Verohallinnon ja kaupunkiorganisaatioiden yhteistyö harmaan talouden torjunnassa

Verohallinto tekee yhteistyötä kaupunkien kanssa harmaan talouden torjumiseksi. Kaupunkiyhteistyö on osa harmaan talouden torjuntatoiminnon toteuttamaa uudenlaista ennalta ehkäisevää toimintaa. Tavoitteena on auttaa kaupunkeja kehittämään heidän omaa valmiuttaan tunnistaa ja torjua harmaata taloutta kaupungin eri toiminnoissa.

Verohallinnon yhtenä tavoitteena on nostaa harmaan talouden torjunta muiden lakisääteisten velvoitteiden valvonnan rinnalle ja osaksi kaupunkien toimintastategiaa.

Harmaan talouden ja korruption ennaltaehkäisy, tunnistaminen ja paljastamisen tehostaminen ovat osa viranomaisten yhteistä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelmaa vuosille 2016–2020.

Mikäli kaupunki- tai kuntaorganisaationa kiinnostuit yhteistyöstä, ole yhteydessä:

  • Tommi Lehtinen, ylitarkastaja p. 029 513 0162
  • sähköposti:etunimi.sukunimi(a)vero.fi

Mitä yhteistyöhön kuuluu?

Yhteistyössä annetaan tukea kaupunkien oman toiminnan arviointiin harmaan talouden näkökulmasta ja käydään läpi toimintaan liittyviä riskejä. Havaitut ongelmakohdat käydään läpi miettien, miten niihin voidaan jatkossa puuttua.

Yhteistyössä selvitetään muun muassa kaupunkien hankintoihin liittyviä menettelyitä ja ohjeita harmaan talouden torjunnan näkökulmasta:

  • Onko harmaan talouden torjunta osa strategiaa?
  • Miten harmaan talouden torjuntaa on ohjeistettu?
  • Miten kaupunki toteuttaa omavalvontaa ohjeiden noudattamisesta?
  • Miten mahdollisia väärinkäytöksiä ja sidonnaisuuksia valvotaan?

Korruption tunnistamiseen liittyvät indikaattorit ja havainnot sekä sisäisten väärinkäytösten valvonta ja ennaltaehkäisy ovat osa yhteistyötä. Yhteistyössä on ollut mukana myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto, jonka toiminta painottuu erityisesti kartellien torjuntaan hankinnoissa.

Yhteistyöhön kuuluu myös kaupungin henkilöstön kouluttaminen tunnistamaan harmaan talouden ilmenemisen erilaisia muotoja. Koulutus antaa paremmat valmiudet tunnistaa harmaan talouden toimijoita erityisesti hankintojen yhteydessä sekä korruptioon viittaavia indikaattoreita. Koulutuksen jälkeen henkilöstöllä on myös selkeä käsitys tekijöistä, jotka voivat viitata kartelliin, miten hankintamenettelyjen avulla voi ennaltaehkäistä kartellien toimintaa ja miten kartellihavaintojen kanssa tulisi toimia.

Lisätietoa kartelleista on Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivulla.

Harmaan talouden torjunnassa käytössä olevia keinoja

Harmaan talouden torjuntaan ja väärinkäytösten valvontaan on panostettu kaupungeissa monin eri tavoin. Hyvin toimivassa mallissa on:

  • selkeästi nimetty tietyt tahot, joiden vastuulla on huolehtia organisaatiossa harmaan talouden torjunnasta ja jotka koordinoivat näihin liittyviä kokonaisuuksia eri yksiköiden kanssa
  • turvattu riittävät resurssit ja kehittää sisäistä valvontaa, jonka tehtäviksi voi määritellä ohjeistuksen lainmukaisuuden ja oikeellisuuden valvonnan sekä huolehtia, että ohjeita noudatetaan käytännössä
  • organisaation toiminnan kehittämiseen sitoutunut johto, joka yhdessä positiivisen asenteen kanssa edistää harmaan talouden torjuntaa: ilman johdon tukea on vaikea vaikuttaa asioihin, vaikka tahtotilaa kehittämiseen olisi.

Kaikissa kaupunkiorganisaatioissa ei ole ollut erikseen harmaan talouden torjuntaan liittyviä ohjeita, vaan ohjeet on laadittu pääasiassa hankintalain sekä tilaajavastuulain vaatimusten mukaan.

Hankinta- ja tilaajavastuulaki määrittelevät tiettyjä velvoitteita tilaajaorganisaatiolle. Näiden velvoitteiden soveltamiseen on mahdollista liittää käytäntöjä harmaan talouden torjumiseksi esimerkiksi organisoinnin, työmenetelmien ja erilaisten vaatimusten muodossa.

Toimivia käytäntöjä

Parhaiten toimivia harmaan talouden torjuntaa koskevia käytäntöjä voi olla erillisessä ohjeessa tai osana hankintaohjetta. Hyväksi todettuja käytäntöjä ovat:

Sopimuskumppanin seuranta sopimuskauden aikana

  • Mikäli kaupungilla on pitkiä sopimuksia (jopa useita vuosia kestäviä), tällöin hyvänä käytäntönä vaaditaan uudet selvitykset velvoitteiden hoidosta määräajoin. Esimerkiksi tilaajavastuulaki vaatii, että selvitykset voivat olla enintään 12kk vanhoja.
  • Tilaajavastuulaki edellyttää selvitysten hankkimista ennen sopimuksen tekoa. Kuitenkin harmaan talouden torjunnassa häiriöt saattavat ilmentyä vasta sopimuksen teon jälkeen. Tilanteissa, joissa sopimuskumppanin toiminnassa tapahtuu muutos ja toimintaa yritetään jatkaa uudella yrityksellä tai siirtää toiselle yritykselle, tulisi vaatia uudet tilaajavastuulain selvitykset ja tarvittaessa tehdään uusi kilpailutus. Myös erilaisissa sopimuspohjissa voi olla lausekkeita sopimuksen irtisanomisen perusteista tapauksissa, joissa häiriöitä ilmenee sopimuksen voimassaolon aikana.

Poikkeavat rahansiirrot

  • Harmaan talouden toimet voivat ilmetä myös poikkeavista rahansiirroista. Tehostetut valvontatoimet esimerkiksi laskujen maksuun liittyen ovat tärkeitä tilinumeroiden vaihdostilanteissa. Esimerkiksi laskutuksen siirtoa toiselle yritykselle ei tule sallia ilman luotettavia selvityksiä.

Ketjuttamisen rajoittaminen

  • Varsinkin rakennusalalla on yleisesti käytössä ns. ketjutuksen rajoitukset sopimusteitse eli edelleen ketjutuksen rajoittaminen (hyväksyttämismenettely) tai ketjutuskielto. Haasteena on valvoa ja nostaa esiin piiloketjutusta. Yksittäistapausten kautta voidaan tehdä havaintoja. Erityisesti rakennustyömaiden tarkastusten yhteydessä saattaa myös rakennuttajalle välittyä tieto piiloketjutuksesta.

Pienempien hankintojen seuranta

  • Toimivana on koettu käytäntö, jossa myös hankintarajan alittavista hankinnoista kirjataan perusteet hankintajärjestelmään eli miten tarjouksia on verrattu ja miten kyseinen toimittaja on valittu.

Hankintapäätöksen hyväksyy useampi kuin yksi henkilö

  • Hyvä menettely on, että vähintään kaksi eri henkilöä on mukana päättämässä hyväksyttävistä hankintasopimuksista. Sama henkilö ei voi tilata ja hyväksyä tai valmistella ja tehdä päätöstä hankinnasta. Suositeltavaa olisi, ettei sama henkilö olisi vuosikausia päättämässä hankinnoista tietyssä asemassa (henkilökierto).

Sisäinen vihjekanava

  • Valitettava tosiasia on, että väärinkäytöksiin syyllistyviä henkilöitä voi löytyä jokaisesta organisaatiosta, myös julkishallinnossa. Väärinkäytösten raportointiin tulisi olla käytössä oma sisäinen vihjekanava, jossa on mahdollista antaa havainto tiedoksi nimettömänä. On tärkeää, että havaintojen käsittelyyn on ennalta sovitut menettelyt, jotka dokumentoidaan ja joiden toteutumista valvotaan.

Osa keinoista vaatii myös tilaajana toimivan kaupunkiorganisaation suorittamaa valvontaa siitä, noudatetaanko erikseen edellytettyjä asioita. 

Hankinnoissa huomioitavaa

Hankintayksiköissä voidaan hyödyntää Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä harkinnanvaraisten poissulkemisehtojen arvioimiseksi. Velvoitteidenhoitoselvityksen avulla voidaan muodostaa kokonaiskuva sopimuskumppanin toiminnasta, taloudesta, velvoitteiden hoidosta ja kytköksistä. Selvitystä voidaan käyttää esimerkiksi arvioitaessa, onko yritys laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa Suomen tai sijoittautumismaansa veroja tai sosiaaliturvamaksuja. Selvitystä voi käyttää ainoastaan ennen sopimuksen tekemistä eli sopimusaikaiseen valvontaan sen käyttö ei ole mahdollista.

Kaupungit voivat tilata hankintapäätöstensä tueksi asiakasluokittelun sopimuskumppaneistaan Harmaan talouden selvitysyksiköstä. Asiakasluokittelut ovat anonyymeja ja pääsääntöisesti julkisia. Asiakasluokittelussa hankintaorganisaatiot saavat tilastotietoa mm. sopimuskumppaneidensa rekisteröinneistä ja velvoitteidenhoidosta, esimerkiksi verovelkojen kokonaismääristä.

Asiakasluokittelusta, aineiston toimittamisesta sekä aikataulusta tulee erikseen sopia ottamalla yhteyttä Harmaan talouden selvitysyksikköön sähköpostitse: asiakasluokittelu(a)vero.fi.

Havainnot ja impulssit tiedoksi Verohallintoon

Verohallinnolla on käytössä vihjetietolomake, jonka avulla kuka tahansa voi antaa anonyymisti vihjetietoa veroasioissa väärin toimivista yrityksistä ja henkilöistä sekä muista harmaan talouden ilmiöistä.

Tyypillisiä sopimuskumppania koskevia havaintoja voivat olla esimerkiksi:

  • epäselvä tai epätavallinen osapuoli
  • uudet (juuri perustetut) ja lyhyen elinkaaren yritykset
  • mikäli samat henkilöt esiintyvät useiden eri yritysten yhteys- tai vastuuhenkilöinä ja yritykset vaihtuvat usein.

Sopimuksiin tai laskutuksiin liittyviä indikaattoreita voivat olla:

  • puutteellinen dokumentointi
  • toteutuneet toimet eivät vastaa sopimuksen sisältöä
  • pyrkimys kirjata sopimusehtoihin tavanomaisesta poikkeavia kohtia
  • poikkeavat maksujärjestelyt esimerkiksi siten, että maksut päätyvät riskivaltioon (korkean pankkisalaisuuden valtioon), käytetään välittäjää tai maksut päätyvät eri maahan kuin missä osapuolet sijaitsevat.

Esimerkki: Sopimuskumppanina toimiva yritys on tehnyt tilapalvelulle erilaisia huoltotoimenpiteitä kaupungin omistamiin kiinteistöihin. Laskutuksen yhteydessä yritys pyytää ohjaamaan osan laskutuksen maksatuksesta ulkomaiselle tilille. Maksujen ohjaaminen toiselle tilille voi liittyä harmaaseen talouteen ja sillä saatetaan peitellä todellisen tulon määrää ohjaamalla varoja ohi kirjanpidon toiselle tilille. Myös tämän tyyppiset havainnot voidaan antaa tiedoksi Verohallintoon vihjetietolomakkeen kautta.

Uutiset kaupunkiyhteistyöstä: