Verohallinnon asiakastutkimus 2015

Verohallinnon asiakastutkimus 2015 kartoitti suomalaisten suhtautumista verojen maksamiseen ja Verohallinnon palveluihin. Tutkimuksessa kartoitettiin muun muassa suomalaisten käsityksiä verovilpistä ja harmaasta taloudesta. Tutkimuksen mukaan verojen maksamiseen suhtaudutaan edelleen myönteisesti ja sähköisten palveluiden arvostus on kasvussa.

Suomalaiset suhtautuvat verojen maksamiseen edelleen myönteisesti

Valtaosa (96 %) suomalaisista ajattelee, että verojen kerääminen on tärkeätä, koska sen avulla voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. 75 % vastaajista myös tunsi saavansa vastinetta maksamilleen veroille.

Suomalaisten veromyönteisyys, eli veronmaksuhalukkuus ja ymmärrys verojen maksamisen tärkeydestä, on edelleen vankkaa. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki (95 %, 2014: 95 %) kokivat verojen maksamisen kansalaisten tärkeäksi velvollisuudeksi. Lähes kaikkien (96 %, 2014: 95 %) mielestä verojen kerääminen on tärkeää hyvinvointivaltion ylläpidon kannalta ja 57 % vastaajista (2014: 53 %) kertoi että voisivat maksaa veroja jopa enemmän, jos he tietäisivät rahojen menevän itselle tärkeisiin tarkoituksiin.

Veroja kohtaan tunnettiin myös tyytymättömyyttä. 38 % vastaajista kertoi olevansa ainakin joskus vihainen tai turhautunut joutuessaan maksamaan omasta mielestään liian raskaita veroja. Yrittäjät ja viljelijät olivat keskimääräistä turhautuneempia verojen maksamiseen.

Verojen maksaminen koettiin mieluisampana silloin, kun maksajalla oli tunne että myös muiden osallistumisesta huolehditaan. Maksaminen koettiin vähemmän mieluisana silloin, kun vastaaja ei itse kokenut tarvitsevansa verovaroin ylläpidettäviä palveluita.

Sekä veronmaksuhalukkuus että tunne saadusta vastineesta kasvavat iän myötä. 65 vuotta täyttäneet ja vanhemmat suhtautuivat verotukseen kaikkein myönteisimmin.

Halukkuus maksaa veroja ja tunne hyvästä vastineesta nousi myös vastaajien koulutustason noustessa. Vastaajan tulotason ja veronmaksuhalukkuuden kanssa ei ollut samanlaista vastaavuutta kumpaankaan suuntaan.

Luottamus verottajan tasapuolisuuteen kasvanut

Suomalaisilla on vahva luottamus verottajaan. Valtaenemmistö (83 %, 2014: 82 %) oli vähintään melko vakuuttunut siitä, että Verohallinto antaa oikean verotuspäätöksen. Nyt useampi kuin vuosi sitten uskoo verottajan kohtelevan kaikkia tasapuolisesti (48 %, 2014: 42 %) ja harvempi ajattelee sen olevan kiinnostunut enemmän narauttamaan ihmiset vilpistä kuin auttamaan toimimaan oikein (37 %, 2014: 42 %).

Toisaalta Suomen verojärjestelmää moitittiin kohtuullisen vaikeaselkoiseksi (68 %, 2014: 73 %). Moni myös pitää Verohallinnon toimintatapoja byrokraattisina ja jäykkinä (77 %, 2014: 82 %).

Tutkimuksessa kysyttiin suomalaisten luottamuksesta verottajaan myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden asioinnin vaivattomuuteen ja kohtelun tasapuolisuuteen luotti yhä useampi. (Asioinnin vaivattomuuteen tulevaisuudessa luotti 73 %, 2014: 68 %, kohtelun tasapuolisuuteen luotti 61 %, 2014: 51 %)

Kiinnijäämisen riski pitää veronmaksajan kaidalla tiellä

Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mikä saisi kansalaiset toimimaan lainkuuliaisesti veroasioissa, sekä myös sitä, minkä syiden vuoksi he itse voisivat jättää osan veroista maksamatta.

Melkein yhdeksän suomalaista kymmenestä (87 %, 2014: 85 %) ajattelee, että merkittävä kiinnijäämisen riski ohjaa kansalaisia tehokkaasti lainkuuliaisiksi. Myös huijaamisesta annettavien rangaistusten koventamisella uskottiin olevan samanlainen vaikutus. Lisäksi selkeä enemmistö uskoo, että sekä asioinnin että veroilmoituksen tekemisen helppous ja vaivattomuus ohjaisivat käyttäytymistä oikeaan suuntaan.

Verovilppiin johtavia asioita kysyttäessä 45 prosentin (2014: 49 %) mielestä verovarojen käyttäminen vääriin asioihin voi johtaa vilppiin. Ratkaisuksi ehdotettiin eniten Verohallinnon viestinnän lisäämistä.

23 prosentin (2014: 22 %) mielestä pienet tulot ajavat vilppiin. 21 % (2014: 21 %) piti rangaistusten tasoa niin alhaisena, että kiusaus muodostuu suureksi.

Yli puolet suomalaisista kertoo tietävänsä veronkiertäjän

Harmaa talous oli suomalaisille tuttu ilmiö. Niukka enemmistö (52 %, 2014: 56 %) on vähintään jokseenkin vakuuttunut sitä, että monet pimittävät osan veroistaan ja 58 % (2014: 58 %) kertoi tietävänsä tai tuntevansa henkilön, joka on ostanut tavaraa tai palveluja ilman kuittia.

Yksimielisyys harmaan talouden kielteisestä vaikutuksesta yhteiskunnalle oli suuri. Kahden kolmasosan (67 %, 2014: 70 %) mielestä terve kilpailu yritysten välillä on vääristynyt harmaan talouden vuoksi. Vielä suurempi joukko (80 %, 2014: 81 %) vaati Verohallinnolle enemmän resursseja sen pyrkimyksiin torjua harmaata taloutta.

Kuitenkin suhtautuminen läheisen harrastamaan vilpistelyyn jakoi mielipiteitä. Vastaajista enemmistön (59 %, 2014: 57 %) olisi vaikea hyväksyä, jos joku lähipiiriin kuuluvista ostaisi tavaraa tai palveluja pimeästi. 12 % (2014: 12 %) ei puolestaan nähnyt pimeän työn tekemistä tai ilman kuittia ostamisessa ongelmallisena. Myös 15 % vastaajista (2014: 18 %) kertoi voivansa jättää tuloistaan osan ilmoittamatta jos kiinnijäämisen riski olisi pieni.

Verkkoasiointi kasvoi kaikissa ikäluokissa

Suomalaisista 85 % (2014: 74 %) on etsinyt tietoa vero.fi:stä ja 70 % (2014: 71 %) on käyttänyt Verohallinnon verkkopalveluita esimerkiksi veroilmoitukseen tai verokorttiin liittyvissä asioissa.

Ikä vaikuttaa edelleen asiointiin. 45 % veroasioita hoitaneesta 65 vuotta täyttäneestä on käyttänyt Verohallinnon verkkopalveluja, kun keskimäärin verkkopalveluja on käyttänyt 70 %. Verkossa asioivien ikäihmisten osuus on kuitenkin edelleen kasvanut.

Tutkimuksen toteutuksesta

Verohallinnon asiakastutkimus toteutettiin kesäkuussa 2015. Tutkimuksen toteutti tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina TNS Gallup Oy. Tutkimuksessa haastateltiin 1 052 vastaajaa ikävälillä 15–79 vuotta.