Avainsanat:

Verotuksessa sovellettavat korot

Antopäivä
4.7.2008
Diaarinumero
1122/345/2008
Voimassaolo
1.7.2008-31.12.2008
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (237/08) 2 § 2 momentti

Verotukseen vaikuttaa kaksi eri korkoa – peruskorko ja viitekorko. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut.

Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuoliskoksi vahvistettua viitekorkoa. Nyt ilmoitettavaa viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2009–31.12.2009. Vuoden 2008 loppuun saakka verotuksessa sovelletaan Suomen Pankin ajalle 1.7.–31.12.2007 vahvistamaa viitekorkoa. 2009 loppuun saakka voimassa olevat viitekorkoon perustuvat korkoprosentit selviävät tämän tiedotteen lopussa olevasta taulukosta.

Peruskorko

Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 4,75 prosenttia ajalle 1.7.2008-31.12.2008. Tätä ennen peruskorko on ollut 1.1.2008-30.6.2008 4,75 prosenttia ja 1.7-31.12.2007 4,25 prosenttia.

Peruskoron suuruista korkoa käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:

1. Peruskoron suuruista korkoa on perittävä

  • osakaslainasta, jota ei ole tuloverolain 53a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi.
  • työsuhdelainasta (tuloverolaki 67 §). Veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan korkoetu työsuhteen perusteella saadusta lainasta siltä osin kuin lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin peruskorko.

2. Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (laki elinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).

Viitekorko

Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.2008–31.12.2008 on 4,5 prosenttia. Viitekorko vaikuttaa palautuskorkoon, jäännösveron korkoon, maksettavaan yhteisökorkoon, veronlisäykseen ja viivekorkoon. Nyt ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan verotuksessa 1.1.2009–31.12.2009.

Palautuskorot

Palautuskorko on em. viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, joten vuonna 2009 palautuskorko on 2,5 prosenttia. Palautuskorko lasketaan luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien veronpalautuksille helmikuun 1. päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun. Palautettava yhteisökorko lasketaan veroilmoituksen viimeistä jättöpäivää seuraavasta päivästä palautuskuukautta edeltävän kuukauden loppuun.

Veronpalautuksille maksettava korko on kaikille verovelvollisille, niin luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille kuin yhteisöille ja yhteisetuuksille, samansuuruinen. Samaa korkoprosenttia käytetään myös arvolisäveron, kiinteistöveron, varainsiirtoveron sekä perintö- ja lahjaveron palautuksissa. Palautuskorko on verovapaata tuloa.

Jäännösveron korot

Luonnollisilta henkilöiltä ja kuolinpesiltä peritään jäännösveron korkoa, jos heidän hyväkseen luettavat ennakkoverot eivät riitä verojen suoritukseksi. Jäännösveron korko on sama kuin palautuskorko eli 2,5 prosenttia vuonna 2009. Siltä osin kuin jäännösvero ylittää 10 000 euroa jäännösveron korko on viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 6,5 prosenttia. Verovuoden 2008 jäännösveroille lasketaan korkoa 1.2.2009 alkaen jäännösveron ensimmäiseen eräpäivään.

Jäännösveron korko maksuunpannaan vain siltä osin kuin se ylittää 20 euroa. Verovuoden 2008 jäännösverosta korkoa peritään vasta, kun jäännösveron määrä ylittää noin 950 euroa. Välttyäkseen jäännösveron korolta asiakkaan tulee maksaa 31.1.2009 mennessä ennakon täydennysmaksua vähintään erotus, joka saadaan vähentämällä jäännösveron määrästä noin 950 euroa. Koron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua 1.2.–1.10.2009 välisenä aikana. Lisätietoa Henkilöasiakkaan ennakon täydennysmaksu

Maksettava yhteisökorko

Yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta peritään maksettavaa yhteisökorkoa, jos niille määrättävä vero on suurempi kuin hyväksi luettavat ennakkoverot. Maksettava yhteisökorko on em. viitekorko lisättynä 2 prosenttiyksiköllä eli 6,5 prosenttia vuonna 2009. Yhteisökoron voi välttää kokonaan maksamalla lopullisen veron ja maksettujen ennakoiden erotuksen suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymiskuukauden lopusta lukien. Yhteisökoron määrää voi alentaa maksamalla täydennysmaksua viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä. Maksettava yhteisökorko ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Viivästyskorot

Myös verotuksen viivästyskorot on sidottu Suomen Pankin ilmoittamaan viitekorkoon. Viivekorkoa peritään maksuunpannulle verolle, jonka maksaminen viivästyy. Viivekoron suuruus on viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä eli 11,5 prosenttia vuonna 2009. Oma-aloitteisesti maksettavien verojen (esimerkiksi arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten) viivästymisen vuoksi laskettava veronlisäys on niin ikään 11,5 prosenttia vuonna 2009.

Viivästysseuraamuksia on maksettava säädetyn maksupäivän jälkeen suoritettavalle oma-aloitteiselle verolle. Veronlisäystä peritään myös jälkiverotuksen ja ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin perustuvan verotuksen oikaisun yhteydessä. Viivekorko ja veronlisäys ovat aina vähintään kolme euroa. Ne eivät ole verotuksessa vähennyskelpoisia.

Viivekoron ja veronlisäyksen määrän laskemisessa auttaa Vero.fi -sivujen viivekorkolaskuri. 

Verotuksen korot vuosina 2008 ja 2009

Korko Peruste 2008 2009
Palautuskorko viitekorko - 2 % 2,5 % 2,5 %
Palautettava yhteisökorko viitekorko - 2 % 2,5 % 2,5 %
Jäännösveron korko: 10 000 euroon asti viitekorko - 2 % 2,5 % 2,5 %
Jäännösveron korko: yli 10 000 euron  osalta viitekorko + 2 % 6,5 % 6,5 %
Maksettava yhteisökorko viitekorko + 2 % 6,5 % 6,5 %
Viivekorko viitekorko + 7 % 11,5 % 11,5 %
Veronlisäys viitekorko + 7 % 11,5 % 11,5 %


Ylijohtaja Juha Lindgren

Ylitarkastaja  Kari Aaltonen