–4,8 prosentin vuosivauhtia. Ennakonpidätysten kasvu oli yhtä hidasta viimeksi vuonna 2010, jolloin kasvua tuli yhtä paljon kuin viime vuonna. Viimeisen 15 vuoden aikana ainoastaan 2009 on ennakonpidätysten kehitys jäänyt tätä alhaisemmaksi. Silloin ennakonpidätykset laskivat 2,0 prosenttia.

Kuva5_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Eniten ennakonpidätykset kasvoivat rahoitus- ja vakuutustoiminnassa, +8,6 %. Myös kiinteistöalan toiminnassa (+7,6 %) ja rakentamisessa (+6,7 %) kasvoivat ennakonpidätykset reippaasti. Ennakonpidätykset laskivat eniten toimiala tuntematon ryhmässä (-10,2 %). Tämän ryhmän ennakonpidätykset ovat kuitenkin varsin vähäisiä (16 miljoonaa), jolloin pienetkin euromääräiset muutokset voivat johtaa suuriin prosenttimuutoksiin. Ennakonpidätykset laskivat myös koulutuksen (-3,5 %) sekä maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden (-2,3 %) toimialoilla.

Euromääräisesti suurimmat ennakonpidätykset tehdään julkinen hallinto toimialalla (10,9 mrd). Tämä toimiala sisältää julkisen sektorin palkoista tehtyjen ennakonpidätysten lisäksi myös eläkkeistä ja veronalaisista sosiaalituista tehdyt ennakonpidätykset. Seuraavaksi suurimmat ennakonpidätyssummat ovat teollisuudessa (3,8 mrd) sekä tukku- ja vähittäiskaupassa (2,1 mrd) (kts. Henkilöasiakkaiden ennakonpidätysten nettokertymä toimialoittain).

Henkilöasiakkaiden tuloveron verolajeista merkittävin euromääräinen muutos tapahtui osinkojen ennakonpidätyksissä, joita maksettiin yhteensä 704 miljoonaa. Tämä oli 104 miljoonaa (+17,2 %) vuodentakaista enemmän. Erityisesti listaamattomien yhtiöiden maksamien osinkojen määrä nousi. Osinkojen ennakonpidätysten yhteissummasta 299 miljoonaa (+6,4 %) maksettiin pörssiyhtiöiden ja 406 miljoonaa (+27,6 %) listaamattomien yhtiöiden toimesta.

Muista tuloveron verolajeista jäännösveroja (4,0 %) ja pääasiassa tammi-helmikuussa kertyviä ennakon täydennysmaksuja (14,7 %) maksettiin enemmän. Tuloveron nettokertymää laski asiakkaille palautettavien ennakonpalautusten (+2,2 %) määrän nousu ja ennakkoveroja (-6,6 %) kertyi edellisvuotta vähemmän. Ennakonpidätyksissä ja ennakkoveroissa oli pääosin kyse verovuoden 2016 veroista, kun taas ennakon täydennysmaksut viittaavat erityisesti verovuoden 2015 pääomatuloihin. Verovuoden 2016 pääomatuloverojen osalta tiedetään enemmän vasta myöhemmin kuluvan kevään aikana ennakon täydennysmaksujen sekä vuosi-ilmoitusten antamisen myötä. Vuonna 2016 palautetut ennakonpalautukset liittyvät pääosin verovuoden 2015 verotukseen, kun taas 2016 maksetuissa jäännösveroissa oli suurimmaksi osaksi kyse verovuoden 2014 jäännösveron 2. erän ja verovuoden 2015 jäännösveron 1. erän maksuista.

Ennakonpidätysten kehitystä selittävät ansiotasossa, työllisyydessä sekä veroperusteissa tapahtuneet muutokset. Kaiken kaikkiaan vuosina 2013–2016 palkkasumman ja ansiotulojen yhteismäärän kasvu oli suhteellisen tasaista ja vuosien 2015 ja 2016 ennakonpidätysten alhaisempi muutosprosentti selittyykin vuosien 2013 ja 2014 suuremmilla veroperustemuutoksilla.

Kuviossa 4 on esitetty ansiotulojen yhteismäärän ja sen tärkeimpien osatekijöiden eli palkkojen, eläketulojen ja työttömyysetuuksien indeksoidut muutokset 2008–2015 (2016 luvut ansiotuloista ja palkkasummasta ovat alustavia arvioita pohjautuen tammi-marraskuun kausiveroilmoitustietoihin). Palkkasumma on kasvanut vuosien 2008–2015 välisenä aikana vain 13 prosenttia, kun samaan aikaan eläketulot ovat kasvaneet 42 prosenttia ja työttömyysetuuksien määrä on yli kaksinkertaistunut (+136 %). Tämän kehityksen seurauksena palkkasumman osuus ansiotuloista on laskenut 2008–2015 välisenä aikana noin 70 prosentista 65 prosenttiin. Samaan aikaan eläkkeiden osuus kasvoi noin 20 prosentista 24 prosenttiin ja työttömyysetuuksien osuus noin 2 prosentista 4 prosenttiin.
Kuviosta näkyy hyvin myös veronalaisten pääomatulojen vaihtelut, jotka selittyvät pitkälti luovutusvoittojen heilumisella.

Kuva6_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2016 lähes 4,9 miljardia, joka oli 292 miljoonaa (+6,4 %) vuodentakaista enemmän. Kasvu oli seurausta ennakkoverojen 468 miljoonan kasvusta.  Täydennysmaksut (-29,8 milj) vähenivät hieman edellisestä vuodesta. Jäännösverot olivat likimain vuoden 2015 tasolla. Sen sijaan palautukset asiakkaille kasvoivat 145 miljoonaa.

Kuva 1_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 

Kuva8_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Yhteisöveron nettokertymään vaikuttaa merkittävästi aikaisempien vuosien ennakoiden osuminen valmistuneeseen verotukseen sekä jo valmistuneiden vuosien verotukseen tehtävät muutokset. Vuonna 2016 kertyneistä ennakkoveroista 97 % (3,8 mrd.) liittyy vuoden 2016 verotukseen. Sen sijaan ennakon täydennysmaksuista reilut 14 % (160 milj.) kohdistuu vuoden 2016 verotukseen ja lähes 87 % (954 milj.) kohdistuu vuoden 2015 verotukseen. Ennakonpalautuksista 65 % (426 milj.) perustuu vuoden 2015 verotukseen ja 35 % (232 milj.) aikaisempiin vuosiin. Jäännösveroista reilut 52 % (274 milj.) kohdistuu vuoden 2015 verotukseen ja peräti 47 % (244 milj.) perustuu vuotta 2015 aikaisempien vuosien verotukseen.

Ennakkoverokertymän kasvu pohjautui verovuoden 2016 ennakkoverojen verovuotta 2015 korkeampaan kokonaistasoon. Verovuoden 2016 ennakkoverojen yhteismäärä oli vuoden lopussa noin 400 miljoonaa korkeampi kuin se oli vuotta aiemmin verovuoden 2015 ennakoilla (kts. kuvio 6). Ennakkoverot kasvoivat kaikilla yhteisöverokertymän kannalta merkittävillä toimialoilla. Euroissa mitattuna eniten kasvoi teollisuuden (+133 milj.) sekä informaatio ja viestintä (+103 milj.) toimialojen ennakkoverot (kts. Yhteisöjen ennakkoveron nettokertymä toimialoittain).

Kuva9_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Ennakkoverojen kokonaistasosta ei voi kuitenkaan vetää varmoja johtopäätöksiä yritysten tulosnäkymistä eikä verotuksesta, koska kuluvan ja tulevan vuoden ennakkoverot pohjautuvat suurelta osin viimeksi valmistuneen/valmistuvan verotuksen tietoihin. Esimerkiksi verovuoden 2014 ennakkoverojen yhteismäärä osoittautui verotuksen valmistuessa tavallistakin enemmän alakanttiin jääneeksi, minkä takia ennakon täydennysmaksut nousivat vastaavasti tavallisista suuremmiksi. Ennakon täydennysmaksuilla yhteisöillä on mahdollisuus maksaa lopullisesta tuloverostaan puuttuva osa korottomasti vielä 4 kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen. Siten verovuoden 2016 yhteisöveron kokonaismäärä alkaa hahmottua tarkemmin vasta kuluvan vuoden huhtikuun jälkeen, jolloin ennakon täydennysmaksunsa maksavat tilikautensa vuodenvaihteeseen päättäneet yritykset.

Kuviossa 7 näkyy yhteisöveron maksuunpantu kokonaismäärä verovuosina 2000–2015 verotuksen valmistumisen hetkellä. Pienessä maassa yksittäisten isojen yritysten vaikutukset näkyvät yhteisöveropotissa helposti. Yksittäisten huipputulosten lisäksi yritysten vanhojen vuosien tappiot ja ulkomaisen veron hyvitykset ovat sellaisia liikkuvia palikoita, joiden takia Suomen yhteisövero voi kehittyä mihin suuntaan tahansa riippumatta esimerkiksi vallitsevasta taloussuhdanteesta. Siitä huolimatta yhteisöveron kehitystä kannattaa tarkastella juuri verovuosikohtaisesti, joka tarjoaa joka tapauksessa vertailukelpoisemman asetelman kalenterivuosittaiseen tarkasteluun verrattuna. Kalenterivuoden aikana kertyy ja palautetaan usean eri verovuoden veroja ja yhteisöveron kehityksen vertailukelpoisuutta hämärtää lisäksi veronmaksun ajoittumiseen ja sen optimointiin liittyvät heilahtelut eli juurikin mainitut ennakon täydennysmaksut. Eli verovuoden 2016 yhteisöveron kokonaismäärää on mahdollista arvioida paremmin vasta kuluvan vuoden huhtikuun jälkeen ja luotettavasti vasta verotuksen valmistuessa lokakuun 2017 lopussa.

Kuva10_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2016 yhteensä 14,7 miljardia, joka oli 473 miljoonaa (+3,3 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Tullin keräämä arvonlisävero maahantuonnin osalta ei näy Verohallinnon luvuissa.

Kuva11_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Toimialoista eniten arvonlisäveroa maksoi tukku- ja vähittäiskauppa, 7,3 mrd. (+3,9 % ). Rakennusalan yritykset tilittivät arvonlisäveroa 2,1 mrd. (-6,0 %). Rakennusalan suhdannetilanteeseen verrattuna yllättävää muutosta selittää rakentamispalveluiden käännetty arvonlisäverovelvollisuus, jonka seurauksena merkittävä osa toimialan arvonlisäveron maksamisesta siirtyy muille toimialoille, erityisesti julkiseen hallintoon. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan yritykset maksoivat 970 miljoonaa (-12,6 %) (kts. Arvonlisäveron nettokertymä toimialoittain).

Kuten kuviosta 8 näkyy arvonlisäveron nettokertymä polki vuosina 2013–2015 paikoillaan ja näihin vuosiin verrattuna viime vuoden 3,3 prosentin nettokertymän kasvu onkin varsin hyvä. Pidemmällä aikavälillä 3,3 prosentin kasvu ei ole poikkeuksellisen suuri.

Kuva12_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Arvonlisäveron nettokertymä on kaksinapaisempi kuin muut verolajit johtuen arvonlisäveron palautusten suuresta määrästä: ALV-palautuksissa on suurimmaksi osaksi kyse tavaroiden ja palvelujen viennistä, jossa 0-verokannan myötä vientiyritykselle ei synny lainkaan suoritettavaa veroa ja vientiyritys saa vähentää alihankkijalle maksamansa arvonlisäveron. Suomessa toimiva alihankkija puolestaan tilittää Verohallinnolle vientiyrityksen sille maksaman arvonlisäveron, jolloin tällaisissa tapauksissa viennin nettovaikutus Verohallinnon alv-kertymään on pidemmällä aikavälillä nolla (kuukausitasolla heittoja voi olla johtuen siitä, kuinka pian yritykset kohdekauden suoritettavan/vähennettävän arvonlisäveronsa ilmoittavat). Toki viennistä seuraa muita huomattavia verovaikutuksia esimerkiksi yritysten parantuneiden tulosten ja palkkaamien henkilöiden sekä heidän kulutuksensa kautta. Verohallinnon alv-kertymässä ei ole mukana Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero, joten kun vientitoimintaan on tarvittu maahantuontia, viennin nettovaikutus Verohallinnon alv-kertymään ei ole nolla. Tämä näkyy Verohallinnon alv-kertymässä siten, että viennin kasvaessa alv-palautusten määrä nousee ja alv-nettokertymä laskee. Viennin laskiessa alv-palautusten määrä sen sijaan laskee ja alv-nettokertymä nousee.
Muita tyypillisiä ALV-palautuksiin johtavia tilanteita ovat suuret investoinnit, sesonkikauppaan valmistautuminen sekä kunnille palautettava ALV (esim. kuntien ostaessa terveyspalveluita).

Vuonna 2015 sekä bruttokertymä (+2,8 %) ja että palautukset (+5,4 %) nousivat, mutta noin puolet molempien kasvusta oli seurausta yksittäisistä poikkeuksellisen suurista investoinneista. Ilman niitä bruttokertymän ja palautusten muutokset olisivat jääneet edellisten vuosien tapaan varsin pieniksi. Vuonna 2016 tällaisia poikkeuksellisen suuria kertaluonteisia investoinneista johtuvia palautuksia ei ollut.  Investointien nettovaikutus alv-kertymässä ei ole investointiaikana suuri, sillä investoija voi vähentää alihankkijalle/urakoitsijalle maksamansa arvonlisäveron, jonka puolestaan alihankkija/urakoitsija tilittää Verohallinnolle. Kuukausitasolla arvonlisäveron nettokertymät voivat kuitenkin heilahdella paljon, koska arvonlisäveron palautuksia saavat jättävät kausiveroilmoituksen usein jo kohdekautta seuraavan kuukauden aikana. Tilitettävää arvonlisäveroa maksavat odottavat puolestaan yleensä eräpäivään asti, joka on tästä vielä kuukautta myöhemmin. Siten suurissa investoinneissa arvonlisäveron palautukset menevät usein kuukauden verran alv-bruttokertymän edellä (juuri tästä syystä arvonlisäveron nettokertymät heilahtelivat kuukausittain 2015 enemmän kuin 2016, kts. kuvio 9). Pidemmällä aikavälillä nämä erot tasoittuvat. Arvonlisäveron nettokertymä kasvaa pysyvämmin vasta investoinnin loppuvaiheessa eli sitten, kun lopputuotteen myyjä tilittää loppukäyttäjän maksaman veron. Suurista investoinneista voi kuitenkin seurata muita huomattavia verovaikutuksia jo aiemmin esimerkiksi yritysten parantuneiden tulosten ja palkkaamien henkilöiden kautta.

Kuva13_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Arvonlisäveron ilmoitustietoihin, joista näkee muun muassa alv-suoritusten jakautumisen eri alv-kantojen välillä, voi tutustua oheisen linkin kautta: Kausiveroilmoitustiedot: Arvonlisävero.

Muut verot

Kuva14_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Kelalle tilitettävää työnantajan sosiaaliturvamaksua kertyi vuonna 2016 reilu 1,7 miljardia, joka oli 53 miljoonaa (+3,2 %) edellisvuotta enemmän. Kasvu oli seurausta veroperusteessa tapahtuneesta muutoksesta ja sosiaaliturvamaksun alaisten palkkasumman kasvusta. Maksuprosentti nousi 2,12 prosenttiin maksetuista palkoista, kun se vuonna 2015 oli 2,08 prosenttia. Tammi-marraskuussa ilmoitettu sosiaaliturvamaksun alainen palkkasumma nousi 1,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Kunnille tilitettävää kiinteistöveroa kertyi lähes 1,7 miljardia, jossa oli nousua edellisvuodesta 62 miljoonaa (+3,8 %). Kiinteistöverotuksessa käytettävät verotusarvot kasvoivat vuotta aiemmasta rakennusten osalta 1,1 prosenttia ja maapohjan osalta 1,4 prosentin. Lisäksi kiinteistöveroprosentit nousivat monessa kunnassa. Kaikkiaan kiinteistöveroa määrättiin vuonna 2016 reilulle kahdelle miljoonalle asiakkaalle (+0,3 %) yhteensä 1 675 miljoonaa. Kiinteistöveron määrä on viime vuosien aikana kasvanut varsin nopeasti, sillä vuonna 2010 kiinteistöveroa määrättiin 1 184 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 vielä 1 366 miljoonaa. Kiinteistöjen lukumäärä ei ole kasvanut samassa suhteessa ja selittävä tekijä onkin juuri kiinteistöveron perusteiden kiristyminen.

Kuva15_Verotulojen kehitys vuonna 2016

Perintö- ja lahjaverokertymä oli viime vuonna 523 miljoonaa. Kertymä laski vuodesta 2015 109 miljoonaa (-17,2 %). Perintö- ja lahjaverokertymän lasku johtuu pidentyneistä työjonotilanteesta, jonka seurauksena maksuunpanoja on tehty edellistä vuotta vähemmän.

Lähdeveron kertymä kasvoi kaikkiaan 176 miljoonaa (168 %). Vuonna 2016 lähdeveroa kerättiin 281 miljoonaa. Suuri kasvuprosentti johtuu vuoden 2015 alhaisesta kertymästä, joka johtui vanhoja verovuosia koskevien suurten palautusten määrästä. Palautuspäätösten taustalla on oikeuskäytäntö, jossa on katsottu, että lähdeveron periminen on ollut EU-oikeuden vastaista. Tästä syystä lähdeveroa tullaan todennäköisesti perimään jatkossa aiempaa vähemmän ja lähdeveroa jouduttaneen palauttamaan aiempaa enemmän.

Varainsiirtoveroa kertyi yhteensä 858 miljoonaa. Nousua edelliseen vuoteen tuli kaikkiaan 63 miljoonaa (+7,9 %). Kasvu selittyy asuntokaupan kasvulla sekä muutamalla suurella yrityskaupalla.

Verojen tilitykset veronsaajille

Verohallinto tilitti vuonna 2016 veronsaajille yhteensä 56,6 miljardia. Summa poikkeaa 2016 nettokertymistä, koska muille veronsaajille kuin valtiolle tilitetään kerran kuukaudessa ja kertymisjakso alkaa jo edellisen kuukauden 18. päivä (tässä tapauksessa 18.12.2015) ja päättyy tilityskuukauden 17. päivä (tässä tapauksessa 17.12.2016).

2016 tilityksistä valtion osuus oli 53 %, kuntien 39 %, seurakuntien 2 % ja Kansaneläkelaitoksen 7 %.

Kuva16_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Kuva17_Verotulojen kehitys vuonna 2016

 
Eri veronsaajien tilitysten muutosprosentit eivät kulje käsi kädessä, mikä johtuu seuraavista seikoista:

  1. Osa veroista tilitetään yksin tietyille veronsaajille (esim. valtiolle alv sekä perintö- ja lahjavero ja kunnille kiinteistövero) ja osa veroista jaetaan eri veronsaajien kesken (henkilöasiakkaiden tulovero sekä yhteisövero).
  2. Veronsaajien kesken jaettavissa veroissa jako-osuudet vaihtelevat eri verovuosien välillä ja lisäksi henkilöasiakkaiden tuloverossa jako-osuuksia korjataan matkan aikana sitä mukaa, kun eri veronsaajille kuuluvien verojen määrä alkaa selvitä.

Lisätietoa veronsaajien tilityksistä saa Veronsaajien palvelut -internetsivuilta.