Asenteet veroparatiiseja ja verorikollisuutta kohtaan kiristymässä

Kuuluu kokonaisuuteen: Veroparatiisit

Artikkeli perustuu Verotus-lehdessä 4/2012 julkaistuun Hannu Kuortin asiantuntijakirjoitukseen "Veroparatiisit - veromuseoon kuuluvia luomuksia vai hyvinvointivaltioiden parasiitteja?". 

Veroparatiisien historiaa

Veroparatiisien syntyhistoria liittyy Yhdistyneen kuningaskunnan imperiumin ja Yhdysvaltain rikkaan yläluokan tarpeelle välttää verojenmaksu hyödyntämällä ulkomaille perustettuja alhaisen verotuksen lainkäyttöalueita. Sittemmin tämä anonymiteettisuoja ja tiukka pankkisalaisuus havaittiin hyviksi suojamuureiksi harjoittaa myös aivan muuta toimintaa kuin veronkiertoa. Kuvaan tulivat mukaan rahanpesu ja korruptio, mahdollisuudet välttää arvopaperi- ja pankkilainsäädännön tiukentuneet normit samoin kuin sisäpiirisäännökset.

Asennemuutosta veroparatiiseja kohtaan

Arvostettu norjalais-ranskalainen parlamentaarikko ja korruptio-oikeudenkäynneissä tunnetuksi tullut Eva Joly (EU) on kutsunut veroparatiisien käyttöä nykyajan kolonialismiksi. Myös Tax Justice Network -järjestön (taxjustice.net) edustajat ovat eri puheenvuoroissaan kritisoineet kovasti veroparatiisien käyttöä kehitysmaiden riistämiseen mm. monikansallisten yhtiöiden harjoittaman vääristyneen hinnoittelun avulla.

Veroparatiisien ympärillä vellonut keskustelu on saanut viime aikoina yhä kriittisempiä muotoja. Veroparatiisit ovat nimensä mukaisesti liitetty verojen välttämisen mahdollistavia alueita, mutta tiukan anonyymiteetin suojissa voi jättää noudattamatta ja kiertää paljon muitakin kuin vain verosäännöksiä. Yhtenä osatekijänä finanssikriisiin onkin pidetty juuri veroparatiisien suojissa tapahtunutta luottosääntelyn rikkomista. 

Talousvaikeudet eri puolilla maailmaa ja koko pankkijärjestelmän kestävyyttä koskevat epäilyt ovat johtaneet asennemuutokseen veroparatiiseja kohtaan ja esim. OECD:n ja G20-valtiot ovat tehneet erilaisia aloitteita väärinkäytösten torjumiseksi. Tosin näiden toimenpiteiden tosiasiallisesta vaikuttavuudesta on erilaisia käsityksiä. Eurooppaa koettelevan pankki- ja velkakriisin seurauksena myös EU on aktivoitunut asiassa. 

Viranomaisten yhteistyötä talousrikosten torjunnassa

OECD järjesti Roomassa 14 - 15.6.2012 laajan kansainvälisen ”Tax and Crime” -seminaarin (OECD), jossa korostettiin voimakkaasti poikkihallinnollista, eri viranomaisten yhteistyöhön perustuvaa lähestymistapaa talousrikosten torjunnassa. 

Suomessa  tämän tyyppistä yhteistyötä on tehty jo pitkään 1990-luvun puolivälistä alkaen. Yhteistyön kehittäminen on kuulunut olennaisena osana erityisiin harmaan talouden ja muun talousrikollisuuden torjuntaohjelmiin. Valtioneuvosto on hyväksynyt ohjelmat periaatepäätöksellään ja niiden konkreettisesta sisällöstä ovat vastanneet eri ministeriöiden alaisten viranomaisten edustajat. Parhaillaan on menossa järjestyksessään jo kuudes tällainen poikkihallinnollinen torjuntaohjelma, joka on voimassa vuoden 2015 loppuun asti sisältäen kaikkiaan 22 hanketta.

Euroopan unionin komissio antoi 27.6.2012 tiedoksiannon, jossa se nosti esiin eri keinoja torjua verorikollisuutta ja veroparatiisien käyttöä niiden tekovälineenä. Keinot voidaan jakaa kolmeen luokkaan: 

  1. veronkannon tehostaminen jäsenmaissa
  2. jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tiivistäminen
  3. yhtenäisen toimintapolitiikan luominen kolmansiin valtioihin nähden (kuten tietojenvaihdon ja yhteistyön lisääminen).  

EU on tämän jälkeenkin aktivoinut toimintaa tällä alueella. Lue lisää: