Suomalaiset kokevat verojen maksamisen tärkeäksi kansalaisvelvollisuudeksi

30.10.2017

Suomalaisten asenteet verojen maksamiseen ovat entistä myönteisempiä. Verohallinnon elo-lokakuussa 2017 teettämän asennetutkimuksen mukaan 79 % suomalaisista maksaa veronsa mielellään. Luku on noussut neljässä vuodessa peräti 10 prosenttiyksikköä. Tutkimukseen vastaajista 96 % pitää verojen keräämistä tärkeänä, koska siten voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Vastaajista 93 % kertoo maksavansa verot ja mätkyt ajallaan.

Verohallinto on kehittänyt asiakaspalveluaan ja neuvontaansa pitkäjänteisesti. Vastaajista 85 % kokee, että Verohallinto kannustaa ohjeillaan ihmisiä toimimaan oikein, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 79 %. Verohallinnon palveluita käyttäneistä 80 % on tyytyväisiä saamaansa palveluun.

– Olemme tunnistaneet asiakastarpeita ja kehittäneet prosessejamme. Asennetutkimuksen tulokset kertovat osaltaan siitä, että olemme tehneet oikeita asioita ja että käytännön työ toimii, kertoo Verohallinnon palveluasiantuntija Janne Myyry.

Tutkimus osoittaa myös, että suomalaisten asenteet veronkiertoa kohtaan ovat tiukentuneet: vastaajista 46 % ei pitänyt mitään tutkimuksessa luetelluista syistä riittävän hyvänä jättää veroja maksamatta. Vuonna 2015 vastaava luku oli vain 33 %. Lisäksi vuonna 2015 vastaajat mainitsivat keskimäärin 2,6 syytä riittävinä verojen maksamatta jättämiseksi, nyt vain 2,1 syytä. Harvempi siis jättäisi veroja maksamatta, ja nekin jotka jättäisivät, mainitsivat vähemmän syitä maksamatta jättämiselle. 19 % vastaajista koki, että veroja on helppo kiertää, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 24 %.

Tekemistä kuitenkin riittää vielä. Lähes kaksi viidestä vastaajasta (39 %) kokee olevansa usein vihainen ja turhautunut maksamiensa verojen määrästä. Lisäksi 70 % vastaajista kokee verojärjestelmän vaikeaselkoiseksi. Luottamus Verohallintoon on sen sijaan noussut kahdessa vuodessa 3 prosenttiyksikköä 85 %:iin.

Julkisen sektorin kuva parantunut kokonaisuudessaan

Tutkimuksessa kysyttiin myös asenteista koko julkista sektoria kohtaan. Vastaajista 57 %:lla on myönteinen kuva Suomen julkisesta sektorista. Tulos on noussut kahdessa vuodessa 5 prosenttiyksikköä. Erityisesti nuorimmalla ikäryhmällä (15–24-vuotiaat) on myönteinen kuva Suomen julkisesta sektorista. Tässä ryhmässä 67 % vastasi kuvan Suomen julkisesta sektorista olevan myönteinen. Sama ikäryhmä pitää julkisen hallinnon toimintatapoja selvästi vähiten jäykkinä ja byrokraattisina.

Noin kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastaajista (70 %) kokee Verohallinnon edelleen byrokraattiseksi, vaikka osuus onkin vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa. Koko julkisen hallinnon toiminnan kohdalla luku on 80 %.

– Byrokraattisuuden leima kuulunee lainsäädännöllä ohjattuun julkishallinnon toimintaan. Toisaalta asiakastyytyväisyydessä tulokset ovat todella korkeat. Kenties asenteet kumpuavatkin enemmän mielikuvista, mutta aidoissa kohtaamisissa olemme onnistuneet vähentämään jäykkyyden ja byrokraattisuuden kokemusta, Myyry toteaa.

Tutkimuksen toteutti Verohallinnon toimeksiannosta IROResearch Oy. Tutkimuksessa haastateltiin 1 000 vastaajaa ikävälillä 15–74 vuotta tietokoneohjatuin puhelinhaastatteluin elo-lokakuussa 2017. Verohallinto on teettänyt vastaavia tutkimuksia kahden vuoden välein, viimeksi vuonna 2015.

Lisätietoja medialle:

Palveluasiantuntija Janne Myyry, 029 512 5205

Sivu on viimeksi päivitetty 30.10.2017