Yleistä Ahvenanmaan itsehallinnosta

Voimassaolo
Toistaiseksi

Ahvenanmaan maakunnalla on itsehallinto, josta säädetään Ahvenanmaan itsehallintolaissa (självstyrelselagen för Åland). Nyt voimassa oleva Ahvenanmaan itsehallintolaki on järjestyksessä kolmas ja se tuli voimaan 1.1.1993 (1144/1991). Kyseisessä laissa säädetään mm. Ahvenanmaan kotiseutuoikeudesta (hembygdsrätt), lainsäädäntövallan jakautumisesta valtakunnan ja maakunnan kesken, lainsäädäntövallan valvonnasta, hallinnosta, lainkäytöstä, kieli- ja kulttuuriasioista ja maakunnan taloudenhoidosta.

Ahvenanmaan itsehallintolakia ei voi muuttaa tai siitä poiketa muuten kuin eduskunnan ja maakuntapäivien yhtäpitävin päätöksin. Kaikki päätökset on eduskunnassa tehtävä siinä järjestyksessä kuin on säädetty perustuslain muuttamisesta ja kumoamisesta, ja maakuntapäivillä siten, että sitä on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Maakuntapäivät

Ahvenanmaan maakuntapäivät (lagtinget) on eduskuntaa vastaava ylin itsehallintoelin. Maakuntapäivien 30 jäsentä valitaan salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla, jotka pidetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa on äänioikeus henkilöillä, joilla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus. Maakuntapäivien päätehtävä on säätää Ahvenanmaan lait ja hyväksyä maakunnan budjetti. Maakuntapäivät voi maakuntalaissa olevan valtuutuksen nojalla valtuuttaa maakuntahallituksen antamaan yksityiskohtaisia määräyksiä asetuksin tai päätöksin.

Maakuntalait ja asetukset

Maakuntapäivät säätää lakeja, joita nimitetään maakuntalaeiksi (landskapslag). Maakuntalait ovat alueellisia lakeja, joilla on samat vaikutukset kuin eduskunnan hyväksymillä laeilla. Maakuntahallituksella on oikeus antaa maakunta-asetuksia maakunnan toimivaltaan kuuluvista asioista.

Tasavallan Presidentti voi määrätä maakuntalain raukeamaan kokonaan tai osittain (veto-oikeus). Päätös on tehtävä neljän kuukauden kuluessa siitä, kun päätös annettiin hänelle tiedoksi.

Maakunnan hallinto

Maakunnan hallintoa hoitavat maakuntahallitus (Ålands landskapsregering) ja sen alaiset viranomaiset. Ahvenanmaan maakunnan lääninhallitus ja valtion keskushallinnon viranomaiset huolehtivat valtakunnan yleiseen hallintoon kuuluvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa. Suomen hallitusta ja eräissä asioissa myös Tasavallan Presidenttiä maakunnassa edustaa maaherra.

Ahvenanmaan valtuuskunta (Ålandsdelegationen) on maakunnan ja valtakunnan yhteinen elin, joka hoitaa laissa erikseen mainittuja tehtäviä. Näitä tehtäviä ovat mm. itsehallintoon kuuluvien asioiden asiantuntijatehtävät, lausuntojen antaminen valtioneuvostolle ja ministeriöille. Valtuuskunta voi myös ratkaista valtion ja maakunnan välisiä erimielisyyksiä joissakin tapauksissa. Lisäksi valtuuskunta käsittelee maakunnan taloutta koskevia kysymyksiä.

Lainkäyttö

Lainkäyttö Ahvenanmaan maakunnassa kuuluu yleensä asianomaisille valtion toimielimille. Tuomiovaltaa käyttävät siten valtakunnan tuomioistuimet tai muut valtakunnalliset viranomaiset, joille on uskottu tuomitsemisvaltaa. Sama koskee myös hallinto-oikeudellista lainkäyttöä. Valitus maakuntahallituksen alaisen viranomaisen päätöksestä tehdään pääsääntöisesti Ahvenanmaan hallintotuomioistuimelle. Maakuntahallituksen päätöksistä valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuitenkin veroa tai maksua koskevaan päätökseen haetaan muutosta Ahvenanmaan verotoimiston verotuksen oikaisulautakunnalta ja paikalliselta Ahvenanmaan hallintotuomioistuimelta (Ålands förvaltningsdomstol). Ylimpänä valitusasteena hallinto-asioissa on korkein hallinto-oikeus.

Valtakunnan lainsäädäntövalta

Lähtökohtana itsehallintolaissa on, että Ahvenanmaan itsehallintoa koskeva lainsäädäntövalta kuuluu maakunnalle. Itsehallintolain 27 §:ssä luetellaan asiat, joita koskevan yleisen lain säätäminen on jätetty valtakunnan toimielinten asiaksi.

Sen mukaan valtakunnalla on lainsäädäntövalta mm. verojen ja maksujen osalta, poikkeuksena kuitenkin maakunnalle tai kunnalle tulevat verot ja maksut. Siten Ahvenanmaalla peritään valtionveroa ja sairausvakuutusmaksua kuten mantereella.

Maakuntapäivien lainsäädäntövalta

Itsehallintolain 18 §:ssä luetellaan asiat, joita koskeva säädäntövalta kuuluu maakuntapäiville. Maakunnan lainsäädäntävalta on tässä pykälässä mainittujen asioiden osalta yksinomainen riippumatta siitä ovatko maakuntapäivät hyödyntäneet lainsäädäntävaltaansa. Eduskunnan hyväksymät lait eivät ole tässä kohdassa mainituilla aloilla voimassa maakunnassa.

Maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin, terveyden- ja sairaanhoitoon, elinkeinoelämän edistämiseen, metsästykseen ja kalastukseen, työllisyyden edistämiseen, sisäiseen liikenteeseen, kunnallishallintoon, sosiaalihuoltoon, vuokraukseen ja maanvuokraukseen, postilaitokseen sekä radioon ja televisioon. Sen lisäksi laissa säädetään mm. Ahvenanmaan kotiseutuoikeudesta, lainsäädäntövallan valvonnasta, hallinnollisesta toimivallasta ja maakunnan taloudenhoidosta.

Maakunnan lainsäädäntövalta veroasioissa ilmenee lain 18 § 5 kohdasta, jonka mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat tulosta maakunnalle perittävää lisäveroa ja tilapäistä ylimääräistä tuloveroa, elinkeino- ja huviveroja, maakunnalle perittävien maksujen perusteita sekä kunnille tulevaa veroa.