Avainsanat:

Päätös kiinteistöverotuksesta 2012

Voimassaolo
Toistaiseksi

Kiinteistöverotuspäätökseen on merkitty veronalaiset kiinteistöt, niiden arvot ja kiinteistöveron määrä sekä veroprosentti, jonka mukaan vero on laskettu.

Verotuspäätökseen liittyy selvitysosa, jossa on verotusarvon ja kiinteistöveron laskentaan vaikuttavat tarkemmat tiedot. Kiinteistöt on yksilöity kiinteistötunnuksella.

Kiinteistöverotuspäätöksen liitteenä on ilmoitusosa, jolla voi ilmoittaa kiinteistötiedoissa tapahtuneet muutokset. Lomakkeen ilmoitusosaan on täytetty valmiiksi henkilötiedot ja enintään neljän kiinteistön kiinteistötunnus. Verotuspäätöksessä ja selvitysosassa ovat kuitenkin kaikkien verotuksen kohteena olevien kiinteistöjen kiinteistötunnukset.

Ilmoitusosan täyttöohje on verotuspäätöksen liitteenä erillisenä tiedotteena.

Ilmoitusosa

Jos kiinteistötiedot ovat muuttuneet vuoden 2011 aikana, muutoksista on annettava erillinen selvitys viimeistään 8.5.2012 tai 15.5.2012 ellei selvitystä muutoksista ole annettu jo aikaisemmin. Selvitys annetaan ilmoitusosalomakkeella. Lomakkeen etusivulle kohtaan Viimeinen palautuspäivä, on merkitty päivä, johon mennessä tiedot on viimeistään annettava. Ilmoitusosaa ei tarvitse palauttaa, jos kiinteistötiedot eivät ole muuttuneet vuoden 2011 aikana tai jos tiedot on ilmoitettu jo aikaisemmin.  

Jos verotuksessa on tapahtunut selvä virhe, voit pyytää myös sen korjaamista ennen verotuksen päättymistä joko puhelimitse tai kirjallisesti. Kirjallisen korjauspyynnön voit tehdä ilmoitusosalomakkeella. Jotta ehdimme käsitellä korjauspyynnöt ennen verotuksen päättymistä, ilmoitusosa on hyvä palauttaa siihen merkittyyn viimeiseen palautuspäivään mennessä.

Huomaathan, että kiinteistöverotuksen 2012 tiedot perustuvat 31.12.2011 tilanteeseen. Vuoden 2012 aikana kiinteistötiedoissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta vuoden 2012 kiinteistöveroon, eikä ilmoitusosaa tarvitse näiden muutosten vuoksi palauttaa.

Selvitysosa

Voit tarkistaa kiinteistöä koskevat tiedot selvitysosasta, johon on merkitty kiinteistön verotusarvon ja kiinteistöveron laskentaan vaikuttavat tiedot. Maapohja- ja rakennustietojen lisäksi selvitysosasta ilmenee myös, miten ja minkä arvojen perusteella verotusarvo lasketaan. Selvitysosaan on merkitty myös maapohjaan ja rakennukseen sovelletut veroprosentit sekä kiinteistöjen käyttötarkoitukset, joiden perusteella veroprosentit on määrätty. Jos kaikki kiinteistöt eivät ole mahtuneet lomakkeen kääntöpuolen selvitysosaan, tiedot jatkuvat lomakkeen etusivulla sen alaosassa vasemmalla.

Selvitysosan tietosisältöä selvitetään seuraavassa erikseen maapohjan ja rakennusten osalta.

I Kiinteistötunnus

Kohtaan on merkitty kiinteistön yksilöivä kiinteistötunnus tai määräalatunnus.

Jos kiinteistö muodostuu eri tavoin arvostettavista alueista, kiinteistö on jaettu verotusarvon laskemista varten osiin. Esimerkiksi osa kiinteistön maapohjasta voi olla rakennusmaata, osa puistoaluetta ja osa kiinteistöverosta vapaata maatalousmaata ja metsää. Verotuspäätöksen selvitysosassa kiinteistön osan tunnistaa kiinteistötunnuksen jälkeen lisätystä K-kirjaimesta ja siihen liittyvästä osanumerosta. Verotuspäätökseen ja selvitysosaan ei ole merkitty kiinteistöverosta vapaiden kiinteistön osien tietoja, kuten esimerkiksi maatalous- ja metsämaan tietoja.

Kiinteistötunnuksen alapuolelle on merkitty kiinteistön nimi tai osoite sen mukaan, kumpi niistä on Verohallinnon tiedossa.

II Maapohjan tiedot

Omistussuhde

Kohtaan on merkitty kiinteistön omistussuhde sen mukaan, onko kyseessä omistus-, vuokra- vai hallintaoikeus kiinteistöön.

Osuutenne kiinteistöstä

Kohtaan on merkitty omistusosuuden suuruus yhteisesti omistetusta kiinteistöstä. Osuustietoa ei ole merkitty, jos kiinteistöllä on vain yksi omistaja.

Kaavatieto

Kohtaan on merkitty kaavoitusta koskeva tieto, jos kiinteistö on asemakaava-, ranta-asemakaava- tai yleiskaava-alueella tai kiinteistö sijaitsee ei-kaavoitetulla alueella. Jos tieto kaavoituksesta puuttuu, verotuspäätöksen selvitysosaan ei ole merkitty kaavoitustietoa.

Rantatieto

Kohtaan on merkitty tieto siitä, onko kiinteistöllä oma ranta tai rantaoikeus. Jos kiinteistöltä puuttuu rantatieto, verotuspäätöksen selvitysosaan ei ole merkitty rantatietoa.

Pinta-ala/rakennusoikeus

Kohtaan on merkitty pinta-ala, jonka mukaan maapohjan verotusarvo on laskettu. Jos kuitenkin verotusarvon laskentaperusteena on käytetty tontin rakennusoikeutta, selvitysosaan on merkitty myös rakennusoikeuden määrä.

Aluehinta

Aluehinta on Verohallinnon ohjeiden mukainen tonttineliömetrin/kerrosneliömetrin käypä arvo alueella, jossa kiinteistö sijaitsee. Jos verotusarvo on laskettu pinta-alan mukaan, tähän kohtaan on merkitty aluehinnan neliömetriarvo. Jos verotusarvo on laskettu rakennusoikeuden mukaan, verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty kerrosneliömetrin arvo.

Tavoitearvo

Verotusarvoksi vahvistetaan Verohallinnon päätöksen (1361/2011) mukaan enintään 73,5 prosenttia aluehinnasta. Tätä arvoa sanotaan tavoitearvoksi, ja se osoittaa sen enimmäismäärän, johon verotusarvo neliömetriä tai kerrosneliömetriä kohti voi nousta suhteessa aluehintaan.

Verovuoden hinta

Tämä hinta on vuoden 2011 maapohjan verotusarvon laskennassa käytetty verotusarvo neliömetriä tai kerrosneliömetriä kohden. Jos verovuoden hinta ei ole vielä tavoitearvossa, sitä nostetaan vuosittain. Noston suuruus riippuu tavoitearvon ja edellisen vuoden hinnan suhteesta. Tavoitearvoa alempi verovuoden hinta johtuu yleensä siitä, että aluehinta on noussut, mutta suurten vuotuisten muutosten välttämiseksi vastaavaa nousua ei heti siirretä verovuoden hintaan.

Verotusarvoa alennettu

Jos maapohjan verotusarvoa on alennettu esim. tavanomaista suuremman tonttikoon perusteella haja-asutusalueella, verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty alennettu verotusarvo ja se, miten alennus on laskettu.

Maapohjan kiinteistöveroprosentti ja tieto maapohjan käytöstä

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty kiinteistöveroprosentti, jonka mukaan vero maapohjasta on määrätty. Vero määrätään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan kaikista muista maa-alueista paitsi yleishyödyllisten yhteisöjen yleisessä ja yleishyödyllisessä käytössä olevien rakennusten maapohjista ja rakentamattomista rakennuspaikoista, jos kunnanvaltuusto on vahvistanut niille eri veroprosentin. Jos maapohjan vero on määrätty muun kuin yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, selvitysosaan on merkitty tieto siitä, missä käytössä maapohja on.

III Rakennuksen tiedot

Rakennukset on merkitty selvitysosaan rakennustyypeittäin, esimerkiksi pientalo, talousrakennus jne. Rakennukset on myös numeroitu.

Valmistunut

Kohtaan on merkitty rakennuksen valmistumisvuosi. Jos rakennuksessa on sen valmistumisen jälkeen tehty perusparannuksia tai huomattavia kunnossapitotöitä ennen 1980-luvun puoltaväliä, niiden vaikutus verotusarvoon on otettu huomioon muuttamalla valmistumisvuotta myöhemmäksi ikäalennusten alentamiseksi. Tästä syystä vanhemmilla rakennuksilla selvitysosassa näkyvä valmistumisvuosi voi olla eri kuin todellinen valmistumisvuosi. 1980-luvun lopulla verotusarvon laskentaohjelmia on muutettu siten, että ikäalennusten laskentavuosi on erillisenä tietona, eikä valmistumisvuotta tämän vuoksi enää muuteta.

Aloittamispäivä

Rakentamisen aloittamispäivä on merkitty selvitysosaan vain, jos rakennus on ollut keskeneräinen vuoden 2011 lopussa.

Peruskorjausvuosi

Peruskorjausvuodeksi on merkitty verohallinnon tiedossa oleva rakennuksen peruskorjausvuosi. Katso myös kohta "Valmistunut".

Ikäalennusten laskentavuosi

Yleensä ikäalennukset lasketaan rakennuksen valmistumisvuodesta. Jos kuitenkin rakennuksessa on sen valmistumisen jälkeen tehty perusparannuksia tai huomattavia kunnossapitotöitä, niiden vaikutus rakennuksen arvoon otetaan huomioon ikäalennusta alentamalla siten, että ikäalennusten laskentavuodeksi katsotaan myöhempi vuosi kuin valmistumisvuosi. Jos ikäalennukset on laskettu myöhemmästä ajankohdasta kuin valmistumisvuodesta, tähän kohtaan on merkitty myöhempi vuosi.

Pinta-ala/tilavuus

Rakennuksen verotusarvo lasketaan joko pinta-alan tai tilavuuden perusteella valtiovarainministeriön rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista antaman asetuksen (1159/2011) mukaan. Pinta-ala ja tilavuus lasketaan ulkomittojen perusteella. Kaikkien asuinrakennusten (kuten omakotitalojen, kesämökkien ja kerrostalojen) verotusarvo lasketaan aina pinta-alan mukaan. Myös talousrakennusten (kuten autotallin, varaston ja saunan) verotusarvo lasketaan pinta-alan mukaan. Pinta-alalla tarkoitetaan rakennuksen kokonaisalaa.

Pinta-ala/tilavuus kohtaan on merkitty pinta-ala tai tilavuus sen mukaan, kumpaa laskentaperustetta on käytetty.

Rakennuksen ominaisuustiedot

Rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksessa mainitut, verotusarvon laskentaan vaikuttavat rakennuksen perusarvoa korottavat ja alentavat ominaisuustiedot on merkitty kunkin rakennuksen kohdalle erikseen, jos niitä on. Tällaisia tietoja ovat rakennuksen pinta-alan ja tilavuuden lisäksi mm. rakennuksen varusteet, kuten esimerkiksi sähkö, vesijohto ja viemäri, ilmastointi sekä hissi. Myös kerrosten lukumäärä, rakennuksen muoto ja rakennustapa (kevytrakenteinen / pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu / talviasuttava) sekä muut vastaavat tiedot vaikuttavat verotusarvon laskentaan rakennustyypin mukaan.

Jäljempänä kohdassa IV Esimerkkejä, on kerrottu tarkemmin miten toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten varusteet on merkitty selvitysosalle.

Neliöhinta/kuutiohinta

Kohtaan on merkitty rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksen mukaan laskettu, rakennuksen ominaisuustiedoilla korjattu perusarvo/neliömetri. Jos verotusarvo on laskettu tilavuuden mukaan, kohdassa on ominaisuustiedoilla korjattu perusarvo/kuutiometri.

Vapaa-ajan asunnon varusteet

Vapaa-ajan asunnon verotusarvoon vaikuttaa mm. rakennuksen varustetaso, kuten esim. kuisti, sähkö, wc, vesijohto ja viemäri. Jos rakennuksessa on ollut tällaisia varusteita, varusteet ja niiden arvot on merkitty selvitysosaan.

Jälleenhankinta-arvo

Kohdassa on rakennuksen jälleenhankinta-arvo. Jälleenhankinta-arvo saadaan kertomalla rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksen (VvMA 1159/2011) mukaan laskettu, ominaisuustiedoilla korjattu perusarvo (edellä mainittu neliöhinta/kuutiohinta) rakennuksen pinta-alalla/tilavuudella.

Vapaa-ajan asunnon jälleenhankinta-arvoon sisältyy myös selvitysosassa erikseen mainittujen varusteiden arvo.

Korotus %

Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, sen arvoa on rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksen mukaan korotettava tai alennettava. Tällaiseksi korotusperusteeksi on katsottu esim. se, että rakennus on rakennettu tavanomaista arvokkaammasta rakennusmateriaalista, kuten esimerkiksi kelohongasta. Jos tätä säännöstä on sovellettu, verotuksessa käytetty korotusprosentti on merkitty tähän kohtaan.

Alennus %

Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, sen arvoa on rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksen mukaan korotettava tai alennettava. Tällaiseksi alennusperusteeksi on katsottu muun muassa se, että rakennus on asumiskelvoton. Verotuksessa käytetty alennusprosentti on merkitty tähän kohtaan.

Kantava rakenne

Kohtaan on merkitty rakennuksen kantava rakenne sen mukaan, onko kantava rakenne puu vai kivi tai metalli. Rakennuksen ikäalennusprosentti määräytyy rakennustyypin ja kantavan rakenteen mukaan.

Ikäalennus %/v

Selvitysosaan on merkitty rakennustyyppiä vastaava ikäalennus/vuosi ja ikäalennukset yhteensä prosentteina sekä ikäalennusten määrä euroina. Ikäalennusten määrä voi olla enintään 80 prosenttia, jos rakennus on käytössä.

Valmiusaste %

Jos rakennus on ollut keskeneräinen vuoden 2011 lopussa, kohtaan on merkitty rakennuksen valmistumisastetta vastaava prosenttiluku. Keskeneräisen rakennuksen verotusarvoksi katsotaan rakennuksen valmistumista vastaava osuus valmiin rakennuksen verotusarvosta.

Osuutenne rakennuksesta

Kohtaan on merkitty omistusosuuden suuruus yhteisesti omistetusta rakennuksesta. Osuustietoa ei ole merkitty, jos rakennuksella on vain yksi omistaja.

Rakennuksen käyttötarkoitus ja kiinteistöveroprosentti

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus ja kiinteistöveroprosentti, jonka mukaan vero on laskettu. Kiinteistöveroprosentti määrätään rakennuskohtaisesti rakennuksen todellisen käytön perusteella. Jos rakennusta käytetään useaan eri tarkoitukseen (esimerkiksi jos osa rakennuksesta on asuinkäytössä ja osa toimistona) veroprosentti on määrätty rakennuksen pääasiallinen käytön perusteella.

Erilliseen talous- ja autotallirakennukseen sovelletaan samaa kiinteistöveroprosenttia kuin päärakennukseen, jos rakennus liittyy sellaiseen asuinrakennukseen, jota käytetään pääasiassa vakituiseen tai muuhun asumiseen.

Jos rakennukseen on sovellettu yleistä kiinteistöveroprosenttia, selvitysosaan ei ole merkitty rakennuksen käyttöä koskevaa tietoa.

IV Esimerkkejä

1 Rakennuksen verotusarvon laskeminen

1.1 Pientalo

Omakotitalo on valmistunut vuonna 1993. Talon kantava rakenne on puuta. Sen ulkomittojen perusteella laskettu pinta-ala on 180 m2. Talossa on tavanomaiset mukavuudet, kuten vesijohto ja viemäri, keskuslämmitys sekä sähkö. Pientalon pinta-alan perusarvo on jälleenhankinta-arvoasetuksen (1159/2011) mukaan 568,00 euroa/m2. Koska talon pinta-ala on yli 120 m2, perusarvoa 568,00 e/m2 alennetaan 58,14 e/m2, jolloin neliöhinnaksi tulee 509,86 euroa. Jälleenhankinta-arvo on neliöhinta 509,86 e x pinta-ala 180 m2 eli 91 774,80 euroa.

Omakotitalo on Helsingissä ja sitä käytetään vakituisena asuntona. Kunnanvaltuusto on määrännyt vuodelle 2012 Helsinkiin seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 % ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,80 %.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:

PIENTALO,  rakennus 1  
valmistunut 1993
rakennuksessa on sähkö  
keskuslämmitys  
vesijohto  
viemäri  
pinta-ala (kokonaisala) m2 180
neliöhinta e/m2 509,86
Jälleenhankinta-arvo  e   91 774,80
kantava rakenne puu  
ikäalennus  1,25 %/v  
yht.  23,75 % 21 796,52
Verotusarvo                        e 69 978,28
Rakennus on pääasiassa vakituisessa asuinkäytössä  
Kiinteistöveroprosentti    0,32

1.2 Vapaa-ajan asunto

Vapaa-ajan asunnon ulkomitoin laskettu pinta-ala on 65 m2. Taloon kuuluu 10 m2:n kuisti. Rakennuksessa on sauna ja sähkö, mutta ei viemäriä eikä vesijohtoa. Rakennus on valmistunut vuonna 1995 ja sen kantava rakenne on puuta.

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on jälleenhankinta-arvoasetuksen mukaan 453,12 euroa/m2. Perusarvosta vähennetään pinta-alan perusteella 2,962 euroa jokaiselta 10 m2:n ylittävältä neliömetriltä. Perusarvoon lisätään sähköstä 6,591 e/m2. Neliöhinta on perusarvo 453,12 e/m2 + 6,591 e/m2 – (55 m2 x 2,962 e) = 296,801 e/m2.

Varusteet (kuisti, sähkö ja sauna) korottavat rakennuksen arvoa. Kuistin arvo on 10 m2 x 75,51 e/m2 = 755,10 e. Sähkö korottaa arvoa 302,08 eurolla. Sauna korottaa rakennuksen arvoa 750,93 euroa.

Vapaa-ajan käytössä oleva rakennus on Mikkelissä. Kunnanvaltuusto on määrännyt vuodelle 2012 Mikkeliin seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,42 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 %.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:

VAPAA-AJAN ASUNTO, rakennus 1  
valmistunut 1995
pinta-ala  m2  65
neliöhinta  e/m2 296,801
kuisti 10 m2               755,100
sähkö    302,080
sauna 750,930
Varusteet yht.  e 1808,110
Jälleenhankinta-arvo  e 21 100,18
kantava rakenne puu  
ikäalennus  1,25 %/v  
yht. 21,25 % 4 483,79
Verotusarvo  e 16 616,39
Pääasiassa muussa kuin vakituisessa asuinkäytössä  
Kiinteistöveroprosentti 0,90

1.3 Talousrakennus

Mikkelissä olevaan vapaa-ajan rakennukseen kuuluu myös saunarakennus. Sen pinta-ala on 30 m2. Rakennus on valmistunut vuonna 1996. Rakennus on tehty puusta, ja se on rakennustavaltaan pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu.

Lämpöeristetyn sekä muutenkin rakennustavaltaan pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetun talousrakennuksen perusarvo on 370,15 euroa/m2. Kun kantava rakenne on puuta, ikäalennus on 5 % vuodessa. Käytössä olevan rakennuksen maksimi ikäalennus on 80%.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:

TALOUSRAKENNUS, rakennus 1  
valmistunut 1996
rakennus on lämpöeristetty  
pinta-ala  m2 30
neliöhinta  e/m2 370,150
Jälleenhankinta-arvo  e 11 104,50
kantava rakenne puu  
ikäalennus 5,00 %/v  
yht. 80,00 % 8 883,60
Verotusarvo  e 2 220,90
Liittyy muuhun kuin vakituiseen asuinrakennukseen  
Kiinteistöveroprosentti 0,90

Vastaavan kevytrakenteisen puuliiterin perusarvo on 192,75 euroa/m2. Muilta osin arvo lasketaan samalla tavoin kuin saunarakennuksen.

2 Toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten varusteet

2.1 Toimistorakennuksen muoto

Kohtaan rakennuksen muoto on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä vastaa verotuksessa käytettyä rakennuksen muotoa. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I     Rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja   pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita.

II    Rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L:n muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistorakennuksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia.

III   Rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H:n, T:n tai U:n muotoinen tai pohjakerrosta huomattavasti (yli kaksi kertaa) muita kerroksia suurempi.

2.2 Toimistorakennuksen ilmastointi

Kohtaan ilmastointi on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty ilmastointitieto. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I     Rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus.

II    Rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus.

III   Edellisten lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa voidaan huomattavissa määrin käsitellä kostuttamalla tai jäähdyttämällä.

2.3 Teollisuus- ja varastorakennuksen LV-varusteet (lämmitys ja vesijohto)

Kohtaan LV-varusteet on merkitty I, II, III tai IV sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty rakennuksen LV-varustus. Merkkien I, II, III ja IV selitykset ovat:

I     Rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja.

II    Rakennuksessa on vain vähän vesipisteitä. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön.

III   Rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18 C:en. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta.

IV   Rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18 C. Sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta. Rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä.

2.4 Teollisuus- ja varastorakennuksen IS-varusteet (ilmastointi ja valaistus)

Kohtaan IS-varusteet on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty rakennuksen IS-varustus. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I     Rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta.

II    Rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus ja valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta. Sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %.

III   Rakennuksessa on koneellinen sisään- ja ulospuhallus, sekä runsaasti työpistevalaistusta. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta. Rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä.

Päätös kiinteistöverotuksesta ja .