Avainsanat:

Peruskorko ja viitekorko ovat laskeneet

Antopäivä
3.9.2009
Diaarinumero
760/345/2009
Voimassaolo
1.7.2009 – 31.12.2009
Valtuutussäännös
Laki Verohallinnosta (237/08) 2 § 2 momentti

Verotukseen vaikuttaa kaksi eri korkoa – peruskorko ja viitekorko. Viitekoron ilmoittaa Suomen Pankki. Verotuksessa sovelletaan aina edellisen vuoden loppupuoliskoksi vahvistettua viitekorkoa. Suomen Pankin ilmoittama viitekorko ajalle 1.7.2009–31.12.2009 on 1 prosentti. Verohallinto antaa myöhemmin ohjeen viitekorosta ja eräistä sen perusteella määräytyvistä verotuksessa vuonna 2010 sovellettavista koroista. Verohallinnon ohjeessa Dnro 120/345/2009, 6.2.2009 on kerrottu verotuksessa vuonna 2009 sovellettavista, viitekorkoon perustuvista koroista. Kyseiset korkoprosentit ovat voimassa vuoden 2009 loppuun saakka.

Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron puolivuosittain. Peruskorkoprosentti on verotuksessa voimassa saman ajan, jolle Valtiovarainministeriö on sen vahvistanut. Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 1,75 prosenttia ajalle 1.7.2009–31.12.2009. Tätä ennen peruskorko on ollut 1.1.2009–30.6.2009 5,00 prosenttia ja 1.1.2008–31.12.2008 4,75 prosenttia.

Peruskoron suuruista korkoa käytetään verotuksessa seuraavissa tilanteissa:

1. Osakaslainasta on perittävä peruskoron suuruista korkoa, jos lainaa ei ole tuloverolain 53a §:n mukaisesti luettu osakkaana olevan luonnollisen henkilön pääomatuloksi. Korkoa on siten perittävä lainasta, joka

  • on maksettu takaisin saman verovuoden aikana,
  • on annettu ennen 3.4.1998,
  • on annettu sellaiselle osakkaalle, jonka omistusosuus tai äänimäärä yksin tai yhdessä perheenjäsenten kanssa on alle 10 prosenttia.

2. Työsuhdelainasta (TVL 67 §) on perittävä peruskoron suuruista korkoa; korkoetu katsotaan veronalaiseksi ansiotuloksi siltä osin, kuin se alittaa peruskoron.

3. Ns. negatiivisen pääoman koron laskemisessa. Elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisestä liikkeestä, ammatista tai elinkeinoyhtymästä nostettujen yksityisottojen johdosta syntynyttä negatiivisen oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla, jonka suuruus on peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä (laki elinkeinotulon verottamisesta 18 § 2 momentti).

Apulaisjohtaja Anneli Kukkonen
Ylitarkastaja Nina Degerman