Tutkimus kotitalousvähennyksen käytöstä

Kari Niilola, Mikko Valtakari: Kotitalousvähennys. Kotitalousvähennys kotipalvelumarkkinoiden luojana ja työllisyyden lisääjänä. 2006 (Työpoliittinen tutkimus 310/2006)


Tiivistelmä

Kotitalouspalveluita tuetaan kotitalousvähennyksen tapaisilla järjestelmillä mm. Ranskassa, Tanskassa, Saksassa ja Belgiassa. Vähennysjärjestelmää käytetään näissä maissa laajasti, vaikka kotiremontit eivät niissä kuulu vähennysjärjestelmän piiriin kuten Suomessa. Eri maiden tukijärjestelmien tehokkuuden keskinäinen vertailu on hankalaa. Yhteistä eri järjestelmille on kuitenkin se, että niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ollaan onnistuttu kohtalaisen hyvin. Tämä on kuitenkin edellyttänyt suuria panostuksia järjestelmiin.

Suomessa kotitalousvähennystä käyttäneitä talouksia oli vuonna 2004 yhteensä 155.892, mikä on 6,6 prosenttia kaikista kotitalouksista. Verovähennysten määrä oli yhteensä 111,3 milj. euroa. Yli 90 prosenttia talouksista osti palvelut yrityksiltä. Talouksista 73 prosenttia osti remonttipalveluita ja 25 prosenttia siivouspalveluita. Vähennystä käyttäneistä kotitalouksista hoivapalveluita tai lastenhoitoa osti vain neljä prosenttia sekä piha- ja puutarhatöitä noin kolme prosenttia. Uutta mahdollisuutta ostaa palveluita omille vanhemmille ja isovanhemmille käytti hyväkseen vain kaksi prosenttia kaikista vähennystä käyttäneistä talouksista.

Kotitalousvähennystä hyväksikäyttäen kotipalveluita ostettiin vuonna 2004 yhteensä 457 milj. eurolla. Tästä remonttien osuus oli yli 90 prosenttia. Kotitalousvähennyksen laskennallinen työllisyysvaikutus vuonna 2004 oli n. 10.000 henkilötyövuotta (n. 12.100 työpaikkaa) ja nettomääräisesti (palveluita ei olisi hankittu ilman kotitalousvähennystä) vastaavasti yli 3.500 henkilötyövuotta (n. 4.600 työpaikkaa). Remonttien osuus oli nettomääräisistä henkilötyövuosista 84 prosenttia (työpaikoista 70 prosenttia) ja siivouspalveluiden vastaavasti 14 prosenttia (työpaikoista 26 prosenttia). Kotitalousvähennyksellä aikaansaadut työpaikat ovat markkinaehtoisia, eikä niillä ole syrjäyttämisvaikutuksia muiden työpaikkojen suhteen.

Kotitalousvähennys on osoittautunut kustannustehokkaaksi keinoksi luoda työpaikkoja. Kansantaloudellisesti tarkasteltuna kotitalousvähennyksellä luodut työpaikat maksavat itsensä takaisin. Kotitalousvähennyksellä on myös muita taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia, jotka näkyvät mm. pimeästi tehdyn työn vähenemisenä, yhteiskunnallisen työnjaon tehostumisena, naisten työmarkkina-aseman parantumisena, taloutta aktivoivan kulutuksen lisääntymisenä sekä kotitalouksien oman työnteon ja vapaa-ajan lisääntymisenä. Kotitalousvähennyksen merkittävänä ja pysyvänä kokonaisvaikutuksena ja lisäarvona voidaan pitää myös sitä, että se on aktivoinut kotipalveluihin uudenlaista kysyntää satojen miljoonien eurojen verran sekä ainakin siivouspalvelujen osalta käynnistänyt kokonaan uudet palvelumarkkinat.

Mikäli kotitaloudet saisivat verovähennyksen oston yhteydessä välittömästi, se lisäisi todennäköisesti palveluiden ostamista huomattavasti. Vähennysjärjestelmän edullisuus tunnetaan varsin huonosti. Kotitaloudet haluaisivat ostaa vähennyksellä myös ATK- ja digipalveluita, pito- ja juhlapalveluita, muuttopalveluita sekä hoivapalveluiden yhteydessä kampaamo- ja parturipalveluita sekä ateriatoimituspalveluita. Puolet talouksista ostaisi kotitalouspalveluita luontaisetuna, mikäli työnantaja palveluita tällä tavalla tarjoaisi. Yrityskyselyn mukaan työnantajista yli neljäsosa olisi valmis tarjoamaan työntekijöilleen kotitalouspalveluita luontaisetuna.

Mikäli kotitalousvähennysjärjestelmän vaikuttavuutta kotipalvelualoilla halutaan edelleen laajentaa, tulisi kehittämistoimia kohdentaa vähennyksen käyttöä ja kotipalveluiden kysyntää lisääviin toimiin, ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuutta edistäviin toimiin sekä kotipalvelualan yritysten liiketoimintaan liittyvien erityishaasteiden ratkaisemiseen.


Yllä oleva teksti on tiivistelmä tutkimuksesta:
Kotitalousvähennys (LTT-Tutkimus Oy)
Työpoliittinen tutkimus 310/2006 (http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt310.pdf)