Avainsanat:

Kiinteistöverotuspäätös 2013

Antopäivä
6.3.2013
Voimassaolo
Toistaiseksi

Kiinteistöverolain ilmoittamismenettelyä ja verotuksen toimittamista koskevia säännöksiä on muutettu siten, että lakiin on lisätty säännökset verovelvollisen velvollisuudesta tarkistaa ja korjata kiinteistöveron perusteena käytetyt tiedot.

Päätös kiinteistöverotuksesta

Verotuspäätökseen on merkitty veronalaiset kiinteistöt, niiden arvot ja kiinteistöveron määrä sekä veroprosentti, jonka mukaan vero on laskettu. Verotuspäätökseen liittyy selvitysosa, jossa on verotusarvon ja kiinteistöveron laskentaan vaikuttavat tarkemmat tiedot. Kiinteistöt on yksilöity kiinteistötunnuksella. Selvitysosaan on merkitty koko kiinteistön tiedot. Vero on kuitenkin määrätty vain osuuttasi vastaavasta kiinteistön ja rakennuksen verotusarvosta.

Kiinteistöverotuspäätöksen liitteenä on ilmoitusosa-lomake kiinteistötietojen korjausten ilmoittamista varten. Ilmoitusosaan on täytetty valmiiksi henkilötiedot ja enintään neljän kiinteistön kiinteistötunnus. Verotuspäätöksessä ja selvitysosassa ovat kuitenkin kaikkien verotuksen kohteena olevien kiinteistöjen tiedot ja kiinteistötunnukset.

Ilmoitusosan täyttöopas on verotuspäätöksen liitteenä erillisenä tiedotteena.

Huomaathan, että kiinteistöverotuksen 2013 tiedot perustuvat 31.12.2012 tilanteeseen. Vuoden 2013 aikana kiinteistötiedoissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta vuoden 2013 kiinteistöveroon, eikä ilmoitusosaa tarvitse näiden muutosten vuoksi palauttaa.

Selvitysosaan merkittyjen tietojen tarkistaminen

Selvitysosaan on merkitty kiinteistön verotusarvon ja kiinteistöveron laskentaan vaikuttavat tiedot. Maapohja- ja rakennustietojen lisäksi selvitysosasta ilmenee myös, miten ja minkä arvon perusteella verotusarvo lasketaan. Selvitysosaan on merkitty myös maapohjaan ja rakennukseen sovelletut veroprosentit sekä käyttötarkoitus, jonka perusteella veroprosentti on määrätty.

Tarkista kiinteistöverotuspäätöksen selvitysosaan merkityt vuoden 2013 kiinteistöverotuksen perusteena käytetyt kiinteistötiedot. Jos tiedot ovat oikein eikä mitään tietoja puutu, sinun ei tarvitse tehdä muuta. Silloin sinun katsotaan antaneen tiedot kiinteistöverotusta varten sinulle lähetetyn selvityksen mukaisena.

Palauta ilmoitusosa vain jos korjaat virheellisen tiedon tai ilmoitat sellaisen kiinteistön tai rakennuksen, jonka tietoja ei ole merkitty selvitysosaan.

Verotuspäätökseen ja selvitysosaan ei ole merkitty kiinteistöverosta vapaiden kiinteistön osien tietoja, kuten esimerkiksi maatalous- ja metsämaan tietoja. Voit kuitenkin ilmoittaa myös maatilakiinteistön ja -määräalan pinta-alatietojen muutokset ilmoitusosa-lomakkeella.

Selvitysosan tietosisältöä selvitetään seuraavassa erikseen maapohjan ja rakennusten osalta.

Koko kiinteistöä koskevat tiedot

Kiinteistöt on yksilöity kiinteistö- ja määräalatunnuksella. Selvitysosaan Kiinteistötunnus on merkitty kohtaan ”Kiinteistötunnus”. 

Kiinteistötunnuksen alapuolelle on merkitty kiinteistön nimi tai osoite sen mukaan, kumpi niistä on Verohallinnon tiedossa. Kiinteistön nimi ja osoite ovat lisätietoja, joilla ei ole vaikutusta veron määrään.  

Jos omistat verotuksen kohteena olevan kiinteistön tai jos sinulla on hallintaoikeus tällaiseen kiinteistöön, taikka olet vuokrannut kiinteistön, tieto tästä on merkitty kohtaan ”Omistussuhde”. Selvitysosaan on merkitty tällöin ”Oma maa”, ”Vuokramaa” tai ”Hallintaoikeus kiinteistöön” sen mukaan kuin omistussuhde on Verohallinnon tiedossa.  

Omistus- tai hallintaoikeutenne suuruus on merkitty kohtaan ”Osuutenne kiinteistöstämurtolukuna.

Kiinteistön maapohjaa koskevat tiedot

Maapohjan ominaisuustiedot

Jos kiinteistö muodostuu eri tavoin arvostettavista alueista, kiinteistö on jaettu verotusarvon laskemista varten osiin. Esimerkiksi osa kiinteistön maapohjasta voi olla rakennusmaata, osa puistoaluetta ja osa kiinteistöverosta vapaata maatalousmaata ja metsää.

Verotuspäätöksen selvitysosaan kiinteistön osa on merkitty kohtaan ”Maapohja”. Tunnistat kiinteistön osan Maapohja-tekstin jälkeen merkitystä K-kirjaimesta ja siihen liittyvästä osanumerosta. Vuokratun alueen tunnisteena on V-kirjain ja vuokra-alueen osanumero.

Jos Verohallinto on saanut tiedon kaavoituksesta kunnan viranomaiselta, tieto siitä on merkitty kohtaan ”Kaavatieto.  Selvitysosaan on merkitty tällöin tieto voimassa olevasta kaavasta kaavalajin mukaan seuraavasti: ”Asemakaava”, ”Ranta-asemakaava” tai ”Yleiskaava”. Jos maapohja sijaitsee haja-asutusalueella, selvitysosaan on merkitty teksti ”Ei-kaavaa”. 

Kiinteistön sijainti rannalla vaikuttaa vapaa-ajan kiinteistöjen ja haja-asutusalueella olevien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen verotusarvoon. Kohtaan ”Rantatieto” on merkitty tieto siitä, rajoittuuko kyseessä oleva kiinteistön maapohja omaan rantaan vai onko kiinteistön maapohjalla vain rantaoikeus. Jos kiinteistön maapohjalla ei ole omaa rantaa eikä rantaoikeutta, taikka Verohallinnolta puuttuu tieto tästä, verotuspäätöksen selvitysosaan ei ole merkitty rantatietoa.

Kohtaan ”Pinta-ala” on merkitty pinta-ala, jonka mukaan maapohjan verotusarvo on laskettu. Jos kuitenkin verotusarvon laskentaperusteena on käytetty tontin rakennusoikeutta, selvitysosaan on merkitty myös rakennusoikeuden määrä kohtaan ”Rakennusoikeus”.

Maapohjan verotusarvon laskennassa käytetyt yksikköarvot

Aluehinta on Verohallinnon ohjeiden mukainen tonttineliömetrin tai kerrosneliömetrin käypä arvo alueella, jossa kiinteistö sijaitsee. Verotusarvoksi vahvistetaan Verohallinnon päätöksen (3/2013) mukaan enintään 73,5 prosenttia aluehinnasta. Tätä arvoa sanotaan tavoitearvoksi. Tavoitearvo osoittaa sen enimmäismäärän, johon verotusarvo neliömetriä tai kerrosneliömetriä kohti voi nousta suhteessa aluehintaan.

Jos verotusarvo on laskettu pinta-alan mukaan, selvitysosan kohtaan ”Aluehinta” on merkitty aluehinnan neliömetriarvo. Jos verotusarvo on laskettu rakennusoikeuden mukaan, kohtaan on merkitty kerrosneliömetrin arvo.

Verovuoden hinta on maapohjan verotusarvon laskennassa käytetty yksikköhinta neliömetriä tai kerrosneliömetriä kohden. Jos verovuoden hinta ei ole vielä tavoitearvossa, sitä nostetaan vuosittain. Noston suuruus riippuu tavoitearvon ja edellisen vuoden yksikköhinnan suhteesta. Tavoitearvoa alempi verovuoden hinta johtuu yleensä siitä, että aluehinta on noussut, mutta suurten vuotuisten muutosten välttämiseksi vastaavaa nousua ei heti siirretä verovuoden hintaan.

Jos maapohjan verotusarvoa on alennettu esimerkiksi tavanomaista suuremman tonttikoon perusteella haja-asutusalueella, verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty tieto tästä. Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Verotusarvoa on alennettu pinta-alan perusteella”, sekä alennetun verotusarvon määrä ja se, miten alennus on laskettu.

Maapohjan käyttötarkoitus ja sovellettu kiinteistöveroprosentti

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty maapohjan käyttöä kuvaava teksti sekä kiinteistöveroprosentti, jonka mukaan vero maapohjasta on määrätty.

Kiinteistövero määrätään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan kaikista maa-alueista seuraavin poikkeuksin. Yleistä kiinteistöveroprosenttia ei kuitenkaan sovelleta yleishyödyllisen yhteisön omistamaan rakennukseen ja sen maapohjaan, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä, eikä rakentamattomaan rakennuspaikkaan, jos kunnanvaltuusto on vahvistanut erillisen veroprosentin edellä mainittuja tarkoituksia varten.

Selvitysosaan on merkitty maapohjan käyttöä kuvaava teksti ”Tontti on yleishyödyllisessä käytössä”, jos maapohjaan on sovellettu yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia”.

Selvitysosaan on merkitty teksti ”Tontti on rakentamaton”, jos maapohjaan on sovellettu rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia.  

Selvitysosaan on merkitty teksti ”Yleinen kiinteistöveroprosentti”, jos maapohjaan on sovellettu yleistä kiinteistöveroprosenttia.  

Rakennuksen tiedot

Rakennukset on merkitty selvitysosaan rakennustyypeittäin, esimerkiksi pientalo, talousrakennus jne. Rakennukset ja jos rakennus on jaettu osiin, myös rakennuksen osat on numeroitu.

Rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytetyt tiedot

Rakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan valtiovarainministeriön rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista antaman asetuksen (634/2012) mukaan. Vesivoimalaitosten ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista on erillinen valtiovarainministeriön asetus (633/2012).

Rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennan perusteena käytettäviä tietoja ovat:

Rakennuksen valmistumisvuosi ja rakennuksen ikä

Rakennuksen valmistumisvuosi (vuosiluku) on merkitty kohtaan ”Valmistunut”.   

Jos rakennus on hyvin iäkäs, selvitysosaan merkitty valmistumisvuosi voi poiketa siitä, mikä on rakennuksen alkuperäinen valmistumisvuosi. Tämä johtuu siitä, että rakennukseen on myöhemmin tehty perusparannuksia tai huomattavia kunnossapitotöitä ennen 1980-luvun puoltaväliä. Perusparannukset ja huomattavat kunnossapitotyöt nostavat rakennuksen arvoa. Niiden vaikutus verotusarvoon otettiin aikaisemmin huomioon muuttamalla valmistumisvuosi myöhemmäksi ikäalennusten pienentämiseksi. Verotusarvon laskentaohjelmia on muutettu 1980-luvun lopulla siten, että ikäalennusten laskentavuosi on nyt erillisenä tietona. Valmistumisvuotta ei tämän vuoksi muuteta enää.

Jos rakennus on ollut keskeneräinen vuoden 2012 lopussa, selvitysosaan on merkitty rakentamisen ”Aloittamispäivä” valmistumisvuoden tilalle. Valmiille rakennuksille aloittamistietoa ei merkitä.

Jos rakennuksessa on tehty perusparannuksia ja huomattavia korjaustoimenpiteitä, kohtaan ”Peruskorjausvuosi” on merkitty Verohallinnon tiedossa oleva rakennuksen peruskorjausvuosi.

Pinta-ala ja tilavuus

Rakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan joko pinta-alan tai tilavuuden perusteella sen mukaan kuin asetuksessa on säädetty. Pinta-ala ja tilavuus lasketaan ulkomittojen perusteella. Kaikkien asuinrakennusten (kuten omakotitalojen, kesämökkien ja kerrostalojen) verotusarvo lasketaan aina pinta-alan mukaan. Myös talousrakennusten (kuten autotallin, varaston ja saunan) verotusarvo lasketaan pinta-alan mukaan. Myymälä- ja teollisuusrakennusten jälleenhankinta-arvo lasketaan tilavuuden mukaan. Tieto rakennuksen pinta-alasta tai tilavuudesta on merkitty selvitysosaan sen mukaan, kumpaa tietoa rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskennassa on käytetty.

Kantava rakenne

Rakennuksen verotusarvon laskennassa käytettävä ikäalennusprosentti määräytyy rakennustyypeittäin kantavan rakenteen mukaan. Selvitysosaan tieto on merkitty kohtaan ”Kantava rakenne puu” tai ”Kantava rakenne kivi”.

Rakennuksen varusteet

Rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksessa mainitut, pientalon ja vapaa-ajan asunnon verotusarvon laskentaan vaikuttavat rakennuksen perusarvoa alentavat tai korottavat varusteet on merkitty kunkin rakennuksen kohdalle erikseen sen mukaan onko rakennuksessa vai puuttuuko siitä tällainen varuste.  

Pientalon perusarvossa on jo otettu huomioon se, että rakennuksessa on tietty varustus. Jos pientalosta kuitenkin puuttuu sähkö, vesijohto ja viemäri tai keskuslämmitys, rakennuksen perusarvoa alennetaan asetuksessa mainitulla tavalla. Rakennuksen varusteet on merkitty selvitysosaan sen mukaan onko rakennuksessa kyseinen varuste vai puuttuuko se.

Vapaa-ajan rakennuksen varusteista kuisti, sähkö, vesijohto, viemäri, WC, sisäsauna ja talviasuttavuus nostavat rakennuksen arvoa. Varusteet on merkitty selvitysosaan sen mukaan, onko rakennuksessa kyseinen varuste vai puuttuuko se rakennuksesta.

Talous- ja autotallirakennusten jälleenhankinta-arvoon vaikuttaa rakennuksen rakennustapa. Rakennustapa on merkitty sen mukaan, onko rakennus kevytrakenteinen vai onko se pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu.

Rakennuksen ominaisuustiedoilla korjattu perusarvo/neliömetri on merkitty kohtaan ”Neliöhinta”. Kohdassa ”Kuutiohinta” on ominaisuustiedoilla korjattu perusarvo/kuutiometri.

Jäljempänä kohdassa 7 on selvitetty asuinkerrostalojen, myymälä-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten jälleenhankinta-arvon perusteena käytettävät vain näitä rakennustyyppejä koskevat tiedot.  

Rakentamisen taso

Jos rakennus poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, rakennuksen arvoa on rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksen mukaan korotettava tai alennettava. Jos tätä säännöstä on sovellettu, verotuksessa käytetty korotusprosentti on merkitty kohtaan ”Korotus %”. Verotuksessa käytetty alennusprosentti on merkitty kohtaan ”Alennus %”.

Miten rakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan

Rakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan kertomalla rakennusten jälleenhankinta-arvoasetuksen mukainen kyseessä olevan rakennuksen rakennustyyppiä vastaava, ominaisuustiedoilla korjattu perusarvo (edellä mainittu neliöhinta/kuutiohinta) rakennuksen pinta-alalla tai tilavuudella sen mukaan kuin asetuksessa on säädetty.

Vapaa-ajan asunnon jälleenhankinta-arvoon sisältyy myös selvitysosassa erikseen mainittujen varusteiden arvo.

Rakennuksen verotusarvo

Verotusarvoon vaikuttavia tietoja ovat rakennuksen ikä, kantava rakenne, peruskorjaukset ja huomattavat korjaustoimenpiteet, keskeneräisen rakennuksen valmistumisaste sekä se, onko rakennus edelleen käytössä.

Yleensä ikäalennukset lasketaan rakennuksen valmistumisvuodesta. Jos kuitenkin rakennuksessa on sen valmistumisen jälkeen tehty perusparannuksia tai huomattavia kunnossapitotöitä, niiden vaikutus rakennuksen arvoon otetaan huomioon ikäalennusta alentamalla siten, että ikäalennusten laskentavuodeksi katsotaan myöhempi vuosi kuin valmistumisvuosi. Jos ikäalennukset on laskettu myöhemmästä ajankohdasta kuin valmistumisvuodesta, ikäalennusten laskentavuosi on merkitty selvitysosaan erikseen kohtaan ”Ikäalennusten laskentavuosi”.

Selvitysosaan on merkitty rakennuksen rakennustyyppiä vastaava ja kantavan rakenteen mukaan määräytyvä ikäalennusprosentti/vuosi ja ikäalennukset yhteensä prosentteina sekä ikäalennusten määrä euroina. Käytössä olevan rakennuksen ikäalennusten määrä voi olla enintään 80 prosenttia.

Jos rakennus on ollut keskeneräinen vuoden 2012 lopussa, selvitysosaan on merkitty rakennuksen valmistumisastetta vastaava prosenttiluku kohtaan ”Valmiusaste”. Keskeneräisen rakennuksen verotusarvoksi katsotaan rakennuksen valmistumista vastaava osuus valmiin rakennuksen verotusarvosta.

Jos rakennus on poistettu käytöstä, myös tieto tästä on merkitty selvitysosalle. Käytöstä poistetun rakennuksen ikäalennusten määrää ei ole rajoitettu 80 prosenttiin. Tällaisen rakennuksen ikäalennus voi siten enimmillään olla 100 prosenttia.

Rakennuksen omistus- ja hallintatiedot

Selvitysosan kohtaan ”Osuutenne rakennuksesta” on merkitty rakennuksen omistus- tai hallintaoikeutenne suuruus murtolukuna.

Rakennuksen käyttötarkoitus ja kiinteistöveroprosentti

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty rakennuksen pääasiallinen käyttötarkoitus ja kiinteistöveroprosentti, jonka mukaan vero on laskettu. Kiinteistöveroprosentti määrätään rakennuskohtaisesti rakennuksen todellisen käytön perusteella. Jos rakennusta käytetään useaan eri tarkoitukseen, esimerkiksi jos osa rakennuksesta on asuinkäytössä ja osa toimistona, veroprosentti on määrätty rakennuksen pääasiallinen käytön perusteella.

Erilliseen talous- ja autotallirakennukseen sovelletaan samaa kiinteistöveroprosenttia kuin päärakennukseen, jos rakennus liittyy sellaiseen asuinrakennukseen, jota käytetään pääasiassa vakituiseen tai muuhun asumiseen.

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Rakennus on pääasiassa vakituisessa asuinkäytössä”, jos rakennukseen on sovellettu Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia.

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Liittyy käytöltään vakituiseen asumiseen”, jos erilliseen talous- ja autotallirakennukseen on sovellettu Vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia.

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Pääasiassa muussa asuinkäytössä kuin vakituisessa asuinkäytössä”, jos rakennukseen on sovellettu Muiden asuinrakennusten veroprosenttia.  

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Liittyy käytöltään muuhun kuin vakituiseen asumiseen”, jos erilliseen talous- ja autotallirakennukseen on sovellettu Muiden asuinrakennusten veroprosenttia.  

Selvitysosalle on tulostettu teksti ”Pääasiassa yleishyödyllisessä käytössä”, jos rakennukseen on sovellettu Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosenttia.

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Voimalaitos tai Ydinvoimalaitos” rakennustyypin mukaan, jos rakennukseen on sovellettu Eräiden laitosten veroprosenttia.  

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Vesi-/tuulivoimalaitos, nimellisteho enintään 10 MVA”, jos vesi- ja tuulivoimalaitokseen on sovellettu Yleistä kiinteistöveroprosenttia.  

Selvitysosaan on tulostettu teksti ”Yleinen kiinteistöveroprosentti”, jos rakennukseen on sovellettu Yleistä kiinteistöveroprosenttia.  

Esimerkkejä rakennuksen verotusarvon laskemisesta

Pientalo

Omakotitalo on valmistunut vuonna 1993. Talon kantava rakenne on puuta. Sen ulkomittojen perusteella laskettu pinta-ala on 180 m2. Talossa on tavanomaiset mukavuudet, kuten vesijohto ja viemäri, keskuslämmitys sekä sähkö. Pientalon pinta-alan perusarvo on jälleenhankinta-arvoasetuksen (634/2012) mukaan 579,36 euroa/m2. Koska talon pinta-ala on yli 120 m2, perusarvoa 579,36 e/m2 alennetaan 59,28 e/m2, jolloin neliöhinnaksi tulee 520,08 euroa. Jälleenhankinta-arvo on neliöhinta 520,08 e x pinta-ala 180 m2 eli 93 614,40 euroa.

Omakotitalo on Helsingissä ja sitä käytetään vakituisena asuntona. Kunnanvaltuusto on määrännyt vuodelle 2013 Helsinkiin seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 % ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,80 %.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:

PIENTALO,  rakennus 1  
valmistunut 1993
rakennuksessa on sähkö  
keskuslämmitys  
vesijohto  
viemäri  
pinta-ala (kokonaisala) m2 180
neliöhinta e/m2 520,08
Jälleenhankinta-arvo  e   93 614,40
kantava rakenne puu  
ikäalennus  1,25 %/v  
yht.  25,00 % 23 403,60
Verotusarvo  e 70 210,80
Osuutenne rakennuksesta 1/1
Rakennus on pääasiassa vakituisessa asuinkäytössä  
Kiinteistöveroprosentti    0,32

Vapaa-ajan asunto

Vapaa-ajan asunnon ulkomitoin laskettu pinta-ala on 65 m2. Taloon kuuluu 10 m2:n kuisti. Rakennuksessa on sauna ja sähkö, mutta ei viemäriä eikä vesijohtoa. Rakennus on valmistunut vuonna 1995 ja sen kantava rakenne on puuta.

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on jälleenhankinta-arvoasetuksen mukaan 462,18 euroa/m2. Perusarvosta vähennetään pinta-alan perusteella 3,021 euroa jokaiselta 10 m2:n ylittävältä neliömetriltä. Perusarvoon lisätään sähköstä 6,723 e/m2. Neliöhinta on perusarvo 462,18 e/m2 + 6,723 e/m2 – (55 m2 x 3,021 e) = 302,748 e/m2.

Varusteet (kuisti, sähkö ja sauna) korottavat rakennuksen arvoa. Kuistin arvo on 10 m2 x 77,02 e/m2 = 770,20 e. Sähkö korottaa arvoa 308,12 eurolla. Sauna korottaa rakennuksen arvoa 765,95 euroa.

Vapaa-ajan käytössä oleva rakennus on Mikkelissä. Kunnanvaltuusto on määrännyt vuodelle 2013 Mikkeliin seuraavat kiinteistöveroprosentit: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 %, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 %.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:

VAPAA-AJAN ASUNTO, rakennus 1  
valmistunut 1995
pinta-ala  m2 65
neliöhinta  e/m2 302,748
  kuisti 10 m2  770,200
  sähkö 308,120
  sauna 765,950
Varusteet yht.  e 1  844,270
Jälleenhankinta-arvo  e 21 522,89
kantava rakenne puu  
ikäalennus  1,25 %/v  
yht. 22,50 % 4 842,65
Verotusarvo  e 16 680,24
Osuutenne rakennuksesta 1/1
Pääasiassa muussa asuin käytössä kuin vakituisessa asuinkäytössä  
Kiinteistöveroprosentti 1,10

Talousrakennus

Mikkelissä olevaan vapaa-ajan rakennukseen kuuluu myös saunarakennus. Sen pinta-ala on 30 m2. Rakennus on valmistunut vuonna 1996. Rakennus on tehty puusta, ja se on rakennustavaltaan pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettu.

Lämpöeristetyn sekä muutenkin rakennustavaltaan pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetun talousrakennuksen perusarvo on 377,55 euroa/m2. Kun kantava rakenne on puuta, ikäalennus on 5 % vuodessa. Käytössä olevan rakennuksen maksimi ikäalennus on 80%.

Verotuspäätöksen selvitysosaan on merkitty seuraavat tiedot:

TALOUSRAKENNUS, rakennus 2  
valmistunut 1996
rakennus on lämpöeristetty  
pinta-ala  m2  30
neliöhinta  e/m2  377,550
Jälleenhankinta-arvo  e 11 326,50
kantava rakenne puu  
ikäalennus 5,00 %/v  
yht. 80,00 % 9 061,20
Verotusarvo  e 2 265,30
Osuutenne rakennuksesta 1/1
Liittyy käytöltään muuhun kuin vakituiseen asumiseen  
Kiinteistöveroprosentti 1,10

Vastaavan kevytrakenteisen puuliiterin perusarvo on 196,610 euroa/m2. Muilta osin arvo lasketaan samalla tavoin kuin saunarakennuksen.

Asuinkerrostalojen, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten jälleenhankinta-arvo

Asuinkerrostalon jälleenhankinta-arvo

Asuinkerrostalon jälleenhankinta-arvo lasketaan pinta-alan perusteella. Jälleenhankinta-arvoon laskennassa otetaan huomioon edellä kohdassa 5 mainittujen tietojen lisäksi rakennuksen tilavuus, kerrosten lukumäärä kellarikerrokset mukaan lukien, hissi sekä huoneistojen lukumäärä. Tiedot on merkitty selvitysosaan sen mukaan kuin ne ovat Verohallinnon tiedossa.

Toimistorakennuksen ja hotellin jälleenhankinta-arvo

Toimistorakennuksen ja hotellin jälleenhankinta-arvo lasketaan pinta-alan perusteella.  Jälleenhankinta-arvon laskennassa otetaan huomioon edellä kohdassa 5 mainittujen tietojen lisäksi tilavuus, varasto- ja paikoitustilojen pinta-ala sekä hissi ja hissikuilujen pinta-ala, kerrosten lukumäärä kellarikerrokset mukaan lukien, rakennuksen muoto ja ilmastointi. Tiedot on merkitty selvitysosaan sen mukaan kuin ne ovat Verohallinnon tiedossa.

Selvitysosaan kohtaan ”Rakennuksen muoto” on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä vastaa verotuksessa käytettyä rakennuksen muotoa. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I     Rakennuksen kaikki kerrokset ovat pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita ja   pohjakerroksessa on vain vähäisiä sisäänvetoja tai ulokkeita.

II    Rakennus on muodoltaan verraten yksinkertainen suorakaiteen tai L:n muotoinen, mutta osa rakennuksesta on nostettu pilareille tai alimmat kerrokset ovat varsinaisia toimistorakennuksia laajempia myymälä- tai paikoituskerroksia.

III   Rakennus on muodoltaan tavanomaisesta poikkeava, pohjamuodoltaan H:n, T:n tai U:n muotoinen tai pohjakerrosta huomattavasti (yli kaksi kertaa) muita kerroksia suurempi.

Selvitysosan kohtaan ”Ilmastointi” on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty ilmastointitieto. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I     Rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus.

II    Rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus.

III   Edellisten lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen säädettävissä ja ilmaa voidaan huomattavissa määrin käsitellä kostuttamalla tai jäähdyttämällä.

Myymälärakennuksen jälleenhankinta-arvo

Myymälärakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan tilavuuden perusteella. Jälleenhankinta-arvon laskennassa otetaan huomioon edellä kohdassa 5 mainittujen tietojen lisäksi pinta-ala, kellarin pinta-ala ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen pinta-ala sekä kerrosten lukumäärä kellarikerrokset mukaan lukien.

Teollisuus- ja varastorakennuksen jälleenhankinta-arvo

Teollisuus- ja varastorakennuksen jälleenhankinta-arvo lasketaan tilavuuden mukaan. Jälleenhankinta-arvon laskennassa otetaan huomioon edellä kohdassa 5 mainittujen tietojen lisäksi pinta-ala, kerrosten lukumäärä kellarikerrokset mukaan lukien sekä LV (lämmitys ja vesijohto) ja IS (ilmastointi ja valaistus) -varusteet. Tiedot on merkitty selvitysosaan sen mukaan kuin ne ovat Verohallinnon tiedossa.

Selvitysosan kohtaan ”LV-varusteet” on merkitty I, II, III tai IV sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty rakennuksen LV-varustus. Merkkien I, II, III ja IV selitykset ovat:

I     Rakennus on pääasiassa lämmittämätön varastorakennus, jossa ei ole sosiaali- tai toimistotiloja.

II    Rakennuksessa on vain vähän vesipisteitä. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on pääosin lämmittämätön.

III   Rakennus on pääasiassa hallimaista teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä yli 18 C:en. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä yli 3 % mutta alle 15 % rakennuksen pinta-alasta.

IV   Rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on yleensä yli 18 C. Sosiaali- ja toimistotiloja on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-alasta. Rakennuksessa on automaattinen palosammutusjärjestelmä.

Selvitysosan kohtaan ”IS-varusteet” on merkitty I, II tai III sen mukaan, mikä on verotuksessa käytetty rakennuksen IS-varustus. Merkkien I, II ja III selitykset ovat:

I     Rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja työtiloissa on vain yleisvalaistus. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta.

II    Rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus ja valaistus on pääasiallisesti yleisvalaistusta. Sosiaali- ja toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %.

III   Rakennuksessa on koneellinen sisään- ja ulospuhallus, sekä runsaasti työpistevalaistusta. Sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta. Rakennuksessa on automaattinen palohälytysjärjestelmä.

Maatilakiinteistön ja maatilamääräalan tuotantorakennusten rakennuspaikat

Tuotantorakennusten rakennuspaikkojen kiinteistövero on määrätty rakennuspaikan todellisen pinta-alan mukaan lasketusta verotusarvosta.

Selvitysosan kohtaan ”Maatalouden pinta-ala” m2 on merkitty verotusarvon laskennassa käytetty maatalouden tuotantorakennusten rakennuspaikan pinta-ala neliömetreinä.

Selvitysosan kohtaan ”Metsätalouden pinta-ala” m2 on merkitty verotusarvon laskennassa käytetty metsätalouden tuotantorakennusten rakennuspaikan pinta-ala neliömetreinä.