Verohallinnon tilastoja: Henkilöasiakkaiden tuloverot, veronpalautukset, jäännösverot ja veronsaajien osuudet verovuonna 2011

Tilastoja henkilöasiakkaiden tuloveroista, veronpalautuksista, jäännösveroista sekä veronsaajien osuuksista verovuonna 2011.

Tuloverot

Henkilöasiakkaille määrättiin verovuodelta 2011 ansiotuloveroja 24,3 miljardia euroa (+ 3,1 %) ja pääomatuloveroja 2,0 miljardia euroa (+ 12,9 %). Ansio- ja pääomatuloveroja maksoi yhteensä 4 232 371 henkilöä (+ 0,3 %).

Euromääräisesti tuloverot lisääntyivät yhteensä 963 miljoonaa euroa. Lisäyksestä ansiotuloverojen osuus on 733 miljoonaa euroa ja pääomatuloverojen osuus 229 miljoonaa euroa. Ansiotuloverojen 3,1 prosentin kasvu oli pienempi kuin ennakonpidätysten alaisten ansiotulojen 4,4 prosentin kasvu. Syynä tähän on lähinnä sairausvakuutusmaksuprosenttien huomattava alentuminen edellisvuodesta. Jonkin verran vaikutusta on myös valtion tuloveron veroperusteisiin tehdyillä muutoksilla.

Pääomatuloverojen nousu jatkui edellisvuodesta, tosin vuoden 2010 lähes kolmanneksen nousuun ei enää ylletty. Pääomatuloverojen kasvu selittyy enimmäkseen veronalaisten osinkojen, muiden kuin arvopaperien myynnistä saatujen luovutusvoittojen sekä metsätalouden pääomatulojen kasvulla. Mm. pörssiyhtiöiltä saatujen osinkojen veronalainen osuus kasvoi 23 prosenttia. Toisaalta pääomatuloveron kasvua ovat hillinneet arvopaperikaupan tappiot, jotka nousivat yli 90 prosenttia 1,4 miljardiin euroon.

Tilastotaulukot:

Veronpalautukset ja jäännösverot

Veronpalautuksia eli ennakonpalautuksia maksetaan 3,3 miljoonalle henkilölle (+ 0,5 %) yhteensä 2,3 miljardia euroa (+ 7,8 %). Keskimääräinen palautus on 685 euroa (+ 7,4 %).

Ennakonpalauksia ovat kasvattaneet vielä vuonna 2011 täysimääräisesti vähennyskelpoiset asuntolainojen korot, joiden määrä kasvoi lähinnä korkotason noususta johtuen 22,8 prosenttia. Myös kotitalousvähennysten euromäärän (+ 16,7 %) sekä luovutustappioiden (+ 84,7 %) kasvu heijastuvat ennakonpalautusten kasvuun.  Asiakkaat voivat vuoden aikana hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa verotuksessa vähennyskelpoisten kulujen vuoksi, mutta kaikki eivät tee sitä, ja saavat sen vuoksi ennakonpalautusta tai ainakin vähemmän jäännösveroja.

Jäännösveroja tulee maksettavaksi 741 tuhannelle asiakkaalle (- 0,5 %) yhteensä 1,0 miljardi euroa (+ 3,8 %). Keskimääräinen jäännösvero on 1 415 euroa (+ 4,4 %).

Jäännösveroja ovat kasvattaneet pääomatuloverojen lisääntyminen, toisaalta niiden määrää vähentävät samat tekijät, jotka lisäävät ennakonpalautuksia. Jäännösverojen kasvua hillitsevät myös henkilöasiakkaiden maksamat ennakon täydennysmaksut, jotka kasvoivat edellisvuodesta noin 130 miljoonaa euroa (+23 %).

Tilastotaulukot:

Veronsaajien osuudet tuloveroista

Verohallinto tilittää keräämänsä henkilöasiakkaiden tuloverot valtiolle, kunnille, Kansaneläkelaitokselle ja seurakunnille.

Henkilöasiakkaille määrätyistä tuloveroista on

  • valtion osuus 7,3 miljardia euroa (+ 5,8 %)  
  • kuntien osuus 16,4 miljardia euroa (+ 5,1 %)  
  • Kansaneläkelaitoksen osuus 1,7 miljardia euroa (- 12,8 %)  
  • seurakuntien osuus 870 miljoonaa euroa (+ 1,9 %).

Valtiolle tilitettävän määrän kasvu johtuu suurimmaksi osaksi pääomatuloverojen määrän 229 miljoonan euron kasvusta. Myös valtion saamat ansiotuloverot kasvoivat 167 miljoonaa euroa (3,3 %), mutta jäivät veroperustemuutoksien vuoksi alle ansiotulojen 4,4 prosentin kasvun. Kuntien kasvua vauhditti ansiotulojen kasvun lisäksi keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu (18,97 % -> 19,16 %).

Kansaneläkelaitokselle tilitettävien eurojen reilu väheneminen aiheutuu sairausvakuutusmaksuprosenttien alentumisesta. Kirkollisverojen alentumisen syynä on lähinnä kirkosta eroaminen, joka kuitenkin tasaantui huippuvuoden 2010 lukemista lähes puoleen.