Verohallinnon asiakastutkimus 2014

Verohallinnon asiakastutkimus 2014 kartoitti suomalaisten suhtautumista verojen maksamiseen ja Verohallinnon palveluihin. Verojen maksamiseen suhtaudutaan edelleen myönteisesti ja sähköisten palveluiden arvostus on kasvussa.

Suomalaiset suhtautuvat verojen maksamiseen myönteisesti

Suomalaisten veromyönteisyys eli veronmaksuhalukkuus ja ymmärrys verojen maksamisen tärkeydestä on edelleen vankkaa. Kyselyyn vastanneista lähes kaikki (95 %) kokivat verojen maksamisen kansalaisten tärkeäksi velvollisuudeksi. Vuodesta 2010 tilanne on jonkin verran parantunut. Lähes kaikkien (95 %) mielestä verojen kerääminen on tärkeää hyvinvointivaltion ylläpidon kannalta.

Suomalaisista suurin osa maksaa veroja mielellään. Enemmistö (73 %) vastaajista koki saavansa veroilleen vastinetta (täysin samaa mieltä 27 %, jokseenkin samaa mieltä 46 %).

Verojen maksaminen koettiin kuitenkin myös turhauttavana. 38 % vastanneista kertoi olevansa turhautuneita verojen maksamiseen. Turhautuneimpia verojen maksuun ovat yrittäjät (50 %). Turhautumista koettiin huomattavasti myös niiden piirissä, jotka kokevat Verohallinnon menettelytavat byrokraattisiksi. Puolestaan veroasioinnin vaivattomaksi kokevat suhtautuivat verojen maksuun myönteisemmin kuin keskimäärin.

Yhdeksi tärkeimmistä veromyönteisyyteen vaikuttavista seikoista oli verojen käyttökohde. Tutkimuksen mukaan 52 % suomalaisista voisi maksaa enemmänkin veroja, jos ne menisivät maksajan kannalta tärkeisiin kohteisiin. Erityistesti opiskelijat, viljelijät sekä haastatelluista nuorin ikäluokka ajattelevat näin. 49 % vastaajista puolestaan kertoi voivansa jättää tulojaan ilmoittamatta, mikäli verorahoja tuhlattaisiin vääriin kohteisiin.

Suomalainen on kuuliainen veronmaksaja

Suomalainen on kuuliainen veronmaksaja: 85 % ei jättäisi tulojaan ilmoittamatta, vaikka kiinnijäämisriski olisi pieni.

85 % vastanneista ei hyväksy pimeän työn teettämistä tai palvelujen ostamista ilman kuittia. Kielteisimmin harmaaseen talouteen suhtautuvat viljelijät ja kaikkein suurituloisimmat.

Yrityksistä vain 4 % (2013: 8 %) katsoo, että yrityksissä yleensä suhtaudutaan myönteisesti kuitittomiin liiketoimiin. Vähintään melko yleisenä tällaisen toiminnan kuitenkin koki 16 % vastanneista yrityksistä (2013: 18 %).

Kysyttäessä mikä syy voisi aiheuttaa sen, että tuloja salattaisiin, 29 % ei salaisi tulojaan mistään syystä. Kahdessa nuorimmassa ikäryhmässä tulojen pienuus voisi aiheuttaa tulojen salaamista.

Eniten tulojen salaamista aiheuttaisivat verojen tuhlaaminen vääriin kohteisiin (49 %), tulojen vähäisyys (22 %) ja rangaistusten pienuus (21 %). Kiinnijäämisriskin vähäisyys saisi vain 15 % salaamaan tulojaan.

Verohallinnon palveluun ollaan tyytyväisiä

Kokonaisuutena henkilö- ja yritysasiakkaiden palvelukokemukset Verohallinnossa ovat erittäin hyvät. Henkilöasiakkaat ovat varsin tyytyväisiä palveluun asiointitavasta riippumatta. Sähköisessä asioinnissa 43 % oli erittäin tyytyväisiä ja 50 % melko tyytyväisiä siihen, kuinka asiat olivat hoituneet.

Henkilöasiakkaiden sähköisen asioinnin lisääntyminen teki loikan jo vuosien 2010 ja 2013 välillä. Verkkoasioinnin asema on edelleen vahvistunut. Pääasiassa verkossa asioineiden määrä on yli kaksinkertainen vuoden 2010 vastaavaan määrään verrattuna. Entistä harvemmat käyvät asioimassa verotoimistossa. Myös puhelinasiointi on vähentynyt: perinteistä asiointia suosivasta enemmistöstä on tullut neljässä vuodessa vähemmistö. Sähköistä asiointia asioinnin ykkösvaihtoehtona tulevaisuudessa pitävien osuus on kasvanut 20 prosenttiyksiköllä vuodesta 2010.

Vero.fi-sivustoa pidetään kaikkein sopivimpana tietolähteenä verotusta koskevissa asioissa. Valtaenemmistö arvostaa edelleen myös mahdollisuutta ottaa Verohallintoon yhteyttä puhelimitse. Nuorista puolestaan 38 % piti sosiaalista mediaa toivottavana informaatiokanavana.

Verohallinto koetaan luotettava, mutta ei aina tasapuolisena

Selvä enemmistö (84 %) kokee, että Verohallintoon voi luottaa. Verohallinnon toimintatavoista esitettyjen arvioiden yleissävy oli kautta linjan positiivinen. Kuitenkin samanaikaisesti vain 42 % vastaajista ajatteli, että verottaja kohtelee kaikkia tasapuolisesti. Tämä näkemys on hieman laskenut vuodesta 2010 (48 %). Oman verotuspäätöksen oikeellisuuteen sen sijaan luottaa 82 % vastaajista. Erityisesti nuorimmat ikäluokat luottavat päätösten oikeellisuuteen. Sen sijaan viljelijät (62 %) ja yrittäjät (72 %) suhtautuvat verotuspäätöksiin epäilevämmin.

Vastaajista 81 % koki Verohallinnon toiminnan byrokraattisena Tämä tunne on lisääntynyt vuodesta 2010 (71 %). Enemmistö (72 %) kokee, että erimielisyystilanteessa tavallinen kansalainen häviää Verohallinnolle (2010: 70 %). Uskomus verottajan ylivoimaisuuteen lain edessä myös vähensi selvästi veronmaksuhalukkuutta.

Enemmistö (73 %) kokee Suomen verojärjestelmän vaikeaselkoiseksi. Tämä tunne on vahvistunut voimakkaasti vuodesta 2010 (64 %). Viljelijöistä 100 % pitää verotusta vaikeaselkoisena. Sen sijaan yrittäjät eivät enää koe verotusta vaikeaselkoisemmaksi kuin mitä palkansaajat kokevat.

Tutkimuksen toteutuksesta

Verohallinnon asiakastutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2014. Tutkimuksen toteutti tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina TNS Gallup Oy ja siihen sisältyi kolme osa-aluetta: asennekysely (1 059 vastaajaa, ikävälillä 15–79 vuotta), henkilöasiakaskysely (1 009 Verohallinnon kanssa asioinutta vastaajaa) sekä yritysasiakaskysely (300 Verohallinnon kanssa asioinutta vastaajaa).