Veroparatiisien torjuntakeinoja: Rahavirtojen kontrollointi

Kuuluu kokonaisuuteen: Veroparatiisit

Artikkeli perustuu Verotus-lehdessä 4/2012 julkaistuun Hannu Kuortin asiantuntijakirjoitukseen "Veroparatiisit - veromuseoon kuuluvia luomuksia vai hyvinvointivaltioiden parasiitteja?".

Keskeisessä asemassa veroparatiiseihin siirrettävien varojen tunnistamisessa on luottolaitosten kautta kulkevien rahavirtojen kontrolli. Suomessa on nykyään mahdollista saada transaktiopohjaista tietoa pankkien asiakkaiden tekemistä rahasiirroista. Tämä on parannus aiempaan tilanteeseen, mutta ei suinkaan ratkaise koko ongelmaa. Vertailutietotarkastusten avulla ei päästä kuitenkaan sellaiseen systemaattiseen tietojenkeruuseen ja kattavuuteen, jota tehokas valvonta edellyttäisi. 

Ruotsissa ja Norjassa on verohallinnoilla selvästi tehokkaammat keinot valvoa ulkomaista rahaliikennettä. Ruotsissa  luottolaitokset ovat velvollisia raportoimaan verohallinnolle kaikki vähintään 150 000 Ruotsin kruunun suuruiset rahasiirrot Ruotsista ulkomaille tai päinvastoin. 

Norjassa taas verohallinnolla on pääsy sikäläiseen valuuttarekisteriin, jossa on varsin kattavat tiedot ulkomaisesta rahaliikenteestä. Norjassa valuuttarekisteri sisältää mm. seuraavat tapahtumatiedot: 

  1. kaikki yli 5 000 Norjan kruunun arvoiset valuutanvaihtotapahtumat
  2. luottolaitosten raportoimat tiedot kaikesta ulkomaisesta rahaliikenteestä
  3. yli 25 000 kruunun suuruiset Norjassa myönnettyjen pankki- ja luottokorttien tapahtumat ulkomailla tai vastaavan suuruiset ulkomaiset korttitapahtumat Norjassa

Rahoja ja maksusuorituksia eri muodoissaan käsittelevät toimijat ovat avainasemassa rahanpesun torjunnassa ja heillä on epäilyttävien liiketapahtumisen osalta ilmoitusvelvollisuus Rahanpesun selvittelykeskukselle. 

Näiden tietojen käyttö on Suomessa tarkoin rajattu ja niitä voidaan käyttää vain rahanpesurikosten tutkintaan. Tiedoilla olisi kuitenkin käyttöä myös laajemmalti esim. verorikollisuuden tunnistamisessa ja torjunnassa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden vähentämisen toimintaohjelmaan sisältyy sen selvittäminen, voidaanko näitä tietoja jakaa laajemmalti eri valvontaviranomaisten käyttöön. Monessa maassa verohallinnolla on mahdollisuus päästä näihin tietoihin käsiksi ja esim. Irlannissa niiden avulla on paljastettu paljon verorikoksia.

Uudet maksuvälineet

Kun pankkisalaisuutta on maailmanlaajuisesti avattu ja viranomaiset päässeet aiempaa paremmin käsille veroparatiisiyhtiöiden omistus- ja edunsaajatietoihin, on vastavetona tälle havaittavissa erilaista tuotekehittelyä. Kun viranomaiset kykenevät aiempaa paremmin valvomaan esim. luottolaitosten välistä rahaliikennettä, käytetään muita menetelmiä varojen siirtämisessä. 

Esimerkkeinä näistä voidaan mainita erilaiset matkapuhelimen kautta tapahtuvat maksut, rahansiirtopalveluja tarjoavat yhtiöiden käyttö, pre-paid-tuotteet, verkkokaupan maksujen ohjaaminen suoraan veroparatiiseihin (offshore merchant account), pilvipankkitoiminta, jne. Lisäksi rahat saatetaan muuttaa kullaksi tai muiksi arvoesineiksi, joiden käyttö maksuvälineenä on vähemmän kontrolloitua kuin maksaminen käteisellä, pankin välityksellä tai luottokorteilla.