Veronkantoa koskevat lait ovat muuttuneet vuoden 2017 alussa

Kuuluu kokonaisuuteen: Verotuksen muutoksia 2017

Uuteen veronkantolakiin sisältyy kaikkien Verohallinnon verojen ja maksujen kantamista, maksamista sekä perintää koskeva sääntely.

Uusi veronkantolaki tuli voimaan 1.1.2017. Samalla aiempi veronkantolaki ja verotililaki on kumottu sekä veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia uudistettu. Osa verotililain säännöksistä on muokattu ja siirretty uusiin lakeihin.

Veronkantolakiin tulee lisää muutoksia 1.11.2017. Lue lisää: Muutoksia verojen maksamiseen, palauttamiseen ja perintään.

Samassa yhteydessä Verohallinto siirtyy käyttämään uutta tietojärjestelmää. Käyttöönotto tehdään vaiheittain. Ensi vaiheessa suurin muutos asiakkaille on Verotili-palvelun korvautuminen OmaVero-palvelulla. Lue lisää OmaVerosta.

Verojen kantaminen on yhtenäisempää ja selkeämpää

Veronkantolakiin on koottu kaikki säännökset, jotka koskevat Verohallinnon keräämien verojen ja maksujen kantamista, maksamista sekä perintää.  Viivästysseuraamuksista säädetään kaikkien verolajien osalta veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa. Muutosten myötä menettelyt yhtenäistyvät.

Asiakkaalle lakimuutokset näkyvät esimerkiksi siten, että verotiliote korvataan yhteenvedolla ja veronkuittauksen sijaan säädetään palautusten käyttämisestä. Yhteenveto vastaa pääpiirteiltään verotiliotetta, mutta yhteenveto muodostetaan kalenterikuukausittain. Yhteenvedossa näkyy, mihin maksuja ja palautuksia on käytetty. Lisäksi yhteenvedossa on muun muassa tieto puuttuvista ilmoituksista sekä maksukehotus, jos veroja on maksamatta. Yhteenveto on nähtävillä OmaVerossa. Asiakkaan katsotaan saaneen yhteenvedon tiedoksi seitsemäntenä päivänä sen kalenterikuukauden päättymisestä, jolta yhteenveto on muodostettu. Yhteenvedon voi myös pyytää toimitettavaksi postitse.

Kaikkia asiakkaan Verohallinnolta saamia palautuksia voidaan käyttää jatkossa aiempaa laajemmin. Palautuksia voidaan edelleen käyttää asiakkaan omiin veroihin ja muihin asiakkaan vastuulla oleviin veroihin sekä verojen viivästysseuraamuksiin. Palautuksia voidaan lisäksi käyttää Verohallinnon muiden saatavien sekä toisen viranomaisen saatavien maksuksi. Maksujen ja palautusten käyttöjärjestys on säännelty yksityiskohtaisesti veronkantolaissa. Uuden tietojärjestelmän vaiheittaisen käyttöönoton vuoksi laissa on joukko säännöksiä, jotka määräävät käyttöjärjestyksestä eri verolajien välillä.

Uudessa veronkantolaissa on säännelty myös, että jos verolle on määrätty täytäntöönpanon kielto tai keskeytys muutoksenhaun ajaksi, vero on perintäkiellossa, eikä Verohallinto voi käyttää palautusta veron maksuksi. Jos täytäntöönpanon kielto tai keskeytys on tehty osittaisena – esimerkiksi omaisuuden ulosmittaus sallitaan, mutta myyntiä tai varojen tilitystä ei – maksun tai palautuksen käyttämiselle ei ole estettä. Asiakas voi halutessaan maksaa myös perintäkiellossa olevan veron tai osan siitä välttyäkseen enemmiltä viivästysseuraamuksilta.

Muutoksenhakuun muutoksia

Veronkannon päätösten muutoksenhaku on muuttunut siten, että myös veronkannon päätöksiin haetaan muutosta ensin verotuksen oikaisulautakunnalta. Veronkannon päätökset voivat koskea esimerkiksi maksujen ja palautusten käyttämistä sekä seuraamusten perimättä jättämistä. Perimättä jättämistä koskeviin päätöksiin ei aiemmin ole voinut hakea muutosta, mutta jatkossa muutoksenhakuoikeus laajenee myös näihin päätöksiin.

Verotukseen voi normaalisti hakea muutosta kolmen vuoden ajan, mutta veronkannon erillispäätökseen muutosta on haettava 60 päivän kuluessa sen tiedoksisaannista. Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohje.

Lisätietoja:

Sivu on viimeksi päivitetty 17.4.2017