Veroparatiisiyhtiöiden käyttötapoja ja käytön laajuus Suomessa

Kuuluu kokonaisuuteen: Veroparatiisit

Artikkeli perustuu Verotus-lehdessä 4/2012 julkaistuun Hannu Kuortin asiantuntijakirjoitukseen "Veroparatiisit - veromuseoon kuuluvia luomuksia vai hyvinvointivaltioiden parasiitteja?".

Veroparatiisijärjestelyt voivat olla toteutukseltaan hyvin erilaisia, mutta niiden tavoitteet on pelkistettävissä kahteen pääluokkaan: 

  1. Suomessa veronalaisen tulon siirtäminen veroparatiisiin ja siten Suomen verotuksen ulkopuolelle joko kokonaan tai osittain
  2. Suomessa veronalaisen tulon pienentäminen veroparatiisiyhtiön kanssa tehtyjen oikeustoimien (todellisten tai näennäisten) avulla

Sijoitustoiminnan ja muiden Suomessa veronalaisten tulojen siirtäminen ulkomaille

Sijoitustoiminnassa veroparatiisiyhtiöitä voidaan käyttää todellisen toimijan peittämiseksi ja esim. verojen välttämiseksi Suomessa. Pelkästään luonnollisten henkilöiden harjoittamasta kansainvälisestä sijoitustoiminnasta kertyvistä tuloista on arvioitu kokonaisuutena jääneen Suomen verotuksen ulkopuolelle vuonna 2008 noin 700 miljoonan euroa. Niistä aiheutuneet laskennalliset veromenetykset olivat noin 195 miljoonaa euroa.

Sijoitustoiminta on nykyään kansainvälistä ja sähköinen toimintaympäristö antaa suuria mahdollisuuksia myös muille väärinkäytöksille kuin veronkierrolle. Tässä ei välttämättä tarvita veroparatiisiyhtiötäkään, mikäli käytetään ulkomaisen etävälittäjän palveluja tai ulkomaisen vakuutusyhtiön ns. salkkuvakuutusta.

Mikäli toimija operoi kansainvälisten markkinoiden kautta ja hyödyntää ulkomaista etävälittäjää, kiinnijäämisriski on kohtuullisen pieni. Tähän sisältyy riskejä muistakin väärinkäytöksistä kuin vain verojen välttäminen, kuten yhtiöiden intressipiirin sisällä tehdyt kaupat halutun tuloksen järjestämiseksi yhtiöiden kesken tai mahdolliset sisäpiiritiedon väärinkäyttötilanteet.

Veroparatiisiyhtiön avulla on myös mahdollista toimia Suomessa täysin laillisesti ja siirtää koko yritystoiminta tai muu vastaava sen nimiin. Verotuksellista hyötyä tällaisesta järjestelystä ei kuitenkaan juuri ole, mikäli noudattaa Suomen verolakeja. 

Idänkauppa

Idänkauppaan liittyy vaihtelevassa määrin veroparatiisiyhtiöiden käyttöä ja ainakin osassa tapauksista on kyse samalla korruptiosta. Idänkaupassa korruption tai ainakin sentyyppisen järjestelyn epäily on tavanomaista, ja tapauksia on tullut esille myös verovalvonnassa, vaikka näytön saaminen asiassa on varsin haasteellista. Maksujen ohjaaminen veroparatiisiyhtiölle myyntiprovisioiden muodossa tai sen nimissä suoritettu laskutus konsultoinnista on hyvin tyypillinen ilmiö. 

Näiden tapausten selvittämistä vaikeuttaa mahdollisen rikoksen tekopaikan selvittämisen ohella sen osoittaminen, että tietystä palvelusta maksettu hinta on ollut markkinaehdoista poikkeava, täysin perusteeton lasku tai sitten EVL 16 §:n 8. kohdan tarkoittama verotuksessa vähennyskelvoton lahjus tai sen luonteinen meno. Venäjällä monen käytännön asian hoitaminen on riippuvainen siitä, suostuuko maksamaan lahjoman luonteisen suorituksen vai ei. Korruption rakenteellisuus ja sen ”ikiaikainen” perinne tekevät sen kitkemisestä hankalaa. 

Lisäksi lahjusten antamisesta ja sen naamioimisesta on tullut Venäjällä hyvin kehittynyttä.  Kuvaavaa on, että Venäjällä yhtenä osana myyntitaidon koulutusta ja alan kirjallisuutta on lahjusten käyttöä koskevat osiot. Teon rikosoikeudellista moitittavuutta Suomessa ei poista se, että tämän ”likaisen työn” ulkoistaa Venäjällä paikalliselle konsultille.

Suomi on ollut kansainvälisten korruptiotutkimusten mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista, mutta vuoden 2007 eduskuntavaaliehdokkaiden rahoitukseen liittyvät tapaukset osoittivat, että tämä kuva ei välttämättä pidä paikkaansa. Eräänlainen ”rakenteellinen korruptio” on ollut niin tavanomaista, ettei sen todellista luonnetta ole ymmärretty.  Suomalaisia yhtiöitä koskevia korruptioepäilyjä rikostutkintoineen on ollut ja on tälläkin hetkellä vireillä useita, mutta varsinaisia tuomioita on tullut hyvin vähän.

Veroparatiisiyhtiön nimissä tehty perusteeton kululasku

Esim. 1990-luvulla ei ollut aivan harvinaista, että suomalaisten yhtiöiden kirjanpidosta löytyi veroparatiisiyhtiön nimissä tehtyjä perusteettomia kululaskuja. Laskutuksen peruste oli yleensä konsultointi, erilaiset muut palvelut, myyntiprovisiot yms.

Nykyään tällaisia laskuja ei yleensä löydy lukuun ottamatta edellä käsiteltyä idänkauppaa. Yhtenä syynä on mitä ilmeisimmin ollut se, että näihin laskuihin ovat verotarkastajat hanakasti puuttuneet ja niiden sijasta käytetään ns. puskuriyhtiöitä.

Laivanvarustustoiminta ym. merenkulkuun liittyvät toiminnot

Yksi verovalvonnassa esiin tullut veroparatiisiyhtiöiden käyttöalue on ollut laivanvarustustoiminta. Niiden verotukseen ei ole voitu soveltaa väliyhteisölakia, sillä toimiala on rajattu lain soveltamisalan ulkopuolelle. 

Siitä huolimatta  veroparatiiseihin rekisteröityjen yhtiöiden toimintaa on verotettu Suomessa, mikäli yhtiöille on muodostunut tänne kiinteä toimipaikka. Tyypillisesti kiinteän toimipaikan muodostuminen Suomeen on tapahtunut johtopaikan kautta, tunnetuin esimerkki tästä on 
KHO:n ratkaisu 1999/1031.

Siirtohinnoittelu ja muut intressiyhtiöiden väliset oikeustoimet

Kansainvälisten tutkimusten mukaan siirtohinnoittelu on merkittävin veroparatiisiyhtiöiden (väärin)käyttötapa maailmanlaajuisesti. Siirtohintakysymykset ovat myös Suomessa yksi verovalvonnan painopistealueista, mutta käsitellyissä tapauksissa ei yleensä ole ollut kysymys veroparatiiseihin rekisteröityjen yhtiöiden hyödyntämisestä. 

Suurilla konserneilla on toki omistuksessaan yhtiöitä eri puolilla maailmaa olevissa veroparatiiseissa. On myös selvää, että intressiyhtiöiden väliset oikeustoimet eri muodoissaan tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisissä suhteissa eri maiden verojärjestelmien eroja. Näistä voidaan mainita intressiyhtiöiden sisäiseen rahoitukseen liittyvät alikapitalisointitilanteet ja hybridi-instrumenttien avulla tavoiteltavat hyödyt perustuen eri maiden verosäännösten epäsymmetriaan (esim. moninkertaiset verovähennykset).

Varojen siirtäminen Suomen perintö- ja lahjaverotuksen ulkopuolelle

Verovalvonnassa on tullut viime aikoina esiin tapauksia, joissa on jätetty ulkomailla, kuten Sveitsissä tai Liechtensteinissa, olevia varoja ilmoittamatta perintöverotuksessa.

Verovelvollisstatuksen muuttaminen yleisestä rajoitetuksi verovelvolliseksi

Muissa Pohjoismaissa on tullut esille lukuisia tapauksia, joissa henkilö on ilmoittanut muuttaneenta maasta eikä ole antanut sen jälkeen veroilmoituksia ao. maahan, vaikka hän onkin tosiasiallisesti jatkanut asumistaan siellä ja olisi ollut edelleen yleisesti verovelvollinen. Suomessa ei ole vastaavia tapauksia tullut laajemmalti esille, mutta tähän ilmiöön liittyvä tosiasiallinen verovalvonta ei ole ollut välttämättä tehokasta.

Veroparatiisien käytön laajuus Suomessa

Suomalaisten veroparatiiseihin siirtämien varojen kokonaismäärän arviointi on hyvin hankalaa. Arviota ei pystytä tekemään edes Suomesta tehdyistä suorista siirroista saati sitten jonkun ei-veroparatiisivaltion kautta tehtyjen siirroista.

Verovalvontaan liittyvissä Pohjoismaiden välisissä yhteistapaamisissa ja koulutustilaisuuksissa on ilmennyt, että veroparatiisien käyttö on niin Ruotsissa, Norjassa kuin Tanskassa laajempaa kuin Suomessa. Tämä ei selity ainakaan pelkästään verovalvonnan tehokkuuden ja käytettävissä olevien valvontakeinojen tai -resurssien eroavuudesta, vaan kyse on mm. maiden välisistä varallisuuseroista ja yritystoiminnan kansainvälistymisen aste-eroista sekä siihen liittyvistä perinteistä. 

Toisaalta Suomessa saatetaan käyttää enemmän esim. maan sisäisen valvonnan katveessa toimivia yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden nimissä harjoitetaan muuta kuin yleishyödyllistä toimintaa. Tämän tyyppisiä esimerkkejä paljastui ns. vaalirahasotkun yhteydessä. Lisäksi suomalaisten omistuksessa on tuhansia Viroon rekisteröityjä yhtiötä, joista ainakin osa harjoittaa toimintaansa Suomessa ja joita käytetään veroparatiisiyhtiöiden tavoin. Yhtiöitä mainostetaan näyttävästi verovapaina yhtiöinä, sillä verovelvollisuus Suomeen edellyttää kiinteän toimipaikan muodostumista tänne.