Verotulojen kehitys vuonna 2020

Verohallinnon vuonna 2020 keräämien verojen nettokertymät olivat yhteensä 69 217 miljoonaa, joka oli 1 141 miljoonaa (-1,6 %) vähemmän kuin vuonna 2019, mutta enemmän kuin sitä edeltävinä vuosina.

Graafi 1: Verojen nettokertymät yhteensä, mrd. € (Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 verokaudesta alkaen, joten vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi kuvan lukuihin on laskettu yhteen Verohallinnon ja Tullin keräämät verot.)

Verokertymät verolajeittain

Vuonna 2020 euromääräisesti eniten tippuivat yhteisöjen ennakkoverot, joihin yhteisöt odotetusti alkoivat hakea alennuksia talousnäkymien huonontuessa keväällä. Korona-tilanteen perusteella yrityksille myönnetyt verojen huojennetut maksujärjestelyt näkyivät selvimmin arvonlisäverokertymissä. Sen sijaan henkilöasiakkaiden tuloverokertymä kasvoi vuotta aiemmasta eläkkeiden ja etuuksien kasvun siivittämänä ja palkkasumman sinnittelemänä.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2019 Traficom keräsi sitä 1 150 miljoonaa.

Henkilöasiakkaiden tulovero

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2020 yhteensä 31 796 miljoonaa, joka oli 978 miljoonaa (+3,2 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Palkoista, eläkkeistä ja etuuksista tehtäviä ennakonpidätyksiä kertyi kaikkiaan 30 065 miljoonaa, joka oli 851 miljoonaa (+2,9 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Ennakonpidätyskertymän kasvun lisäksi tuloverokertymää nostivat verovuoden 2019 veronpalautusten vähentyminen verrattuna vuotta aiempaan. Toisaalta osinkojen ennakonpidätyksiä sekä lisäennakoita kertyi aiempaa vähemmän.

Vuoden 2020 ennakonpidätyksen alaiset ansiotulot olivat alustavien tietojen mukaan noin 1,7 prosenttia vuotta aiempaa suuremmat koostuen palkkasumman noin 0,4 prosentin laskusta sekä eläkkeiden ja etuuksien noin 6,7 prosentin noususta. Ennakonpidätyksen alaisten ansiotulojen osalta vuoden 2020 synkin kuukausi oli toukokuu (ks. kuva 1). Kaikkina muina kuukausina ennakonpidätyksen alaisia ansiotuloja maksettiin vuotta aiempaa enemmän. Toukokuussa lomautusten/työttömyyden kasvun vaikutus maksettuihin palkkoihin oli todennäköisesti suurimmillaan ja toisaalta ansionmenetyksiä kompensoivat työttömyysetuudet maksettiin suurelta osin jälkikäteen seuraavien kuukausien aikana. Julkisen sektorin lomarahaleikkausten päättyminen näkyi nostavana tekijänä kesä- ja heinäkuussa maksetuissa palkoissa.

Kuva 1: 2019-2020 maksetut palkat, eläkkeet ja etuudet (milj. €) sekä niiden muutos (%).

Kuvassa vuoden 2020 palkat, eläkkeet ja etuudet pylväsdiagrammina sekä viivadiagrammi kuvaamaan vuosien 2019-2020 eroa.

Kuva 2: 2019-2020 maksettujen palkkojen, eläkkeiden ja etuuksien ennakonpidätykset (milj. €) sekä niiden muutos (%).

Kuvassa vuoden 2020 palkoista, eläkkeistä ja etuuksista maksetut ennakkonpidätykset pylväsdiagrammina sekä viivadiagrammi kuvaamaan vuosien 2019-2020 eroa.

Koska vuoden 2020 ennakonpidätyksen alaisista tuloista maksetut ennakonpidätykset kasvoivat noin prosenttiyksikön verran enemmän kuin mitä ennakonpidätysten alaiset tulot kasvoivat ja tuloverotuksen ei voi sanoa kokonaistasolla kiristyneen vuonna 2020, viittaisi se siihen, että osalla asiakkaista ennakkoperinnän (=verokortin) pidätysprosentti on ollut turhan suuri, mikä voi konkretisoitua vuoden 2021 aikana viime vuotta suurempina veronpalautuksina.

Toinen todennäköinen selittävä tekijä ennakonpidätysten korkeammalle kasvuprosentille tuloihin verrattuna on kausityöntekijöiden määrän väheneminen sekä muutenkin korona-ajan lomautettujen ja työttömien painottuminen enemmän pienempituloisiin, joiden tuloa verotetaan keskimääräistä kevyemmin.

Tarkempia tietoja verovuoden 2020 verojen, veronpalautusten ja jäännösverojen määristä saadaan veroilmoitusten jättämisen jälkeen touko-kesäkuussa 2021. Lopullisia tuloverotuksen luvut ovat, kun Verohallinto saa kaikkien asiakkaiden verotuksen päätökseen lokakuun 2021 loppuun mennessä.

Yhteisöjen tulovero

Yhteisöjen tuloveroa kertyi vuonna 2020 yhteensä 4 787 miljoonaa, joka oli 1 270 miljoonaa (-21,0 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lasku selittyy pääosin ennakkoverokertymän pienenemisellä. Yhteisöjen ennakkoverot reagoivat korona-tilanteeseen ensimmäisinä (ks. sivulla alimpana oleva kuvaaja "Yhteisöjen ennakkoverojen maksuunpantujen kokonaismäärien kehitys"). Verovuoden 2020 yhteisöjen maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärä laski maalis-kesäkuun aikana noin 4,9 miljardista noin 4,2 miljardiin. Siitä eteenpäin eli heinäkuusta alkaen maksuunpantujen ennakkoverojen yhteismäärässä ei enää tapahtunut suuria muutoksia.

Ennakkoverojen vastaavuus lopullisen tuloveron määrään voi erityisesti talouden käännevuosina vaihdella varsin paljon, eikä ennakkoverojen tasosta voi siten vetää varmoja johtopäätöksiä yhteisöjen 2020 tilikauden tuloksen kehittymisestä. Vasta veroilmoitusten jättämisen jälkeen verotuksen toimittamisen aikana selviää, kuinka paljon korona-aika vaikutti yhteisöjen verovuoden 2020 tulokseen ja sitä kautta lopullisen yhteisöveron määrään.

Taustatietoa yhteisöjen ennakkoperinnästä sekä tuloverotuksesta voit lukea täältä: Yhteisöjen tuloveron kehitystä kannattaa tarkastella verovuosikohtaisesti.

Arvonlisävero

Arvonlisäveroa kertyi vuonna 2020 yhteensä 18 103 miljoonaa, joka oli 848 miljoonaa (-4,5 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kertymän pienenemistä selittävät yritysten arvonlisäverollisen liikevaihdon aleneminen (ks. alv-ilmoitustietojen kehitys (Verohallinnon tilastotietokanta, linkki avautuu uuteen ikkunaan) sekä hallituksen korona-tukitoimien mukaisesti yrityksille myönnetyt huojennetut maksujärjestelyt, joiden avulla yritykset pystyivät siirtämään maalis-elokuussa erääntyneiden verojen maksamista syyskuuhun ja siitä eteenpäin.

Lisäksi huojennettujen maksujärjestelyjen mukaisesti yrityksille voitiin palauttaa hakemuksesta takaisin niiden alkuvuonna maksamia arvonlisäveroja. Kaikkiaan huojennettujen maksujärjestelyjen piiriin tuli veroja noin 1,3 miljardia. Arvonlisäveron osuus huojennetuista maksujärjestelyistä oli vajaa miljardi, josta vajaa 400 miljoonaa oli palautuksia alkuvuonna maksetuista arvonlisäveroista.

Huojennettujen maksujärjestelyjen takaisinmaksut alkoivat erääntyä syyskuusta lähtien, mikä nostikin loppuvuoden kuukausikertymiä. Vuoden 2020 lopussa huojennetuissa maksujärjestelyissä oli vielä maksamatonta arvonlisäveroa reilut 600 miljoonaa, jonka kuukausierät tulevat maksettavaksi vuosien 2021 ja 2022 aikana.

Graafi 2: Syys-joulukuussa 2020 erääntyneiden huojennettujen maksujärjestelyjen maksutilanne vuoden 2020 lopussa, milj. €. Maksujärjestelyjä on maksettu takaisin varsin hyvin. Kuvassa maksetut erät (vihreällä, n. 97 %) ja maksamattomat erät (oranssilla, n. 3 %).

Kiinteistövero

Kiinteistöveroa kertyi yhteensä 1 757 miljoonaa, joka oli 116 miljoonaa (-6,2 %) vuotta aiempaa vähemmän.

Verovuodelta 2020 maksuunpannun kiinteistöveron yhteismäärä 1 940 miljoonaa oli 32 miljoonaa (+1,7 %) vuotta aiempaa suurempi. Kuitenkin kiinteistöveron joustavasta valmistumisesta johtuen vuonna 2020 erääntyneen ja kertyneen kiinteistöveron määrä jäi edellistä vuotta pienemmäksi.

Kiinteistöverotus siirtyi verovuodesta 2020 alkaen verovelvolliskohtaiseen joustavaan valmistumiseen, jossa verotus ei enää pääty kaikilla verovelvollisilla samaan aikaan vaan joustavasti touko-lokakuun välillä. Tuloverotuksen jäännösverojen maksamisen tavoin myös kiinteistöverot erääntyvät joustavasti heinä-helmikuun välisenä aikana. Edellisinä vuosina kiinteistöverot erääntyivät syys- ja lokakuussa. Joustavaan valmistumiseen siirtyessä kiinteistöverotuksen valmistuminen ja siten myös verojen maksaminen aikaistui suurimmalla osalla asiakkaista, mutta joillain asiakkailla verotus ja maksaminen myöhentyivät siirtäen osan kiinteistöverokertymästä seuraavan vuoden puolelle. Verovuoden 2020 kiinteistöveron kokonaismaksuunpanosta vuoden 2021 tammi-helmikuun aikana erääntyy reilut 10 prosenttia, euroina 208 miljoonaa.

Muut verot

Muiden verolajien merkittävimmät kertymämuutokset koskivat työnantajan sairausvakuutusmaksua ja lähdeveroa.

Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työnantajan sairausvakuutusmaksu laski vuosien 2017-2019 aikana 2,12 prosentista 0,77 prosenttiin maksetuista palkoista. Vuonna 2020 työnantajan sairausvakuutusmaksu vastaavasti nousi 0,77 prosentista 1,34 prosenttiin maksetuista palkoista, mikä nostikin työnantajan sairausvakuutusmaksukertymää tuntuvasti vuoden 2019 698 miljoonasta vuoden 2020 1 150 miljoonaan (+64,7 %).

Vuoden 2020 lähdeverokertymä 408 miljoonaa oli 181 miljoonaa (-30,8 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin osinkojen lähdeverokertymän pienenemisen seurauksena. Osinkojen lähdeverokertymää pienensi korona-taloustilanteesta johtuneet osingonmaksuista pidättäytymiset tai niiden lykkääntymiset seuraavalle vuodelle.

Verot käytetään yhteiskunnan hyväksi

Vuonna 2020 kerätyistä veroista 59,5 prosenttia tilitettiin valtiolle ja 34,6 prosenttia kunnille. Muita veronsaajia ovat lisäksi seurakunnat 1,3 prosentin ja Kela 4,6 prosentin osuuksilla.

Vuonna 2019 valtion osuus kerätyistä veroista oli 63,3 prosenttia, kuntien 32,8 prosenttia, seurakuntien 1,3 prosenttia ja Kelan 2,6 prosenttia.

Kelan osuuden nousu johtuu erityisesti työnantajan sairausvakuutusmaksun nostamisesta vuodelle 2020. Vastaavasti kuntien osuuden nousua ja valtion osuuden laskua selittävät osana kuntien korona-tukipakettia tehty kuntien verovuoden 2020 yhteisöveron jako-osuuden nosto 10 prosenttiyksiköllä 32,13 prosentista 42,13 prosenttiin sekä myös kuntaryhmälle positiiviset henkilöasiakkaiden tuloveron verovuoden 2019 valmistuneen verotuksen mukaiset jako-osuusoikaisut ja verovuoden 2020 ennakkoperinnän jako-osuusmuutokset. Lisätietoa veronsaajien kesken jaettavista veroista voit lukea Veronsaajien palvelut -sivustolta (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Kuukausikohtaiset koonnit

Verohallinto keräsi tammikuussa 2020 veroja yhteensä 7 308 miljoonaa euroa

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammikuussa 3 286 miljoonaa euroa. Kasvua siinä oli 122 miljoonaa. Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Vuonna tammikuussa 2020 ennakonpidätyksiä kertyi 2 696 miljoonaa (+8,7%).

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Verohallinto keräsi helmikuussa 2020 veroja yhteensä 6 520 miljoonaa euroa

Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-helmikuussa 6 111 miljoonaa euroa. Kasvua siinä oli 62 miljoonaa (+1,0%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-helmikuussa ennakonpidätyksiä kertyi 5 091 miljoonaa (+8,5%).

Verohallinto keräsi maaliskuussa 2020 veroja yhteensä 5 272 miljoonaa euroa

Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-maaliskuussa 8 736 miljoonaa euroa. Kasvua siinä oli 184 miljoonaa (+2,2%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-maaliskuussa ennakonpidätyksiä kertyi 7 503 miljoonaa (+7,3%).

Verohallinto keräsi huhtikuussa 2020 veroja yhteensä 5 357 miljoonaa euroa

Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-huhtikuussa 11 484 miljoonaa euroa. Kasvua siinä oli 185 miljoonaa (+1,6%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-huhtikuussa ennakonpidätyksiä kertyi 9 984 miljoonaa (+5,8%).

Verohallinto keräsi toukokuussa 2020 veroja yhteensä 5 499 miljoonaa euroa

Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-toukokuussa 14 195 miljoonaa euroa. Laskua siinä oli 22 miljoonaa (-0,2%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-toukokuussa ennakonpidätyksiä kertyi 12 451 miljoonaa (+4,9%).

Verohallinto keräsi kesäkuussa 2020 veroja yhteensä 4 987 miljoonaa euroa

Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-kesäkuussa 16 864 miljoonaa euroa. Laskua siinä oli 33 miljoonaa (-0,3%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-kesäkuussa ennakonpidätyksiä kertyi 14 823 miljoonaa (+3,5%).

Kesäkuun arvonlisäveron bruttokertymän ja nettokertymän poikkeuksellisen suuri lasku selittyy sillä, että yritykset ovat voineet poikkeuksellisesti koronasta johtuen pyytää alkuvuonna 2020 maksamiaan arvonlisäveroja takaisin. Kesäkuussa näitä palautettiin noin 260 miljoonaa euroa.

Verohallinto keräsi tammi-heinäkuussa 2020 veroja yhteensä 41 353 miljoonaa euroa

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2019 Traficom keräsi sitä 1 150 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-heinäkuussa 19 766 miljoonaa euroa (+0,5 %). Palkoista, eläkkeistä ja etuuksista tehtävät ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-heinäkuussa ennakonpidätyksiä kertyi 17 561 miljoonaa euroa (+3,2 %).

Koronatilanteesta aiheutuneet talousvaikeudet sekä niiden perusteella yrityksille myönnetyt verojen helpotetut maksujärjestelyt ovat näkyneet tähän mennessä eniten arvonlisäveron kertymissä. Tammi-heinäkuussa arvonlisäveroa kertyi yhteensä 9 823 miljoonaa euroa (-11,5 %). Kesä- ja heinäkuun arvonlisäveron bruttokertymän ja nettokertymän poikkeuksellisen suuret laskut selittyvät sillä, että helpotettujen maksujärjestelyjen mukaisesti yrityksille voitiin palauttaa hakemuksesta takaisin niiden alkuvuonna maksamia arvonlisäveroja. Kesäkuussa näitä palautettiin noin 275 miljoonaa euroa ja heinäkuussa 85 miljoonaa euroa.

Myös yhteisöveron tammi-heinäkuun kertymät 3 156 miljoonaa euroa (-18,1 %) ovat koronatilanteesta johtuen selvästi viime vuotta pienempiä.

Verohallinto keräsi elokuussa 2020 veroja yhteensä 5 451 miljoonaa euroa

Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-elokuussa 21 810 miljoonaa euroa. Kasvua siinä oli 132 miljoonaa (+0,6%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-elokuussa ennakonpidätyksiä kertyi 20 207 miljoonaa (+3,3%).

Kesä- ja heinäkuun arvonlisäveron bruttokertymän ja nettokertymän poikkeuksellisen suuret laskut selittyvät sillä, että yritykset ovat voineet poikkeuksellisesti koronasta johtuen pyytää alkuvuonna 2020 maksamiaan arvonlisäveroja takaisin. Kesäkuussa näitä palautettiin noin 275 miljoonaa ja heinäkuussa noin 85 miljoonaa euroa.

Verohallinto keräsi syyskuussa 2020 veroja yhteensä 5 044 miljoonaa euroa

Verohallinto keräsi syyskuussa 2020 veroja yhteensä 5 044 miljoonaa euroa
Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-syyskuussa 23 672 miljoonaa euroa. Kasvua siinä oli 650 miljoonaa (+2,8%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-syyskuussa ennakonpidätyksiä kertyi 22 620 miljoonaa (+3,2%).

Kesä- ja heinäkuun arvonlisäveron bruttokertymän ja nettokertymän poikkeuksellisen suuret laskut selittyvät sillä, että yritykset ovat voineet poikkeuksellisesti koronasta johtuen pyytää alkuvuonna 2020 maksamiaan arvonlisäveroja takaisin. Kesäkuussa näitä palautettiin noin 275 miljoonaa ja heinäkuussa noin 85 miljoonaa euroa.

Verohallinto keräsi lokakuussa 2020 veroja yhteensä 5 771 miljoonaa euroa

Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-lokakuussa 26 347 miljoonaa euroa. Kasvua siinä oli 668 miljoonaa (+2,6%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-lokakuussa ennakonpidätyksiä kertyi 25 090 miljoonaa (+3,1%).

Kesä- ja heinäkuun arvonlisäveron bruttokertymän ja nettokertymän poikkeuksellisen suuret laskut selittyvät sillä, että yritykset ovat voineet poikkeuksellisesti koronasta johtuen pyytää alkuvuonna 2020 maksamiaan arvonlisäveroja takaisin. Kesäkuussa näitä palautettiin noin 275 miljoonaa ja heinäkuussa noin 85 miljoonaa euroa.

Verohallinto keräsi marraskuussa 2020 veroja yhteensä 6 136 miljoonaa euroa

Verohallintoon siirtyi Tullin keräämä maahantuonnin arvonlisävero tammikuun 2018 kohdekaudesta alkaen, mutta aikaisempien kohdekausien arvonlisävero maksetaan edelleen Tullille. Erityisesti Tullille kertyi arvonlisäveroa vuoden 2018 tammi- ja helmikuussa koska Verohallinnolle siirtyneen 1/2018 kohdekauden eräpäivä oli kuukausimenettelyssä olevilla (=suurin osa asiakkaista) maaliskuussa. Jotta arvonlisäverokertymät olisivat vertailukelpoisia, vuosien 2018 ja 2019 kertymiä kannattaa seurata yhteenlaskemalla Verohallinnon ja Tullin luvut.

Verohallinnon kertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja. Merkittävin muiden viranomaisten keräämistä veroista on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Vuonna 2018 Traficom keräsi sitä 1 193 miljoonaa euroa.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-marraskuussa 29 314 miljoonaa euroa. Kasvua siinä oli 1 022 miljoonaa (+3,6%). Esimerkiksi palkoista ja eläkkeistä tehtäviä ennakonpidätykset ovat henkilöasiakkaiden tuloveron merkittävin verolaji. Tammi-marraskuussa ennakonpidätyksiä kertyi 27 578 miljoonaa (+3,0%).

Kesä- ja heinäkuun arvonlisäveron bruttokertymän ja nettokertymän poikkeuksellisen suuret laskut selittyvät sillä, että yritykset ovat voineet poikkeuksellisesti koronasta johtuen pyytää alkuvuonna 2020 maksamiaan arvonlisäveroja takaisin. Kesäkuussa näitä palautettiin noin 275 miljoonaa ja heinäkuussa noin 85 miljoonaa euroa.