Kuitinantovelvollisuus – usein kysyttyä

1 Miten suuren rangaistuksen kuitintarjoamisvelvollisuuden laiminlyönnistä voi saada?

Laiminlyöntimaksun määrä on vähintään 300 euroa ja enintään 1  000 euroa. Laiminlyöntimaksun suuruutta arvioitaessa on otettava huomioon menettelyn laatu ja toistuvuus sekä sen tavaran tai palvelun arvo, jota kuitintarjoamisvelvollisuuden laiminlyönti koskee.

2 Milloin kuittia ei tarvitse antaa?

Lakia ei sovelleta:

  1. automaatista tapahtuvaan myyntiin
  2. arpajaislainsäädännössä tarkoitettuun toimintaan
  3. markkina- ja torikauppaan ulkotiloissa, lukuun ottamatta alkoholijuomien vähittäismyyntiä ja anniskelua
  4. sähköiseen kaupankäyntiin, laskun maksamiseen ja muihin sellaisiin maksutilanteisiin, joissa ostaja voi itsenäisesti maksaa tavaran tai palvelun ilman elinkeinonharjoittajan läsnäoloa.

3 Poistaako kuitintarjoamisvelvollisuus harmaata taloutta?

Kuitinantovelvollisuus on tärkeä askel harmaan talouden torjumisessa. Verohallinnon näkemyksen mukaan samaan aikaan olisi kuitenkin kannattanut ottaa käyttöön tyyppihyväksytyt kassakoneet, jotka ovat vähentäneet merkittävästi käteisellä toimivien alojen harmaata taloutta Ruotsissa. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittelee parhaillaan asiaan liittyvän lainsäädännön tarpeellisuutta.

4 Miten tuloja yleisimmin salataan?

Työvoimavaltaisilla toimialoilla tavanomainen harmaan talouden muoto on tulojen kirjaamatta jättäminen eli ohimyynti. Ohimyynnillä tarkoitetaan tällöin pääosin yksityishenkilöiden ostamien tavaroiden tai palveluiden käteismaksuja, joita ei asianmukaisesti viedä yrityksen kirjanpitoon.

5 Miten tulonsalausta voidaan torjua?

Jokainen voi torjua tulonsalausta pyytämällä aina kuitin ostoksistaan.

OECD on esittänyt listan harmaan talouden torjunnan toimenpiteistä, joihin kuuluvat muun muassa:

  • viranomaisten yhteinen harmaan talouden torjuntastrategia ja henkilöstön koulutus
  • tiedotusohjelmat kaikille osapuolille toiminnan rikollisuudesta ja seurauksista
  • lainsäädännön pitäminen ajan tasalla kassajärjestelmien tarkastamiseksi ja tutkimiseksi
  • kassajärjestelmien manipulointiohjelmien hallussapidon, valmistamisen, asentamisen, käytön ja myymisen kriminalisointi.

6 Miten voin valittaa laiminlyöntimaksun määräämisestä?

Oikaisua voi vaatia laiminlyöntimaksun määränneeltä valvontaviranomaiselta. Oikaisuvaatimuksesta tehtyyn päätökseen voi puolestaan hakea muutosta valittamalla Hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

7 Onko kassakone pakollinen?

Kassakone ei ole pakollinen. On olemassa myös muita teknisiä laitteita kuitin antamiseen ja kuitin voi antaa myös käsin kirjoittamalla.

8 Mitä tietosisältöä kuitissa pitää olla?

Kuitissa tulee olla elinkeinoharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tynnus, kuitin antamispäivämäärä ja tunnistenumero, myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji sekä tavaroista tai palveluista suoritettu maksu arvonlisäveroineen ja verokantoineen. Vero.fi/muistakuitti -sivulta löytyy mallikuitti.

9 Mikä on kuitissa oleva tunnistenumero?

Tunnistenumero on kuitin juokseva numero, jolla tosite voidaan yksilöidä. Samalla varmistutaan tositteiden juoksevuudesta ja siitä, ettei kuitteja ole jätetty tuloutuksen yhteydessä kirjaamatta.

10 Voiko kuitin kirjoittaa käsin?

Kuitin voi kirjoittaa myös käsin.

11 Onko kuitti pakko kirjoittaa, vaikkei asiakas haluaisi kuittia?

Yrityksen ja elinkeinonharjoittajan on aina tarjottava kuitti käteiskaupassa asiakkaalle automaattisesti. Kuitti voidaan tarjota myös sähköisesti vastaanotettavassa muodossa. Asiakas voi halutessaan kieltäytyä vastaanottamasta kuittia, jolloin kuittia ei tarvitse myöskään tulostaa.  Maksutapahtuma on osa yrityksen tuloutusjärjestelmää ja tulee täten merkitä aina kirjanpitoon.

12 Onko kuitti aina oltava mukana kirjanpidossa vai riittääkö, että maksutapahtuma on kirjattu kirjanpitoon?

Jos kuitti annetaan kassakoneella, kassakoneen myyntiraportit liitetään kirjanpitoon tositteiksi. Jos kuitti annetaan muulla tavoin, maksukuittien jäljennöskappaleet liitetään kirjanpitoon.

13 Tuleeko kuittia tarjota markkinoilla, jos myynti tapahtuu kuitenkin sisätiloissa esimerkiksi messukeskuksessa, mutta samassa tapahtumassa tapahtuu myyntiä myös ulkotiloissa? Entä onko ulkona toimivasta siirrettävästä kioskista myytäessä tarjottava kuitti? Mitä tarkoitetaan ulkotiloissa tapahtuvalla tori- ja markkinamyynnillä?

Ulkotiloissa kassakoneiden käyttö voi olla epävarmaa ja hankalaa sääolosuhteiden ja myyntitilojen varustelun suhteen. Kuitenkin alkoholijuomien anniskelu ja vähittäismyynti ulkotiloissa kuuluu lain soveltamisen piiriin. Sisätiloissa tapahtuvassa myynnissä kuitti tulee antaa asiakkaille. Kioskin ei katsota toimivan ulkotiloissa torilla taikka markkinoilla, jos käytössä on pysyvä rakennus ja toiminta on jatkuvaa. Kioski voi olla siirrettävä. Tällöinkin kuitti on tarjottava.

Tori- ja markkinamyynnillä tarkoitetaan torilla tai vastaavalla alueella tapahtuvaa tavaroiden tai palvelujen myyntiä. Tilapäiset kojut ja telttakatokset puretaan aina illalla, kun toriaika päättyy. Markkinoilla tarkoitetaan lyhytaikaisia tilaisuuksia torimyyntiä vastaavissa olosuhteissa. Ne järjestetään etukäteen määriteltyinä ajankohtina, joko kerran tai muutaman kerran vuodessa. Ulkotiloissa tapahtuvat festivaalit ja muut ulkotapahtumat rinnastetaan tori- ja markkinamyyntiin, jolloin asiakkaille ei tarvitse antaa kuitteja.

Monilla yrityksillä on erityisesti kesäaikaan myyntiä liiketilojen pihapiirissä. Tavallista myös on, että asiakkaiden maksut myös pihapiirimyynnistä peritään liiketiloissa. Näissä tilanteissa ei ole kyse ulkotiloissa tapahtuvasta tori- tai markkinamyynnistä, joten tällöin asiakkaille tulee antaa kuitti käteisellä tai maksukorteilla maksettaessa.

14 Miten tulee toimia tilanteessa, jossa yhtä kassakonetta käyttävät eri toiminimet?

Maksukuitissa tulee näkyä sen yrityksen tiedot ja Y-tunnus, joka myy palvelut ja tuotteet asiakkaille. Samaa kassakonetta käyttävien yritysten välillä saattaa olla erilaisia liiketoiminnan järjestelyitä. Asiakkaiden maksut tulevat samaan kassakoneeseen, mutta ne jaetaan yrittäjien kesken, esimerkiksi henkilön nimen perusteella. Lisäksi yrittäjien kesken on solmittu sopimus vuokra- ja muiden kulujen jaosta.

15 Pitääkö kuitti antaa, jos tuntipalkkainen ravintolan ovimies tai portsari saa itse pitää narikkamaksun? Entä jos ravintola pitää maksun? Tuleeko itsenäisinä yrittäjinä toimivien ovimiesten tarjota kuittia saaduista tipeistä tai narikkamaksuista, jotka annetaan vapaaehtoisesti?

Narikkamaksuista pitää antaa kuitti asiakkaalle, kun ovimies on ravintolan henkilökuntaa. Jos ovimies on itsenäinen yrittäjä, tilikauden liikevaihto tulee ottaa huomioon. Edellytys on, että tilikauden liikevaihto on yli 8 500 euroa. Myös vapaaehtoisesti annetuista tipeistä kuuluu antaa kuitti, koska itsenäisen yrittäjän kaikkia tuloja verotetaan EVL:n mukaan.

16 Onko kuitti tarjottava, jos yleishyödyllinen yhteisö on saanut vapautuksen tuloveron suorittamisesta?

Kyllä, kuitti on tarjottava asiakkaille elinkeinotoimintaan kuuluvassa käteiskaupassa myös silloin, kun Verohallinnolta on saatu vapautus tuloveron suorittamisesta (voimassaoleva veronhuojennuspäätös). Yleishyödyllisten yhteisöjen on annettava asiakkailleen kuitti elinkeinotoiminnassa, silloin kuin tilikauden liikevaihto ylittää 8 500 euroa.