Automaattinen tietojenvaihto

Kansainvälisten sitoumustensa mukaisesti Suomi antaa automaattisesti muille maille verotusta koskevia tietoja henkilöistä ja yrityksistä ja saa vastaavia tietoja muilta mailta. Suomea velvoittavat mm. OECD-maiden yhteinen raportointistandardi CRS, EU:n direktiivimuutos DAC2 sekä FATCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa. Verohallinto hyödyntää saamiaan tietoja verovalvonnassa.

Ympäri maailmaa finanssilaitoksia on velvoitettu ilmoittamaan oman maansa verohallinnolle tietoja ulkomaisten henkilöiden ja yritysten tuloista ja varallisuudesta.

Eduskunnan hyväksymien lakien mukaisesti suomalaisten finanssilaitosten, kuten luottolaitosten, pankkien, vakuutusyhtiöiden, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden, on tunnistettava asiakkaidensa verotuksellinen asuinvaltio ja annettava Verohallinnolle vuosi-ilmoituksella asiakkaitaan koskevia vara- ja tulotietoja. Lisäksi asiakkaiden on pyydettäessä annettava finanssilaitoksille itsestään lisätietoja, jotta asiakkaiden verotuksellinen asuinvaltio voidaan määritellä. 

Verohallinto toimittaa nämä tiedot eteenpäin maihin, joiden kanssa sillä on sopimus tai muu sitoumus. Vastaavasti Suomi saa muilta mailta verotukseen vaikuttavia tietoja Suomessa asuvien henkilöiden ulkomailla olevista varoista. 
Tietojenvaihto tehostaa verovalvontaa ja vaikeuttaa veronkiertoa.

Tietoja yli sadasta maasta

Lisääntyneen valtioiden välisen automaattisen tietojenvaihdon taustalla on OECD:n kehittämä raportointistandardi CRS, joka toteutetaan EU:ssa direktiiviin perustuen (ns. direktiivimuutos DAC2). CRS-sopimukseen on jo sitoutunut yli sata maata. Suomella on lisäksi automaattista tietojenvaihtoa koskeva FATCA-sopimus Yhdysvaltojen kanssa. 

Automaattista tietojenvaihtoa Suomi on harjoittanut pitkään. Eniten kokemusta automaattisesta tietojenvaihdosta Suomella on muiden Pohjoismaiden kanssa.

Jokaisen yhä ilmoitettava ulkomaiset tulot veroilmoituksella

Kansainvälisen tietojenvaihdon lisääntymisen ansiosta Verohallinto saa aikaisempaa enemmän tietoja ulkomaisten finanssilaitosten suomalaisista asiakkaista ja esimerkiksi suomalaisten kontrolloimista ulkomaisista osakeyhtiöistä ja trusteista. 

CRS-sopimuksen pohjalta saatavia tietoja ovat muun muassa:

  • osingot
  • korot
  • myyntitulot
  • vakuutuksista saadut tulot
  • varat, kuten pankkitilin saldot.

Laajasta tietojensaannista huolimatta jokaisen, joka on Suomessa verovelvollinen, on ilmoitettava ulkomaiset tulonsa veroilmoituksella. Tämä johtuu siitä, että kansainväliset tiedot saadaan Suomeen vasta veroilmoitusten lähettämisen jälkeen.

Jos Verohallinto saa tietää asiakkaan ulkomaisista verotukseen vaikuttavista tuloista, niistä voidaan pyytää lisätietoja vielä verotuksen päättymisen jälkeenkin. Verohallinto voi oikaista verotusta asiakkaan vahingoksi, jos tuloja on jäänyt ilmoittamatta. Tulojen ilmoittamatta jättäminen voi myös johtaa rikossyytteeseen.

Tietojen määrä kasvaa vuosittain 

CRS-sopimuksen tietojenvaihdolle on maiden kesken sovittu siirtymäaika, jonka mukaisesti vaihdettava tietojen määrä kasvaa vuosittain. Suomeen saadaan ensimmäiset tiedot syyskuussa 2017, ja ne koskevat verovuotta 2016.

Tietoja vaihdetaan CRS-sopimuksen puitteissa seuraavasti:
 

Lisätietoa:

 

Sivu on viimeksi päivitetty 17.4.2017