Verovajeen määrittely ja kertyminen

Verohallinnon tavoitteena on kehittää realistinen, toistettava ja kansainvälisen tieteellisen arvioinnin kestävä verovajeen arviointimenetelmä. Työtä on tehty yhteistyössä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa ja Suomen tulokset myös annetaan kansainväliseksi vertailumateriaaliksi. Läpinäkyvyyden takaamiseksi laskentamenetelmä on julkisesti saatavilla.

Taustalla on kaksi isoa linjausta: Eduskunnan päätöksen mukaan hallituksen on raportoitava vuosittain verovajeesta. Harmaan talouden pienentäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista.

Verohallinto asetti vuonna 2013 työryhmän, jonka tehtäväksi tuli verovajeen määrittely ja uusien mittausmenetelmien kehittäminen vuosittaista arviointia varten. Työssä mukana ovat myös Valtiovarainministeriö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Tilastokeskus ja Tulli. Verohallinto ja Tulli tekivät keräämiensä verojen osalta erikseen verovajearviot.

Verovajeen määritelmä: Verovaje on kalenterivuoden lainmukaisen verokertymän ja todellisen verokertymän erotus.

Verovajeella kuvataan lainmukaisen verokertymän ja todellisen verokertymän välistä erotusta. Harmaa talous on tunnetuin verovajetta kerryttävä seikka, mutta sitä synnyttävät myös osaamattomuus, huolimattomuus, lakien tulkintaan liittyvät ongelmat sekä Verohallinnon asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden tekemät virheet verojen summissa tai aikatauluissa.

Verovajetta syntyy tahallisista laiminlyönneistä, osaamattomuudesta aiheutuvista virheistä sekä maksukyvyttömyydestä.

Ilmiönä verovaje on abstraktio, joka liittyy moniin muihin ilmiöihin: rajankäynti laillisen verosuunnittelun, verotuen ja verovajeen välillä ei ole aina yksinkertaista. Verovajeen suuruuden arviointiin liittyy lukuisia epävarmuutta tuovia tekijöitä. Mikä on arviointiin sopiva aineisto? Kuinka varmistetaan, ettei Verohallinnon toiminnan muutos vaikuta arvioon

Valtaosaltaan verot kerätään oikein. Verovajeen suuruutta pohdittaessa on aluksi määriteltävä se ajallisesti: millä ajankohdalla on verovajeen määrittelylle merkitystä? On ratkaistava, mikä on luotettava luku ja riittävä tarkkuustaso? Mistä hankitaan aineistoja ja miten niitä muokataan?

Verovajetta on hyödyllistä ajatella yhtenä indikaattorina muiden joukossa. Sen avulla voidaan tuoda lisäymmärrystä verotuksen kokonaisuudesta, veropohjaan sekä valtion ja kuntien tuloihin vaikuttavista tekijöistä ja varsinkin tuloihin liittyvistä ongelmista. Verovajearvioita voidaan hyödyntää suunniteltaessa lainsäädäntömuutoksia sekä kohdennettaessa Verohallinnon ohjausta ja valvontaa.

Verovaje kuvaa hallinnon ja verojärjestelmän tehokkuutta ja niiden onnistumista tavoitteissaan. Mitä pienempi verovaje on, sitä paremmin verot on peritty oikean suuruisina ja oikeaan aikaan niiltä, joilta ne lakien mukaan onkin tarkoitus kantaa. Onnistumiseen vaikuttavat muutkin seikat, esimerkiksi yleinen veronmaksumyönteisyys tai kielteiset asenteet verotusta kohtaan.